keskiviikkona, lokakuuta 11, 2006

Tuomas ja seitsemän kuolemansyntiä

Tuomas lajitteli synnit. Katolisen kirkon merkittävin teologi Tuomas Akvinolainen on vaikuttanut paljon mm James Joycen ja Umberto Econ tuotantoon. Gentile da Fabrianon maalaus. Katso täältä Hieronymos Boschin loistava maalaus seitsemästä kuolemansynnistä.

tiistaina, lokakuuta 10, 2006

Ikkunaiines ja Nono seitsemän kuolemansynnin kimpussa

Käsite seitsemän kuolemansyntiä on roomalaiskatolista teologiaa. Meillä protestanteilla ei sellaista ole eikä sitä ole raamatussa. Se on kuitenkin hyvin kiinnostava psykologinen ja kulttuurinen aihe.

Ikkunaiines on käsitellyt blogissaan omalla kirpeän railakkaalla ja omaperäisellä tavallaan seitsemää kuolemansyntiä. Hänen näkökulmansa aiheeseen on ollut yllättävä ja herättänyt keskustelua.

Valokuvablogista tuttu työryhmä on aloittanut uuden kollektiiviblogin Nono ja ilmoittanut jo aikaisemmin käsittelevänsä tätä aihetta. Mutta ideaan ei ole copyrightia. Miten pärjää Nono Iineksen jälkeen?

Nimimerkki Luke kirjoittaa ensimmäiseksi ylpeyden synnistä lähtökohtanaan portugalilaisen runoilijan Fernando Pessoan runo. (Antti Hynönen kertoo Kiiltomadossa Pessoan runoudesta.)

Käsitettä synti ei ole ilman uskontoa. Siitä oli kiinnostunut myös Pessoa. Jose Augusto Seabra kirjoittaa Unesco Courierissa, että Pessoa oli tuotannossaan "spirituaalisella löytöretkellä okkultismiin" apunaan ruusuristiläisyys. Hänen tavoitteenaan oli Portugalin "renessanssi", uuspakanallinen Portugali.

Nono puolestaan ilmoittaa, että toimituskunnalla ei ole mitään yhtenäistä aatteellista, uskonnollista tai poliittista linjaa.

Arjen hohtoa


Kuva: Anna Amnell (klikkaa kuvaa, jos haluat nähdä sen suuremmassa koossa)

maanantaina, lokakuuta 09, 2006

Mitkä ihmeen 'eaa' ja 'jaa' ? Kenen toimesta?

Lukiessani edellistä kirjoitustani varten Wikipediasta Pompeius Suuresta, huomasin että (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pompeius) suomenkielinen artikkeli poikkesi täysin muilla kielillä samasta aiheesta kirjoitetuista artikkeleista eräässä asiassa.

Suomenkielisessä Wikipedian artikkelissa ei käytetä länsimaisesta ajanlaskusta muotoa 'eKr' ja jKr'. Suomenkielisessä artikkelissa on outo "eaa" ja "jaa". Muissa kieleissä vastaavaa ei ole.

Tietääkö kukaan, mistä tämä omituinen käytäntö on peräisin? Sitä näkee jopa oppikirjoissa. Sehän ei edes tarkoita mitään täsmällistä. Se on 'ennen ajanlaskun alkua' Itkosen Uuden kielioppaan mukaan. Kenen ajanlaskun? Ajanlaskuja on vaikka kuinka monta.

Ilmiön taustaa (Itä-Eroopan maiden vastaava tilanne)

Olen keskustellut tästä aiheesta kielitaitoisten ystävieni kanssa. Kukaan heistä ei muista kieltä, jossa käytettäisiin tuollaisia omituisia muotoja.

Esimerkiksi ranskassa voidaan käyttää puheessa muotoa "meidän ajanlaskumme alussa" jne, mutta kirjoituksessa on eKr. ja jKr. vastaava muoto säilynyt (Né en 106 av. J.-C. , mort en 48 av. J.-C.)

Milloin nämä 'eaa' ja 'jaa' on otettu käyttöön ja kenen toimesta?



Huom! Lue uusimmat kirjoitukseni tästä samasta aiheesta! Ne käsittelevät asian eri puolia, mm Wikipediassa vallitsevaa erimielisyyttä "neutraalin" ilmaisun pakollisuuteen.

Lisäys

Wikipedia kertoo, että vastaavia yrityksiä on tehty ennenkin: Ranskassa vallankumouksen jälkeen, Tsekkoslovakiassa (kuukausien nimet, AD jäi) sekä Italiassa fasistien toimesta.

Kommenteissa mainittiin BP-ajoitus, radiohiiliajanlasku, jota käytetään arkeologiassa ja paleontologiassa.

Asiasta keskustellaan Wikipediassa. Saako sielläkin vähemmistö määräillä Suomea?


LISÄYS:

Englanninkielisissä maissa käytetään Anno Domini-merkinnän ohella jossain määrin myös CE ja BCE-merkintöjä. Nimitys "yhteinen ajanlasku" (common era) oli alkujaan käytössä kristillisestä ajanlaskusta uskontojen välisissä neuvotteluissa ja sai alkunsa kristittyjen kirkkokuntien toimesta.(luetaan joko 'common era' tai *Christian era*.) CE/BCE -merkintöjä käyttävät joidenkin alojen tutkijat, jotkut kirkot edelleenkin uskontokuntien välisissä yhteyksissä ja esimerkiksi ateistinen Kiina. Molempia merkintöjä käytetään myös rinnakkain.

