My very old blog. Vuodesta 2005-
perjantaina, huhtikuuta 04, 2014
torstaina, huhtikuuta 03, 2014
Seitsemän annosta vihanneksia ja hedelmiä
Kasvisateria sufi-ravintolassa Berliinissä. Siinä on myös munakoisoa, joka on terveellistä. Nuolien avulla voit katsella muitakin kuvia tästä ravintolasta ja sen ympäristöstä.
Pitäisi syödä ainakin seitsemän annosta vihanneksia ja hedelmiä päivässä.
http://www.ucl.ac.uk/news/news-articles/0414/010413-fruit-veg-consumption-death-risk
Kalaa ja vihanneksia kotona. Lempiateria: höyrytetyt vihannekset ja kala.
(Tämä veitsi on kirpputorilta ja todella hyvä vanhan ajan veitsi. Sen oma pari on pitkäpiikkinen, jolla pistää helposti kitalakeen. Vanha design-haarukka oikein hyvä, sekin kirpputorilta.)
Hedelmät ja marjat!
keskiviikkona, huhtikuuta 02, 2014
Shaker-lahko
Shaker-tuolit. Kuva: Matti Amnell
Ihmettelin, miksi Wikipedia oli viitannut mm minun artikkeliini Shaker-lahkosta ja tehnyt (tökeröhkön) jutun shakereistä. Sehän johtuu Tero Saarisen tanssiteoksesta, josta kerrotaan HS:n Kulttuuriosastolla (Hannele Jyrkkä: Näyttävä loikka tanssielokuviin HS ).Minulla on copyright tähän artikkeliin: Anne Leen henkeä ei enää ole, mutta esineet elävät[Shakerit.] – Kotiliesi. 62 (1984): 19, s. 26-29, 35.
Se oli aikoinaan Kotiliedessä, mutta siihen aikaan lehti ei saanut ainaisoikeutta ostamiinsa
lehtijuttuihin.
Shaker-museo. Pleasant Hill. Kuva: Matti Amnell
Pleasant Hill, Shaker-historiaa ja kylä nyt
Makro: MIttari
Makrokuvat: Mittari. Kun mittari näytti 40 astetta pakkasta.
Tämä on toisinto parin vuoden takaisesta kirjoituksesta. En malttanut olla ottamasta osaa, vaikka olen sairaana. Vastaan kommentteihin joskus myöhemmin. Mukavaa keväistä viikkoa.
Ensimmäinen talvi Kanadassa. Asuimme pienessä pohjoisessa kaupungissa. Olimme adoptoineet kauniin kermanvärisen löytökissan.
Meille sanottiin, että se oli pohjoista rotua, viikinkien muinoin Amerikkaan tuoman arktisen kissan jälkeläinen, vaikka siihen oli kertynyt satojen vuosien aikana monia muitakin perintötekijöitä.
Toby-kissan turkki tuli ensimmäisenä syksynä hyvin tuuheaksi. Miten se osasi aavistaa, mitä oli tulossa: korkeita lumikinoksia ja yli 40 asteen pakkasia?
Toby oli täydellinen lämpömittarin lukija. Se lämpömittari oli Tobyn sisällä, ja siitä se tiesi, että kovat pakkaset olivat tulossa.
Kun mittari näytti 40 astetta pakkasta, kirkkojen urut jäätyivät, autot eivät päässeet liikkeelle, koulut laitettiin kiinni. Mutta Toby lähti ulos. Tuuhea häntä pystyssä, paksu turkki suojanaan se marssi syvässä lumessa tavallisia reittejään.
Lue: Toby oli Maine coon-kissa (Täällä kissablogissani Toby ja muut kissat)
Ks myös orange Maine coon -cat
Toby puussa. Kuva: Matti Amnell (Jr)
Tämä on toisinto parin vuoden takaisesta kirjoituksesta. En malttanut olla ottamasta osaa, vaikka olen sairaana. Vastaan kommentteihin joskus myöhemmin. Mukavaa keväistä viikkoa.
Ensimmäinen talvi Kanadassa. Asuimme pienessä pohjoisessa kaupungissa. Olimme adoptoineet kauniin kermanvärisen löytökissan.
Meille sanottiin, että se oli pohjoista rotua, viikinkien muinoin Amerikkaan tuoman arktisen kissan jälkeläinen, vaikka siihen oli kertynyt satojen vuosien aikana monia muitakin perintötekijöitä.
Toby-kissan turkki tuli ensimmäisenä syksynä hyvin tuuheaksi. Miten se osasi aavistaa, mitä oli tulossa: korkeita lumikinoksia ja yli 40 asteen pakkasia?
Toby oli täydellinen lämpömittarin lukija. Se lämpömittari oli Tobyn sisällä, ja siitä se tiesi, että kovat pakkaset olivat tulossa.
Kun mittari näytti 40 astetta pakkasta, kirkkojen urut jäätyivät, autot eivät päässeet liikkeelle, koulut laitettiin kiinni. Mutta Toby lähti ulos. Tuuhea häntä pystyssä, paksu turkki suojanaan se marssi syvässä lumessa tavallisia reittejään.
Lue: Toby oli Maine coon-kissa (Täällä kissablogissani Toby ja muut kissat)
Ks myös orange Maine coon -cat
Toby puussa. Kuva: Matti Amnell (Jr)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)