Avuttomat aivot ja lasten- ja nuortenkirjat

"Ihmisen aivot kehittyvät oikeastaan käsittämättömän hitaasti. Kestää 20-25 vuotta ennen kuin aivot saavuttavat aikuisuuden."
Satu Vasantola. Avuttomat aivot psykiatri Linnea Karlssonin haastattelu.
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005909568.html

Tämä on kuin jatkoa joulukuussa 2011 Grafomaniassa käytyyn keskusteluun, jossa kommentoin, miksi lapsia ja nuoria tulee suojella. Ehdotin, että kirjailija saa kirjoittaa, mitä haluaa, mutta asiantuntijat luokittelevat, mille ikäryhmälle kirja sopii.

 Toin esille silloin vielä uuden aivotutkimuksen, jonka mukaan nuoret eivät ole kypsiä suuriin valintoihin, vaan tarvitsevat ohjausta. 

"--tämä ei ole viktoriaanista höpinää, vaan uusinta tutkimusta lapsista, juuri siitä ikäkaudesta, jolle kirjoitetaan lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Miksi lapsia kasvatetaan, miksi heitä suojellaan:

Aikaisemmin on luultu, että jo 12-vuotias on ajattelukyvyltään kuin aikuinen, valmis tekemään itse suuriakin ratkaisuja omasta elämästään, mutta viimeisten 10 vuoden aikana tehty uusin aivotutkimus, magneettikuvaus (magnetic resonance imaging , MRI) osoittaa, että aivojen kehittyminen on hidasta, ja sitä jatkuu usein yli 20-vuotiaaksi.

http://www.edinformatics.com/news/teenage_brains.htm

Lapsen aivot ovat jo 6-vuotiaalla melkein samaa kokoa (!) kuin aikuisen aivot (yli 90%). Lapsen ajattelukyky kasvaa kuitenkin hitaasti 11-12 -vuotiaaksi asti – ja sitten alkaa ratkaiseva vaihe, karsiminen, josta lapsen tulevaisuus riippuu. Se mitä hän tekee, vahvistaa yhteyksiä aivoissa, muovaa häntä ihmisenä.

Lapsesta kasvaa sohvaperuna, lukutoukka, urheilija, -- käyttääkseni voimakkaita ilmaisuja. Katsokaa hiukan ympärillenne, niin näette, millaisia aikuisia kasvaa lapsista, joille annetaan liiaksi vastuuta, liiaksi vapautta.

Kaikkein kriittisintä on aika puberteetin ja aikuiseksi varttumisen välillä. Silloin tapahtuu aivojen muovautuminen valmiiksi. Se vaihe kestää usein paljon yli 20-vuotiaaksi asti.

Tuona aikana nuoret ovat vielä kypsymättömiä tekemään valintoja. He ottavat suuria riskejä. Ruotsalainen aivotutkija sanoo nuorista: vahva moottori ja huonot jarrut.

(Päätin lopettaa nuortenkirjojen kirjoittamisen noiden keskustelujen jälkeen ja odottaa parempia aikoja. Lucia ja Luka ilmestyi vuonna 2013.)

Blogisisko ® Anna Amnell: Lukijan aivot

Blogisisko ® Anna Amnell: Lukijan aivot: Miten minusta tuli lukija Kun olin lapsi, minulla oli tapana kiivetä pikkukaupungin korttelissamme olevan kaksikerroksisen ulkoraken...

Blogisisko ® Anna Amnell: Lukijan aivot

Juha Matias Lehtonen tuo esille Maryanne Wolfin (..kirjojen lukeminen on mukavaa? - HS/Elämä/Miksi? 28.4.2016) . Olen kirjoittanut useaan otteeseen Wolfista eli siitä, että on eri asia luemmeko kirjaa tai tietokonetta. Aihetta lukea tämä ja muut , joihin pääset klikkaamalla muita linkkejä.

http://blogisisko.blogspot.fi/2010/10/parnasso-aivot-ja-internet.html

http://blogisisko.blogspot.fi/2007/03/miss-marple-ja-muut-lykkt-neulojat.html

http://blogisisko.blogspot.fi/2015/07/aivot-kirja-tietokone-meditaatio.html

Blogisisko ® Anna Amnell: Lukijan aivot: Anna Amnell  Suomen tietokirjailijoiden Turun kirjamessuilla vuonna 2007 järjestämässä seminaarissa "Tytöt ja luk...

Äänenlukeminen kehittää pikkulapsen aivojen toimintaa

Tiedämme jo, että ääneen lukeminen kehittää lapsen sanavarastoa. Mutta se aktivoi myös hänen aivotoimintaansa. "Resultaten visar att ju mer högläsning som barnen exponerats för under tre- till femårsåldern desto mer aktiverades vissa delar av hjärnan när de fick lyssna på en uppläst berättelse." (linkki myös alkuperäiseen tutkimukseen, engl.) http://www.dagensmedicin.se/artiklar/2015/08/11/okad-hjarnaktivitet-hos-barn-som-fatt-mycket-hoglasning/
(Kuva: Luen vanhimmalle lapselleni. Kuvan otti Aune Kämäräinen)

Aivot : kirja, tietokone, meditaatio

”Tiede on jo luopunut käsityksestä, että aivot tulevat valmiiksi suunnilleen kouluiässä. Aivot muovautuvat koko ajan. Se, miten me käytämme mieltämme, vaikuttaa aivoihimme.”

 Jussi Ahlroth: Kannattaisiko meditoida? HS Pääkirjoitus 7.7.2015

Tietokone ja luetut kirjat vaikuttavat myös lasten aivoihin. Suomen tietokirjailijoitten seminaarissa "Tytöt ja lukeminen" vuonna 2007 Turun kirjamessuilla pitämäni esitelmä Miten minusta tuli lukija?   eli Lukijan aivot perustui omiin kokemuksiini lukemisesta ja aivotutkimuksiin, joista olin lukenut. 

http://blogisisko.blogspot.fi/2007/10/lukijan-aivot.html

Pienten lasten aivot ovat samanlaiset kaikkialla maailmassa, mutta kun lapsi oppii lukemaan ja kehittyy hyväksi lukijaksi, hänen aivonsa muuttuvat. Olin oppinut kahdeksassa vuodessa oikeaksi lukijaksi, saman mikä oli kestänyt ihmiskunnan historiassa vuosituhansia ja muuttanut vähitellen ihmisten kulttuurin. Lukeminen muuttaa lukijan, hän on sitä mitä hän lukee, ainakin hänen aivonsa ovat.

