Kommentteja: Tuntematon Suosikki ja tuttu Mozart

Serenaadeja esittää tämä puolalaispariskunta kesäisin Helsingin keskustassa. He ovat kumpikin opettajia.

Kommenttejani:

1. Täällä tynnyrissä kasvanut tyttö, joka ei ole koskaan nähnyt Suosikkia muualla kuin lehtikioskin ikkunassa. Minulle olivat radio, äänilevyt ja elokuvat. Lapsena keräsin filmitähtien kuvia. Yksikään poplaulaja ei ole koskaan kiinnostanut minua.

Ei kai blues ole popmusiikkia? Eikö se ole ennemminkin kansanmusiikkia? Oli ainakin alussa, kun sitä lauloivat vain köyhät afroamerikkalaiset töitä tehdessään.

2.
- minulla on jonkinlainen "korva-allergia" popmusiikkiin. :) En kestä sitä ollenkaan. Mutta onneksi musiikissa on valinnanvaraa. Nykyään kuuntelen oikeastaan vain Mozartia ja Chopinia. Heihin ei kyllästy koskaan.
Kirjoittamisen vuoksi olen kuunnellut kunkin käsittelemäni aikakauden musiikkia, esimerkiksi 1500-luvun luuttumusiikkia. Popmusiikin ystävät eivät ehkä tajua, kuinka epämiellyttävältä varsinkin moderni popmusiikki voi kuulostaa muiden korvissa. Ja sitä on kaikkialla, esimerkiksi vaatekaupoissa. Se karkottaa "toisinajattelijan".

Elokuvissa on myös valinnanvaraa. Jo äitini piti nuorena Chaplinista. Hän piti myös niistä vanhoista suomalaisista elokuvista, jotka ovat tulleet uudestaan muotiin. Olemme koko perhe elokuvahulluja. Katselemme enimmäkseen DVD-llä olevia suosikkejamme. Eilen oli hauska yllätys, Garp TV:ssä. John Irving on eräs suosikkikirjailijoistani.

Lisäys:  Elokuvamusiikki koskettaa joskus,  jotkin kappaleet ovat jääneet mieleen kuten Chaplinin surumieliset sävellykset, Edith Piafin sydäntä raatelevat laulut tai keveän iloiset musikaalisävelmät kuten Oklahoma tai My Fair Ladyn musiikki, muutamia mainitakseni. Meidän perheenjäsenten musiikkimaku vaihtelee kovasti, muut ovat kaikkiruokaisempia kuin minä. Mutta puolustuksekseni sanon, että kissatkin pitävät Mozartista.:)

Music in the city (Katusoittajia) -kansioni tai isompi musiikista ja musikki-instrumenteista soittajia ja soittimia.
Pidän musiikista. Yläkerrassa joku soittaa pianoa.

Parasta ettei ole snobi

Kaikella on aikansa. Hömpällä ja hattarallakin.
Kuva.: Wikipedia

Parasta, ettei ole snobi. :)
On aika, jolloin on parasta syödä hattaraa ja lukea hömppää. Aivot tarvitsevat välillä lepoa liiallisesta vakavuudesta ja älyllisyydestä. Joitain oikein hienoja ideoita on silloin muhimassa.:)

Kommentti Karkin blogin hauskaan kirjoitukseen

Hietalahden kirpputorilla

Tänään soittivat nämä muusikot mm Satumaa-tangon, Siperian pihlajat ja muuta suomalaisten suosimaa musiikkia. Oli myös In the Mood, unkarilaista mustalaismusiikkia, kletschmeriä ja myös klassista välillä, tänään aika viihteellistä kuten Orfeus manalassa.

Miehelläni ja minulla on kirpputorilla sellainen työnjako, että hän käy läpi videot ja kirjat ja menee sitten kahvilaan istumaan. Minulla menee kierrokseen kauemmin ja jos ostan jotain raskasta tavaraa, vien sen välillä miehelleni, jolla on kunnia toimia kantajana. Mieheni on nauttinut kovasti näiden muusikoiden esityksistä, ja minäkin jäin tänään istumaan ja kuuntelemaan heitä pitkäksi aikaa.

Kulttuurit kohtaavat Hietalahden kirpputorilla. Näin hyvää musiikkia emme ole kuitenkaan kuulleet siellä koskaan aikaisemmin.

ks myös viime lauantain kirjoitus.