CE ja BCE -merkintöjen käyttö B.C. ja A.D. tilalla on kiistanalainen asia. Siitä keskustellaan paljon muualla maailmassa.

Suomi ei ole kansainvälinen kieli. Vain hyvin pieni vähemmistö suomalaisista kannattaa eaa ja jaa -merkintöjen käyttöä länsimaisesta ajanlaskusta. Sitä ei voida vaatia käytettäväksi. Sitä markkinoidaan neutraalina ilmaisuna, mutta sitä se ei missään nimessä ole.

Suomalaisen Wikipedian tulisi mielestäni noudattaa muilla kielillä kirjoitetun Wikipedian tapaa: B.C. ja A,D. eli eKr ja jKr.

Vertaa Wikipedian artikkeleita muilla kielillä ja suomeksi, niin huomaat eron!

Kenenkään ei tarvitse uskoa kristinuskoon käyttäessään eKr tai jKr, hän vain tunnustaa sen, että tämä ajanlasku on kristittyjen oppineiden keksimä ja eräs eurooppalaisen kulttuurin suuria saavutuksia.

Jos joku keksii paremman ajanlaskujärjestelmän, kaikki luonnollisesti siirtyvät käyttämään sitä ja keksijä voi antaa sille haluamansa nimen. Tästä kristillisestä ajanlaskusta tulisi silloin eräs historian merkittäviä ajanlaskujärjestelmiä kuten esimerkiksi mainitsemani mayojen tms ajanlaskujärjestelmä. Mutta parempaa ei ole keksitty. Alkuaineiden keksijät saavat nimensä alkuaineille, tähtien löytäjät tähdille jne. Miksi ajanlaskun keksijät eivät saa pitää keksintöänsä oman "firmansa", Anno Domini, nimissä?

Toivon, että jatkatte keskustelua omissa blogeissanne. Tässä blogissa kuitenkin keskustelu tästä aiheesta on päättynyt. Minulla ei ole mahdollisuutta osallistua siihen pitempään. Kiitos mielipiteistä. Hyvää viikonloppua.

Ks. Ajan
ilmaisut/Korpela

Kirjoitetaanko eKr. vai eaa.?
Lisäys: Lue mikä vuosi nyt olisi jos käyttäisimme vaikkapa roomalaista tai Ranskan vallankumouksen ajanlaskua!

Huom! Olen poistanut yli 20 kommenttia, eniten omia kommenttejani. Osan niiden sisällöstä ole siirtänyt tekstiini lisäyksinä. Osa kommenteista oli toistoa, jota syntyy, kun keskustelu venyy pitkäksi.

Ajan ilmaisut: muissa kielissä Wikipediassa: eKr ja jKr

sunnuntai, lokakuuta 08, 2006

Historiantuntemus voi olla apuna päivänpolitiikassa



Gnaeus Pompeius Magnus (106 eKr. - 48 eKr.)
Kuva: Wikipedia

Syksyllä vuonna 68 eKr. tehtiin terroristi-isku suoraan sen ajan maailmanvallan Rooman sydämeen. Merirosvot hyökkäsivät Roomaan ja polttivat Rooman sataman Ostian, tuhosivat laivaston ja kidnappasivat kaksi merkittävää senaattoria sekä heidän henkivartijansa ja henkilökuntansa.

Roomalaiset joutuivat paniikkiin. Siihen mennessä Rooman valtakunta oli kehittänyt moninkertaiset lait estämään vallan keskittymisen yhden ihmisen käsiin. Joka vuosi oli konsulinvaalit, ja konsuleita valittiin kaksi. Nyt roomalaiset luopuivat oikeuksistaan, ja valta siirtyi yhdelle miehelle, aikakauden suurimmalle soturille, jonka tunnemme nimellä Gnaeus Pompeius Magnus tai Pompeius Suuri.

Pompeius sai haltuunsa Rooman kaikki valtionvarat, rakennutti 500 laivan laivaston ja perusti 120 000 jalkamiehen ja 5000 ratsumiehen armeijan. Pompeius oli erittäin taitava sotapäällikkö ja hävitti terroristi-iskun tehneet merirosvot parissa kuukaudessa. Oliko vaaraan ylireagoitu? Pompeius perusti marionettihallituksia Lähi-Itään ja tuli valtakunnan rikkaimmaksi mieheksi.

Kirjailija Robert Harris kirjoittaa artikkelissaan The 'war on terror' that ruined Rome siitä, kuinka tällä päätöksellä, Lex Gabinialla, oli pitkät seuraukset. Harrisin mielestä sen voisi sanoa olleen omalta osaltaan tuhoamassa Rooman valtakuntaa.

Kaikkialla maailmassa on poljettu ihmisoikeuksia ja keskitetty valtaa terrorisminvastaisen sodan nimissä viime vuosina. Olisiko parempi historiantuntemus auttanut? Olisiko Rooman Lex Gabinian tunteminen voinut olla varoittavana esimerkkinä ja auttanut toimimaan harkitummin?

Historiaa, myös lähihistoriaa, täytyy tutkia jatkuvasti ja tutkimusten tuloksista täytyy keskustella. Historian tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää myös päivänpolitiikassa ja onneksi käytetäänkin. Suomessakin.