Lukeminen muuttaa aivoja. Aivoista tulee tehokkaat tulkitsemaan lapsen oman kulttuurin kirjoitusmerkkejä. Ei ole myöskään samantekevää, lukeeko lapsi kirjoja vai tietokoneen tekstiä.

Esitelmäni samoin myöhemmät kommentit aiheesta herättivät joissakin suoranaista suuttumusta. Klikkaa hakusanaa 'aivot', ja löydät kirjoitukseni tästä aiheesta.

Miten aivot muuttuvat? 

Nythän tästäkin kiistellään: Voidaanko aivoja muuttaa myös anatomisesti? "Meditointi vaikuttaa aivojen toimintaan. Näyttäisi siltä, että se voi vaikuttaa jopa aivojen rakenteeseen", kirjoittaa Ahlroth.

Kommentteja: lukutaito, luovuus, Internet, kommunikointi

Voiko puhelimessa syntyä itsenäisiä ajatuksia?

Kommentteja Kirstin blogiin

"Vanhat hyvät ajat oli niin hyviä, että edes tyhmiä ihmisiä ei ollut olemassa!" 

Ei todellakaan ollut.:) Ei ollut ehtoja, luokalleen jäämisiä, ei älykkyystestejä. Ei koulua, jossa ihminen määritellään tyhmäksi. Suomalaiset olivat 99,9 %:n verran viisaita, sillä melkein kaikki selvisivät rippikoulusta, saivat luvan mennä naimisiin ja jatkaa suomalaisten viisasta sukua. Kuului asiaan käyttäytyäkin viisaitten tavoin. Vain juopuneella ja pikkulapsilla oli lupa puhua sopimattomia.

Tositarina Kanadasta 1980-luvulta. Suomalaiset olivat niin viisaan maineessa sielläkin, että eräs pieni koulupoika kysyi minulta: Onko Suomessa ollenkaan tyhmiä ihmisiä?

Mutta muistettakoon, että ennen Savossakin jouduttiin silloin tällöin sanomaan: Ei miehessä oo mittään vikkoo muuta kuin käytöksessä.

kommentti

No hyvä, laajennetaan ajassa ja paikssa. 
Ei ihmisen tarvitse olla välttämättä lukutaitoinen ollakseen viisas ja taitava monilla aloilla. Lukutaito on aika uusi asia. Kaarle Suurikaan ei osannut lukea. 

Lukeminen ja kirjoittaminen olivat kammioissaan nyhjöttävien munkkien, sen ajan nörttien hommaa. Joku frelanceri istui jalat ristissä kadun kulmassa ja luki ja kirjoitti maksua vastaan kirjeitä. Tämä ammattikunta on edelleen olemassa esim. Intiassa.

Vanhan ajan suomalaisilla oli sydämen sivistystä.

Pakostakin minusta tuntuu, että Internet ei ole omaperäisten ajatusten kätilö.

kommentti

Kahvilakaan ei ole itsenäinen olento, mutta jostain syystä kahviloissa istuminen yksin tai ystävien seurassa on synnyttänyt paljon itsenäisiä ajatuksia. 

Kynä ja paperi, kirjoituskone ja puhelin ovat synnyttäneet paljon itsenäisiä ajatuksia. Jostain syystä niissä luontevammin syntyy aito yhteys luovuuteen.

Kirjoittaako käsin vai koneella?

Kuvassa on kaunokirjoituskäsialaani vuodelta 1991 Italian matka-albumista ja äsken kirjoitettua.
 Teen edelleen muistiinpanoja käsin ja kirjoitin alussa kaunokirjallisuutta käsin ja tein vasta seuraavat versiot koneella. Se oli vaivalloista, sillä kirjoituskoneeni oli vanha, käytettynä ostettu matkakirjoituskone. Parasta siinä oli väri: punainen. Minua kaduttaa kovasti, että heitin sen pois, sillä se saattaisi olla nykyään aika arvokas rahallisestikin. Ehkä joku pelasti sen roskiksista niin kuin minä pelastin ikivanhan painavan koneen, joka on tällä hetkellä Blogger-profiilikuvassanikin. Se lepää kuin iso koira divaanini vieressä.

Käsinkirjoittaminen ja tietoneella näppäileminen ovat aiheena blogikirjoituksessa Kynä on näppäimistöä väkevämpi
Siinä tuodaan esille myös äskettäin HS:n kuukausiliitteessä ollut artikkeli ja siinä esitetty mielipide, joka on nykyään keskustelunaiheena monissa maissa, se että kun kirjoitetaan käsin, useammat aivojen osat aktivoituvat.
"Lapset kirjoittavat ehjempiä virkkeitä käsin kuin näppäimistöllä. Esseistä tuli käsin kirjoitettuna pidempiä ja mielikuvituksellisempia - ja ne syntyivät nopeammin."
Käsin kirjoittaminen "aktivoi aivoissa visuaalisen hahmottamisen alueita."(Veera Jussila: "Hyvästit harakanvarpaille."- HS/kuukausiliite elokuu 2012, 42-47) Ottakaa Kuukausiliite esille ja lukekaa, jos ette ole vielä lukeneet.

Tulisiko kirjailijalle parempaa tekstiä, jos hän kirjoittaisi käsin? Onko käsin kirjoittaminen klassisten romaanien monipuolisuuden ja erinomaisuuden salaisuus?  Tove Janssonkin kirjoitti käsin, mutta hänellä olikin hyvä käsiala. Se kelpasi painettavaksi, muiden käsin kirjoittaneiden piti viedä käsikirjoituksensa konekirjoittajalle, joka laittoi kirjailijan epäselvätkin harakanvarpaat luettavaan muotoon.

