sunnuntaina, syyskuuta 25, 2011

Tove Janssonin Nyyti amfiteatterissa


Lapset amfiteatterissa Kyproksella
Eräs suuria elämyksiä perheessämme oli, kun mieheni lausui ulkoa Tove Janssonin Nyyti-kirjaa Kyproksella autiossa amfiteatterissa Välimeren rannalla.
Lapset olivat silloin 6-11 -vuotiaita. Nyytiä oli luettu niin moneen kertaan ääneen, että se osattiin ulkoa niin kuin monet muutkin lastenkirjat. Iltasatujen lukijana oli yleensä mieheni. Olin kotiäiti, lasten kanssa koko päivän ja lukenut jo monta satua päivän kuluessa, joten illalla oli isän vuoro.  Hän luki Muumi-kirjat myös nauhalle, jotta lapset saivat kuunnella niitä silloin, kun hän oli työnsä vuoksi poissa kotoa pitempiä aikoja. Jatkoimme ääneen lukemista Kanadassa asuessamme siihen asti, kun vanhin lapsistamme oli jo yliopistosssa opiskelemassa. Lapset olisivat halunneet, että ääneen lukemista olisi jatkettu, mutta suomenkielinen kirjallisuutemme alkoi loppua, kun olimme käyneet läpi jo Tolkienin ja Aleksis Kivenkin teokset.

Kourionin amfiteatteri on Limassolin lähellä Etelä-Kyproksella (kuva ja lisätietoja Wikipedia). Tämä muinaista kulttuuria tihkuva seutu oli asuttu jo ainakin 6000 eKr. Siellä on ollut hellenistinen, roomalainen ja kristillinen kausi.

Klikkaa hakusanoja 'ääneen lukeminen" tai "ääneenlukeminen" ja lue muutkin kirjoitukseni tästä aiheesta.
http://www.wikiwand.com/en/Kourion

perjantaina, syyskuuta 23, 2011

Blogisisko on Aurora-kirjojen äiti


Tämä osuu sopivaan aikaan.  Hesari kertooo tänään: "Kirjailijain keskitulo 2000 euroa vuodessa". Mikä tässä vielä naurattaa?
Kuvassa nauraa Anna Amnell 1900-luvun alun asussa. Photo: Kristiina Hemminki (poistettu)


Julkaisin vuonna 1991 ensimmäisen Aurora-kirjan, Kirjapajan kustantaman historiallisen nuortenkirjan "Aurora. Vaahteralaakson tyttö" (2. painos otettiin vuoden 1992 alussa). Sitten ilmestyivät "Aurora ja Pietarin serkut" (1993) ja "Aurora ja villikyyhkysten aika" (1995). Kirjoitin kustantajan pyynnöstä Auroran tarinan myös pienemmille lapsille. "Aurora ja Molly" ilmestyi vuonna 1999, ja siinä on mustavalkokuvitus. Kuvituksen ja kaikkien kirjojeni kansien kuvat teki Torontossa ja Pariisissa taidetta opiskellut poikani Matti Amnell (Jr), joka oli silloin vielä opiskelija. Kaikki Aurora-kirjat ovat loppuunmyytyjä, mutta niitä saa kirjastoista.

Blogini "Aurora" antaa tietoa Aurora-kirjoista ja niiden aikakaudesta eli 1900-luvun alusta ja kirjojen tapahtumapaikoista, Helsingistä ja Torontosta. Tämän blogin sivupalkissa on joitakin linkkejä, joista löytyy keskeistä tietoa. Kirjaston Sanojen aika antaa tiivistettyä tietoa Aurora-kirjoista aikuisille ja Lasten Sanojen aika/Sankarikirjat lapsille. Tietoa antaa mysö Kotisivublogini.

Julkaisin ensimmäiset kolme Aurora-kirjaa nimellä Pirkko Pekkarinen. Vuonna 1998 otimme koko perhe käyttöön mieheni äidin tyttönimen, hänen sukunsa 1700-luvulta peräisin olevan sukunimen Amnell. Olen julkaissut sen jälkeen kirjani nimellä Anna Amnell.

Yllä oleva valokuva on otettu Kauneus ja terveys -lehdessä ollutta Liisa Mantereen tekemää haastattelua varten. Olen pukeutunut 1900-luvun alun asuun. Valokuvaaja on Kristiina Hemminki, jolta sain luvan julkaista kuvan blogissa. Kristiina Hemmingillä on copyright kuvaan.


Katukahvila


Katukahvila, originally uploaded by Anna Amnell.
Kun sateet ja syksyflunssat alkavat, on parasta ajatella ruskan kauneutta ja kodikasta koti-iltaa, jolloin sade ropisee kattoa tai ikkunalautaa vasten.

Muuten tulee suuri halu lähteä sinne, missä on vieläkin lämmintä ja ehkä koko talvikauden lämmintä ja voi istua ulkona kahvilassa lukemassa lehteä ja syömässä aamupalaa.

Kuvassa katukahvila Zagrebin Ban Jelačić -aukion laidalla.

torstaina, syyskuuta 22, 2011