Aivotutkija: ammatinvalinta liian nuorena

Kuva: Anna Amnell
Nyt suomalainen tutkija puhuu nuorista, aivoista, siitä että ammatti valitaan liian aikaisin. Kiti Muller:vasta 25-vuotias on tarpeeksi kypsä valitseman ammattinsa. (HS: Tutkija. Nuorten päätettävä tulevaisuudesta liian varhain. 25.3.2012)

Kysyn jälleen: miksi Suomeen ei ole järjestetty yhtenäiskoulua esimerkiksi Kanadan ja Yhdysvaltojen tyyliin? Meillä 16-vuotias joutuu päättämään urastaan. Sellainen henkilö on vielä lapsi. Olkoon presidentti Sauli Niinistön ura hyvänä esimerkkinä: urheilua rakastava poika ei välitä koulusta, saa huonoja numeroita.  Vasta myöhemmin kypsyy valtioviisas lakimies, jonka me tunnemme. Nuorille pitää antaa aikaa. Meille kaikille pitää antaa mahdollisuus aloittaa jotain uutta huolimatta siitä, minkä ikäisiä olemme.

Lue myös Teini-ikäisten aivot

Teini-ikäisten aivot

Split, Croatia, originally uploaded by Anna Amnell.

Tämän päivän (30.11.2011) HBL:ssä neuropsykologi kertoo, miksi teini-ikäiset ovat erilaisia kuin aikuiset?

Aivotutkija Åke Pålshammar Uppsalan yliopistosta vertaa teini-ikäistä autoon, jossa on vahva moottori ja huonot jarrut. Tunteet ovat voimakkaita, mutta kyky hallita impulsseja ja tehdä päätöksiä puuttuu.(Hjärnkoll på tonårshjärnan. HBL/Forsking 30.11.2011.)

Ei ole mitään muuta aikakautta elämässä, jolloin ihminen ottaa niin suuria riskejä kuin teini-iässä. Teini-ikäisiin suhtautuminen perustuu usein väärään käsitykseen nuorten kehitystasosta.

Luullaan, että jo 12-vuotias on ajattelukyvyltään kuin aikuinen, valmis tekemään itse suuriakin ratkaisuja omasta elämästään, mutta uusin aivotutkimus, magneettikuvaus (magnetic resonance imaging , MRI) osoittaa, että aivojen kehittyminen on hidasta, ja sitä jatkuu usein yli 20-vuotiaaksi.

Tämä tieto perustuu uusimpaan lasten ja nuorten aivojen tutkimukseen, jota on tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana. Neurologia ratkaisee, eivät hormonit.

Aivotutkimuksen mukaan lapsen aivot ovat jo 6-vuotiaalla melkein samaa kokoa kuin aikuisen aivot (yli 90%). Lapsen ajattelukyky kasvaa kuitenkin hitaasti 11-12 -vuotiaaksi asti, ja sitten alkaa ratkaiseva vaihe, karsiminen, josta lapsen tulevaisuus riippuu. (ks. Adolescent brain - why teenagers think and act differently. )

Jos lapsi ja nuori tottuu harrastamaan muusikkia tai urheilua, lukemaan kirjoja ja opiskelemaan, nämä toiminnot aivoissa vahvistuvat ja laajenevat niin kuin puuhun kasvaa oksia ja juuria.

Mutta jos lapsi ja nuori viettää aikansa tekemättä mitään, pelaa videopelejä, vain katsoo TV:tä, käyttää huumeita ja alkoholia, on odotettavissa, että sama meno jatkuu koko elämän ajan.

Kaikkein kriittisintä on aika puberteetin ja aikuiseksi varttumisen välillä. Silloin tapahtuu aivojen muovautuminen valmiiksi. Se vaihe kestää usein paljon yli 20-vuotiaaksi asti.

Olen nähnyt vastaavia tietoja jo aikaisemminkin, kun on korostettu sitä, että nuoret aikuisetkin tarvitsevat vanhempien tukea ja ohjausta.

Rauhallisissa oloissa kasvu aikuiseksi voi sujua hyvin. Mutta on väärin vaatia teini-ikäistä käyttäytymään aikuisen tavoin, tekemään itse päätöksiä ja suunnittelemaan elämäänsä, ennen kuin hänen aivonsa ovat valmiit, sanoo Jay Giedd, lasten psykiatri ja aivotutkija.

Uudet tutkimustulokset näyttäisivät tuovan aivan uusia haasteita yhteiskunnalle ja lasten sekä nuorten vanhemmille. Onko lasten ohjaus jätetty liian vähälle huomiolle, onko laadittu lakeja, jotka ovat haitaksi nuorille sen sijaan , että ne auttaisivat heitä kasvamaan rauhassa aikuisiksi?

Parnasso. Aivot ja Internet

Onko kirjanlukija uhanalainen ilmiö?

Parnassossa ja päätoimittajan blogissa kirjoitetaan aivoista, Internetistä ja lukemisesta.

Lukijan aivot. Lapset, lukeminen ja tietokone ja Internet.

Kommenttejani Parnasson keskusteluun

Jo vuonna 2007 esitti amerikkalainen aivotutkija ja kasvatustieteilijä Maryanne Wolf kirjassaan "Proust ja mustekala" [Proust and the Squid] väitteen, että Internet tulee muuttamaan ihmiskunnan aivoja.
http://www.theguardian.com/books/2008/apr/12/featuresreviews.guardianreview21
(klikkaa sanaa Maryanne Wolf)

kommenttini:
Wolfin kirjoituksen perusteella esitin, että lapselle ei tarvitse opettaa näkemistä tai kuulemista, mutta lukemaan hänet täytyy opettaa, se ei ole synnynnäinen geneettinen ominaisuus kuten näkeminen ja kuuleminen.
Ihminen on täysi ihminen, vaikka ei osaisi lukea ollenkaan. Eihän siitä ole kauan, kun suomalaisetkin olivat kirjoitustaidottomia, lukea he osasivat, kun oli pakko, ei päässyt muuten naimisiin.
He olivat kuitenkin yhtä älykkäitä kuin nykyajan ihmiset. Kirjoittaminen ei vain kuulunut heidän kulttuuriinsa. Ei kai Kaarle Suurikaan osannut kirjoittaa. Sitä varten olivat kirjurit.

vastaus toisen henkilön kommenttiin:
Patriot,
luku- ja kirjoitustaidoton Kaarle Suuri (742 – 814) uudisti lainsäädäntöä ja talouselämää. Hänen kirjurinsa kirjoitti hänen muistelmansa. Kirjurit olivat arvostettuja ammattilaisia. Heidän käsialastaan saa yleensä hyvin selvää. Se oli parhaimmillaan "kuin painettua".
Urho Kekkonen eli 1900-1986. Vertaa Kaarle Suurta ennemminkin Urho Kekkosen luku- ja kirjoitustaidottomiin esi-isiin.
Varmaankin näillä älykkäillä ihmisillä oli suullista perimätietoa, runoja, lauluja, kronikoita, jotka säilyivät sukupolvesta toiseen ulkomuistissa, josta aivotutkija Wolf kirjoittaa. Valitettavasti heillä ei ollut kirjuria, sillä ulkomuisti heikentyi vähitellen, ja osa henkisestä perinnöstä katosi.

Kommentti
Lukulaite
on ihan hyvä idea. Kaikilla ei ole asunnossaan tilaa tuhansiin kirjoihin. Allergiset kärsivät kirjojen pölystä.
Monet hakevat netistä kuvia ja lisätietoa lukiessaan tai luettuaan kaunokirjallisuutta. Eikö se ole aika normaalia?
Joistakin kirjoista on jo esittelyssä tällaista tietoa
.Minusta tuollainenkin on hyvä idea.

kommentti
Neulojien älynlahjoja epäillään usein.  Sanoihan jo teräväkielinen Edith Sitwell Virginia Woolfen olevan vain "kaunis neuloja". Neulominen pitää vireänä. Kuten sanaristikot - ja ristipistojen ompeleminen - se treenaa aivoja. Ja se kasvattaa uusia aivosoluja ja vahvistaa entisten välisiä yhteyksiä. Se voi estää dementiaa.
Tässä blogissa samasta aiheesta eli neulomisesta ja aivoista ym. ks linkit

http://blogisisko.blogspot.fi/2007/10/lukijan-aivot.html

http://blogisisko.blogspot.fi/2007/03/miss-marple-ja-muut-lykkt-neulojat.html

http://blogisisko.blogspot.fi/2015/07/aivot-kirja-tietokone-meditaatio.html

Muuttaako Internet sittenkin aivomme?

Vuonna 2007  pidin Turun kirjamessuilla tietokirjailijoitten järjestämässä seminaarissa lyhyen alustuksen puhumalla Internetin vaikutuksesta aivoihin.  Olin juuri lukenut uusinta tutkimusta lasten aivojen toiminnasta. Amerikkalainen tutkija Maryanne Wolf esitti väitteen, että Internet tulee muuttamaan ihmiskunnan aivoja.
Esitykseni herätti  vastustusta seminaarin osanottajisssa,  varsinkin nuorissa opiskelijoissa, joista monet vaikuttivat suorastaan tuohtuneilta varsinkin siitä, että yhdyin tutkijan väitteeseen: lapsen tulisi oppia lukemaan ensin kirjaa ja vasta sen jälkeen opetella käyttämään tietokonetta.

Tänään  kolme vuotta myöhemmin Helsigin Sanomien päätomittaja Reetta Meriläinen kirjoittaa samasta aiheesta selostamalla toisen amerikkalaisen,  Nicholas Carrin kirjaa "The Shallows - What the Internet is Doing to Our Brains," eli miten Internet vaikuttaa aivoihimme.

Kovaa tekstiä tulee varsinkin Carrin eräässä esseessään siteeraamalta kirjailija Richard Foremannilta. Meriläisen mukaan:
"Foreman on pohtinut, muuttuuko läntinen ihminen monimutkaisen ja vaativan tietokatedraalin rakentajasta pannukakkuihmiseksi. Pannukakkuihminen kerää valtavasti tietoa laajalta alueelta, mutta tieto on ohutta."

Meriläinen kirjoittaa lopuksi: "Olisihan melkoinen paradoksi, jos ihmiskunta älykojeittensa ja suunnattoman tietosaavinsa äärellä tyhmentyy."
 (Reetta Meriläinen: Katedraali vai pannukakku. HS/Kolumni/14.9.2010.)

Koska käytän itsekin paljon Internetiä, olin ilahtunut, kun luin jokin aika sitten  tutkimuksesta, jonka mukaan vanhempien ihmisten aivoille Internet on hyväksi. Tulee nopeutta, syvyyttä on elämänaikana toivottavasti jo tullut, varsinkin jos on  tottunut lukemaan.

 Kuka keksii perustaa blogin Pannukakkuihminen?

Lisää aiheesta Tietokone ja lapset, netti ja aivot

Klikkaa alla olevaa hakusanaa 'aivot' ja lue muutakin samasta aiheesta.

Internet on hyväksi aikuisten aivoille

Hei Silver surfers ja muut aikuiset! Hyviä uutisia:

Kannattaa käyttää nettiä ja tulla kokeneeksi netin käyttäjäksi. Uusin tutkimus osoittaa, että Internet on hyväksi keski-ikäisten ja vanhempien ihmisten aivoille. Se saattaa jopa ehkäistä iän tuomia fysiologisia muutoksia, jotka hidastavat aivojen toimintaa.

Aivan yksinkertainenkin tiedon etsiminen netistä piristää aikuisten aivoja. Se on monipuolista aivojen toimintaa. Vanhentuessa aivoissa tapahtuu muutoksia, kutistumista ja solujen aktiivisuuden alentumista, mikä voivat vaikuttaa aivojen toimintaan.

Ristisanatehtävien tekeminen, Scrabble, virkkaaminen (tämä artikkeli mainitsee vain kaksi ensimmäistä) ovat hyväksi aivoille, niin myös lukeminen. Nyt listaan voidaan lisätä netissä surffaaminen!

Tutkimuksessa verrattiin Internetin ja lukemisen vaikutusta aivoihin. Molemmat toiminnat tekivät aktiivisiksi ne aivojen alueet, jotka kontrolloivat kieltä, lukemista, muistia ja visuaalisia kykyjä.

Netin käytttäminen tuotti lisää aktiivisuutta alueilla, jotka kontrolloivat päätösten tekoa ja nimenomaan monikerroksista päättelyä - mutta vain kokeneissa netin käyttäjissä. Netissä lukemisessa on se ero, että siinä täytyy tehdä valintoja siitä, mitä klikkaa saadaakseen sopivaa informaatiota.
Harjoitus antaa taitoa Internetin käytössäkin.

Tämä kaikki osoittaa, että aivot ovat herkät ja voivat kehittyä ihmisen vanhentuessa. Ihminen voi mahdollisesti ehkäistä dementian tuloa harjoittamalla jatkuvasti henkisesti stimuloivia aktiviteetteja.

Lisäksi kannattaa ottaa huomioon ihmissuhteet, liikunta ja tasapainoinen ravinto.

(BBC, University of California Los Angeles, American Journal of Geriatric Psychiatry)

Lukeminen ja aivot. Tietokone ja aivot?

Suomen tietokirjailijoiden järjestämässä seminaarissa "Tytöt ja lukeminen".

Jo 1970-luvun lopussa luin eräästä oppimisen vallankumousta kuvaavasta kirjasta, että jopa kolmevuotiaat lapset voivat oppia kirjoittamaan runoja, jos heillä on käytettävissään tietokone. Tuohon aikaan tietokoneet olivat vasta tulossa yleiseen käyttöön. Muun muassa meidän perheeseen ostettiin ensimmäinen kotitietokone vuoden 1981 alussa eli pian sen jälkeen kun olimme muuttaneet Kanadaan. Tietokoneen hankkiminen kotiin oli aivan uusi asia ja mullisti meidänkin perheen elämää.

Idea tietokoneen hankkimiseen tuli tietenkin lapsiltamme, jotka olivat nähneet edellisenä kesänä Chicagon tiedekeskuksessa pyykinpesukoneen suuruisen tietokoneen. Sitten olikin sanomalehdessä mainos pienestä kotikoneesta. Ei muuta kuin laina pankista ja tietokone kotiin. Nuorimmasta lapsestamme kehittyi varsinainen asiantuntija, jota tultiin sikäläisen peruskoulun ala-asteella hakemaan kesken tunnin toiseen luokkaan, jos siellä oli ongelmia tietokoneessa. Sama poika opetti minutkin myöhemmin Suomeen palattuamme käyttämään tietokonetta, ja se vaikutti ratkaisevasti siihen, että minusta tuli vihdoinkin kirjailija.

Ihmelaite aiheutti heti alkuun myös ongelmia. Ensimmäinen koneemme hajosi melkein heti, sitä yritettiin korjata ja saimme lopulta uuden koneen, kun olin soittanut USA:han valmistajan pääkonttoriin PR-päällikölle. Torontolainen tietokonekauppias myönsi, että koneemme oli ollut "a real lemon" eli täysin viallinen. Tietokoneita on ilmestynyt toinen toisensa jälkeen kotiimme. On ollut ongelmia, toinen "real lemonkin". Tätä kirjoitan viikon vanhalla koneella, sillä edellisestä hajosi joitakin osia ja se täytyy viedä huoltoon.

Meidän lapsemme olivat jo koululaisia, kun tietokone ilmestyi meidän kotiimme. He olivat tottuneet siihen, että heille luettiin ääneen faktaa ja fiktiota ja he lukivat itsekin paljon. Mutta mikä on tietokoneen vaikutus aivan pienen lapsen aivoihin?

Uraauurtavassa kirjassaan "Proust ja mustekala" [Proust and the Squid] aivotutkija ja kasvatustieteilijä Maryanne Wolf kuvaa lukevan ihmisen aivoissa tapahtuvia muutoksia.

Wolfin mukaan esimerkiksi muinoin eläneen nuolenpääkirjoituksen lukijan aivot olivat aivan erilaiset kuin nykyihmisen aivot. Ja samoin nykyajan kiinalainen käyttää aivan erityisiä aivojen hermosolujen yhdistelmiä lukiessaan kiinalaista kirjoitusta.

Pienten lasten aivot ovat samanlaiset kaikkialla maailmassa, mutta kun lapsi oppii lukemaan ja kehittyy hyväksi lukijaksi, hänen aivonsa muuttuvat. Niistä tulee tehokkaat tulkitsemaan lapsen oman kulttuurin kirjoitusmerkkejä.

Ne eivät muutu anatomisesti, vaan funktionaalisesti, selosti minulle tätä asiaa eräs huomattava kanadalainen aivotutkija, jolle soitin ja ihmettelin, mistä on oikein kyse. [ Nythän tästäkin kiistellään: Voidaanko aivoja muuttaa myös anatomisesti?]

Lukeminen ja digitaalinen kulttuuri

Wolf sanoo, että aivan kuten ulkoaopettelu tuli tarpeettomaksi kirjoituksen keksimisen jälkeen, on vaarana, että lukeminen, todellinen syventyvä lukeminen heikkenee tai jopa katoaa. Tietokoneesta voi saada hetkessä pinnallista tietoa, voi tulla illuusio tiedosta. Tiedon hankkiminen ei vaadi enää syventymistä, siinä ei laiteta persoonallisuutta mukaan.

Lukemisesta saattaa tulla vain satunnaisesti käytettävä apukeino, jolla hankitaan tietoa, johon ei liity mitään tunteita. Se saattaa aiheuttaa ihmisten kulttuurissa arvaamattomia muutoksia, sillä aivot mukautuvat uuteen tilanteeseen. Se tulee vaikuttamaan jokaisen uuden lukijan intellektuaaliseen kehitykseen.

Professori Wolf on aivotutkimuksen ja kasvatustieteen tutkija, lukemisen asiantuntija (ja myös lukihäiriön asiantuntija). Hän korostaa sitä, että vanhempien tulisi puhua pienten lastensa kanssa ja lukea heille, jotta heidät pelastettaisiin lukijoiksi, kulttuurin säilyttäjiksi.

Lasten pitäisi kasvaa lukijoiksi, oppia lukemaan bitekstuaalisesti, multitekstuaalisesti, Wolf sanoo, jotta he voisivat olla sekä lukijoita (expert readers) että digitaalisen tiedon käyttäjiä.

Puhu lapsellesi, lue lapsellesi

Osa tekstistä kuuluu alustukseen, jonka pidin Turun kirjamessuilla syksyllä 2007.
Lue myös

http://blogisisko.blogspot.fi/2010/10/parnasso-aivot-ja-internet.html

Neulominen ja aivot

http://blogisisko.blogspot.fi/2007/03/miss-marple-ja-muut-lykkt-neulojat.html

http://blogisisko.blogspot.fi/2015/07/aivot-kirja-tietokone-meditaatio.html

Maalainen, entinen opettaja, kirjoittaa blogissaan lapsista, lukemisesta ja tietokoneista.

Lukijan aivot

Miten minusta tuli lukija

Kun olin lapsi, minulla oli tapana kiivetä pikkukaupungin korttelissamme olevan kaksikerroksisen ulkorakennuksen katolle, sillä sieltä saattoi nähdä kauas, jopa rautatieasemalle, joka vei suureen maailmaan.

Samassa pihassa kuin me asuivat myös paikallisen sanomalehden toimittaja ja hänen eläkkeellä oleva opettajasisarensa. Heillä oli huoneen ja keittiön asunto, toimittaja asui kammarissa ja sisar keittiössä. Heillä oli paljon kirjoja ja lehtiä, joita he säilyttivät ullakolla. Kun olin oppinut lukemaan koulussa, sain luvan lukea heidän ullakollaan.

Lukunopeuteni kasvoi huimaa vauhtia, kun aloin ahmia ensin lastenlehtiä ja sitten toimittajan arvostelijankappaleiksi saamia romaaneja. Kukaan ei ehtinyt vahtimaan mitä luin, joten saatoin lukea mitä hyvänsä. Lukemisesta ullakolla muodostui minulle Marcel Proustin sanoin "oma yksityinen pyhäkköni", pääsin maailmoihin, joihin en olisi päässyt muulla tavalla. Ne rikastuttivat sodanjälkeisen Suomen köyhyydessä ja ahtaudessa elävää tyttöä.

Lukemisen ihme

En ymmärtänyt silloin, että oli tapahtunut jotain aivan mullistavaa, jotain joka oli tosiasiassa luonnotonta, jotain johon minulla, ihmisellä ei ollut geneettistä valmiutta. Kenenkään ei ollut tarvinnut opettaa minua näkemään tai kuulemaan, mutta minut piti opettaa lukemaan, tulkitsemaan outoja kiemuroita paperilla. Aivoni oppivat tulkitsemaan ne sanoiksi, joita tuntemattomat ihmiset olivat kirjoittaneet. Opin rakastamaan lukemista. Kirjoista tuli ystäviä.

Ihmisen aivot eivät ole luotu lukemaan. Ihminen oppi ensin tallentamaan tietoa opettelemalla sen ulkoa niin kuin kalevalaiset esivanhempammekin tekivät. Mutta koska ihmisaivot ovat joustavat ja pystyvät luomaan yhä uusia yhteyksiä hermosolujen välillä, oppi ihminen vähitellen kirjoittamaan ja lukemaan.

Olin oppinut kahdeksassa vuodessa oikeaksi lukijaksi, saman mikä oli kestänyt ihmiskunnan historiassa vuosituhansia ja muuttanut vähitellen ihmisten kulttuurin. Lukeminen muuttaa lukijan, hän on sitä mitä hän lukee, ainakin hänen aivonsa ovat.

Lukeminen muuttaa aivoja

Uraauurtavassa kirjassaan "Proust ja mustekala" [Proust and the Squid] (huom uusi linkki vuodelta 2008) aivotutkija ja kasvatustieteilijä Maryanne Wolf kuvaa lukevan ihmisen aivoissa tapahtuvia muutoksia. Tämä kirja on aivan uusi ja olen lukenut vain Wolfin kirjoittamaan artikkelin eräästä englantilaisesta sanomalehdestä ja kymmeniä innostuneita kirja-arvosteluja.

Olen kuullut jo aikaisemmin sanottavan, että japanilaisilla ja amerikkalaisilla on erilaiset aivot, mutta en ole tiennyt miksi. Wolfin mukaan esimerkiksi muinoin eläneen nuolenpääkirjoituksen lukijan aivot olivat aivan erilaiset kuin nykyihmisen aivot.

Ja samoin nykyajan kiinalainen käyttää aivan erityisiä aivojen hermosolujen yhdistelmiä lukiessaan kiinalaista kirjoitusta. Pienten lasten aivot ovat samanlaiset kaikkialla maailmassa, mutta kun lapsi oppii lukemaan ja kehittyy hyväksi lukijaksi, hänen aivonsa muuttuvat. Ne eivät muutu anatomisesti, vaan funktionaalisesti, selitti kansainvälisesti arvostettu ja palkittu  kanadalainen aivotutkija, jolle soitin ennen seminaaria. Niistä tulee tehokkaat tulkitsemaan lapsen oman kulttuurin kirjoitusmerkkejä. [ Nythän tästäkin kiistellään: Voidaanko aivoja muuttaa myös anatomisesti?

Lukeminen ja digitaalinen kulttuuri

Wolf sanoo, että aivan kuten ulkoaopettelu tuli tarpeettomaksi kirjoituksen keksimisen jälkeen, on vaarana, että lukeminen, todellinen syventyvä lukeminen heikkenee tai jopa katoaa. Tietokoneesta voi saada hetkessä pinnallista tietoa, voi tulla illuusio tiedosta. Tiedon hankkiminen ei vaadi enää syventymistä, siinä ei laiteta persoonallisuutta mukaan.

Lukemisesta saattaa tulla vain satunnaisesti käytettävä apukeino, jolla hankitaan tietoa, johon ei liity mitään tunteita. Se saattaa aiheuttaa ihmisten kulttuurissa arvaamattomia muutoksia, sillä aivot mukautuvat uuteen tilanteeseen. Se tulee vaikuttamaan jokaisen uuden lukijan intellektuaaliseen kehitykseen.

Professori Wolf on aivotutkimuksen ja kasvatustieteen tutkija, lukemisen asiantuntija (ja myös lukihäiriön asiantuntija). Hän korostaa sitä, että vanhempien tulisi puhua pienten lastensa kanssa ja lukea heille, jotta heidät pelastettaisiin lukijoiksi, kulttuurin säilyttäjiksi.

Lasten pitäisi kasvaa lukijoiksi, oppia lukemaan bitekstuaalisesti, multitekstuaalisesti, Wolf sanoo, jotta he voisivat olla sekä lukijoita (expert readers) että digitaalisen tiedon käyttäjiä.
Puhu lapsellesi, lue lapsellesi
Anna Amnellin puheenvuoro Turun kirjamessuilla 2007 Suomen Tietokirjailijoitten järjestämässä seminaarissa "Tytöt ja lukeminen")
Lue myös

 http://blogisisko.blogspot.fi/2010/10/parnasso-aivot-ja-internet.html

http://blogisisko.blogspot.fi/2007/03/miss-marple-ja-muut-lykkt-neulojat.html

Miss Marple ja muut älykkäät neulojat

Shetlannin turpeen kerääjät neulovat kävellessään. Knitting images

"En ole koskaan ymmärtänyt miksi Agatha Christie keksi niinkin epäuskottavan hahmon kuin neiti Marple. Mummohan kutoo koko ajan ja on silti muka fiksumpi kuin muut henkilöt yhteensä", näin ihmettelee Tuomas Kiiltomadossa.

Neulominen on hyväksi aivoille. Ehkäpä siinä onkin yksi syy Miss Marplen älykkyyteen ja hyvään muistiin.

Neulominen on terveellistä, kirjoittaa Fiona Carter blogissaan.

Se vähentää stressiä. Neulomisasentokin on rentouttava. Kun keskittyy neulomiseen, unohtaa huolensa. Neulominen on meditaatiota, jota voi harjoittaa kenenkään ihmettelemättä vaikka matkalla.

Neulominen pitää vireänä. Kuten sanaristikot - ja ristipistojen ompeleminen - se treenaa aivoja. Ja se kasvattaa uusia aivosoluja ja vahvistaa entisten välisiä yhteyksiä. Se voi estää dementiaa.

Tuomaan epäily neulojien älynlahjoista ei ole ensimmäinen kirjallisessa maailmassa. Sanoihan jo teräväkielinen Edith Sitwell Virginia Woolfen olevan vain kaunis neuloja". (Virginia Woolf ja neulominen)

Virginia Woolf knitting (blogissa Blogging Woolf, uusi linkki)

Scrabble-peliä aamutuimaan

Scrabble lienee maailman suosituin seurapeli. Jokin vuosi sitten näin sanomalehdessä valokuvan, jossa Judi Dench ja Maggie Smith pelasivat pienikokoista matka-Scrabblea jopa Hollywoodissa Oscar- juhlia odotellessaan uima-altaan reunalla froteekaavuissaan.

Meillä pelataan yleensä suomenkielistä Scrabble-peliä iltaisin. Sääntöjen mukaan Scrabblessä kelpaisivat Suomessa vain Nykysuomen sanakirjan sanat. Yleensä onkin niin, että sängyn päälle kertyy Scrabblen viereen erilaisia sanakirjoja. Pelaajat kehittelevät kuitenkin tästä pelistä omia versioitaan.

Olemme levittäneet tätä sanapeliä ystäväpiiriinkiin. Kun pelasin Scrabblea sisareni kanssa, hyväksyimme kaikki mahdolliset sanat, myös murteen, slangin ja tuotenimet. Emmekä laskeneet pisteitä.

Mieheni ja minä - savolaisia kun olemme - hyväksymme yleiskielen lisäksi myös "uusiosanat" eli keksityt sanat ja yhdyssanat, jotka olisivat loogisia. 'Pehmolumenajoyö' toi minulle paljon pisteitä muutama vuosi sitten.

Tänä aamuna jännäsin loppuun asti, saanko kasaan uuden sanan, josta tulisi paljon pisteitä. Sain pelin lopulla: 'nisälisä', joka voisi olla parempi sana kuin 'silikonit'. Sana 'nisälisäke' oli myös mielessä, sehän on jo nimenä eräälle aivojen osalle.
[mammillary body =corpus mamillare = nisälisäke-niminen osa aivoissa; mammillary=nisänmuotoinen ]

Yllä olevassa Wikipedian artikkelissa on linkki myös lyhyeen suomenkieliseen selostukseen.

Scrabble pitää aivot pirteinä.

Ääneen lukeminen johdattaa lapset kirjallisuuteen

Kuva: Dover

(Lauantaina olivat sisareni hautajaiset. En pysty kirjoittamaan toistaiseksi muuta kuin kommentteja muiden kirjoituksiin.)

Iineksen blogissa on kirjoitus Poikien olematon kielipää.
Tässä kommenttini:

Tämä oli tärkeä kirjoitus.
Haluaisin tuoda esille erään keinon saada lapset rakastamaan kirjallisuutta: ääneen lukeminen. Lukeminen ja kuunteluhan kehittävät kirjoittamista.

Meillä luettiin ääneen kirjoja nuorempien lasten muurrosikään asti. Silloin jo yliopistossa opiskellut poikamme sanoo, että tapaa olisi pitänyt jatkaa kauemminkin.

Siinä tuli käytyä läpi maailmankirjallisuus eri kansojen saduista klassikoihin asti. Yleensä lukijana oli mieheni, jolla on hyvin eloisa ääni ja kyky vaihdella sitä. Kyllä minun lukemisenikin kelpasi.

Seitsemän veljestäkin oli mainio luettava lasten ollessa vielä ala-asteella. Siirtolaisuudessa ääneen lukeminen oli erittäin tärkeä äidinkielen säilymisen vuoksi.

Kaikki eivät ole lapsina kiinnostuneita lukemisesta, mutta näin yhdessä lukien tulee tutustuttua kirjoihin, joita ei muutoin koskaan tulisi luettua.

Sitten isompina lapset lukevat kukin mielikirjallisuuttaan, joku tietokirjallisuutta, joku runoja, joku romaaneja, joku kaikkea.

Tämä on ihan sama asia kuin lasten tutustuttaminen klassiseen musiikkiin. Välillä voi olla kausi, jolloin vain musiikkivideot (joita olen katsonut runsaasti teini-ikäisten lasteni kanssa) yms kiinnostavat, mutta sitten ilmestyvät klassikot heidän omiin kokoelmiinsa.

Vielä yksi kommentti talteen:

a-k.h,kirjoitit: "tulee mieleeni, ettei lapseni osoittanut erityisempää innostusta lukemisen opetteluun. Ajattelin sen johtuvan siitä, että olin lukenut hänelle todella paljon."

Meille kävi ihan samalla tavalla nuorimman lapsen kanssa. Hänen ollessaan ensimmäisellä luokalla ranskalaisessa koulussa äidinkielenopettaja sanoi, että poika on tyhmä eikä opi edes lukemaan. Se ällistytti minua, sillä hän osasi lukea ranskaa, oli oppinut jo pari vuotta aikaisemmin.

Sanoin, että varmaankaan aapinen ei kiinnosta, kun hänelle on luettu ääneen hyvin paljon. Muistutin vitsinä, ettei Kaarle Suurikaan ollut tyhmä vaikka ei osannut lukea. Hänellekin luettiin. Opettaja sanoi, että ei saa lukea, muuten poika ei opi koskaan lukemaan.

Poika piti kovasti pikkuautoista ja osti niitä viikkorahoillaan. Lupasin kesälomalla, että hän saisi markan jokaisesta Kultaisen kirjaston kirjasta, jonka hän lukisi.

Poika oppi ihmeen nopeasti lukemaan. Vuotta vanhempi sisarkin alkoi vaatia rahaa lukemisesta, kun näki miten pikkuveli rikastui. Pian meillä ei ollut enää varaa lukupalkan maksamiseen, mutta lukuharrastus oli alkanut eikä sille ole loppua tullut.

Kanadassa samainen poika todettiin heti puolen vuoden jälkeen testeissä poikkeuksellisen älykkääksi.

Kanadassa oli kaikille lapsille ja nuorille heille sopivaa opetusta ja "peruskoulu" yliopistoon asti. Samoin on USA:ssa. Olen sekä oppilaana että koulua käyvien lasten lasten äitinä pitänyt sitä erinomaisena ideana. Viihdyin itse kansakoulussa, jossa oli erilaisia oppilaita yhdessä. Siihen aikaan lapset jaettiin 11-vuotiaina kahteen ryhmään, nyt se tehdään teini-ikäisille. Miksi jakaa herkässä iässä olevat nuoret kahteen ryhmään?

ääneen lukeminen, ääneenlukeminen

Tietokoneen näyttö vaikuttaa kirkasvalolampun tavoin

Olen ihmetellyt sitä, että kun minulla on menossa jokin vaativa kirjoitustyö, minun on myös hyvin helppo kirjoittaa vaikkapa näitä blogikirjoituksia. Nyt taisi paljastua syy: Tietokoneen näyttö toimii niin kuin kirkasvalolamppu (Madam 1/2006 - nimi uudessa muodossa). Se piristää, panee aivot ylikierroksille ja sekoittaa vuorokausirytmiä.

Monet ihmettelevät blogikirjoituksissaan sitä, että heitä ei nukuta tavalliseen nukkumaanmenon aikaan. Minäkin olen ihmetellyt sitä. Onneksi kuitenkin nukahdettuani nukun aina hyvin syvää unta ja riittävän kauan, kun ei tarvitse herätä herätyskellon käskyyn.

Tietokoneen äärestä täytyy lähteä liikkeelle tunnin välein. Saman asian neuvoi minulle jo kauan sitten eräs lääkäri. Menen juomaan vettä, kuntopyörää ajamaan tai minipäiväkävelylle kotona. Siinä kävellessä voi tehdä samalla pieniä venytysliikkeitäkin niin kuin kissa.

Bodaa aivojasi ristipistoilla

Tämä hienostunut merkkausliina on kanadalaisesta museosta. Suomalaisista merkkausliinoista kertoo www.virtualhelsingin nettimuseo kauniiden kuvien kera.

Tytöt aloittivat naisen töihin tutustumisen ennen aikaan varhain. Ompelutöitä tehtiin jo lastentarhaiässä. 8-10 -vuotiaat ompelivat merkkausliinan, johon tallennettiin malli aakkosista ja erilaisista koristeaiheista, joita tarvittiin nimikoimisessa.


Olen harrastanut jo kauan ristipistojen tekemistä ja muita käsitöitä. Kaikkien projektien ei tarvitse olla yhtä mammuttimaisia kuin Pennsylvania Dutch Quilt, josta kerroin aikaisemmin. Pienikin työ voi tuottaa iloa ja on mukava lisä kodin somistamiseksi. Tämä työni on nimeltään "Vanha koulutalo", oikein vanha pohjois-amerikkalainen malli.

Suomalaisissa museoissa ja antiikkimarkkinoilla voi nähdä vanhoja käsitöitä. Ehdoton suosikkini on Suomenlinnan eräässä museossa oleva ristipistoilla koristettu matto. Joukko naisia teki sen joskus 1800-luvulla morsiuslahjaksi ystävättärelleen. Kukin teki yhden ruudun, ja sitten ruudut ommeltiin yhteen.

Mustapohjaisessa matossa on enimmäkseen kukkakuvioita. Yhdessä ruudussa on kuitenkin kuvattuna apina. Juuri se apina tekee siitä matosta unohtumattoman. Olen kertonut tästä matosta täysin muistini varassa. Sen näkemisestä on kulunut vuosia. Tällaisena kuitenkin sen muistan. Jos joku on nähnyt sen äskettäin, hän voi kertoa lisää, esimerkiksi sen, onko se tehty kokoristipistoilla vai puoliristipistoilla (petit point).

Muisti ja käsityöt kulkevat käsi kädessä. Lehtiuutinen kertoi nimittäin äskettäin, että ristipistojen tekeminen on aivoille yhtä hyväksi kuin ristisanojen tekeminen.

Käsitöiden harrastajilla on paljon blogeja. Voit löytää niitä blogihakemistosta. En tiedä, onko joukossa yhtään miestä. Monet miehetkin tekevät ristipistotöitä. Miestenkin aivot tarvitsevat monenlaista bodausta.