keskiviikkona, joulukuuta 10, 2008

Paljon onnea, Martti Ahtisaari!



Onnittelen rauhannobelisti Martti Ahtisaarta kuvalla, jossa on Namibian kansalliskasvi Welwitschia Mirabilis, ainutlaatuinen, elävä fossiili, joka voi elää 1000-2000 vuotta, kasvaa hyvin suureksi - ja elää luonnontilassa kuivassa erämaassa. Welwitschia Mirabilis on Namibian lipussa.Photo: Guido Gerding.

Helsingin Sanomat kertoo Nobel-palkinnon luovuttamisesta ja muista juhlallisuuksista Oslossa.

Lue kirjoitukseni Koko kansan presidentti Martti Ahtisaari, jossa kerron miksi kunnioitan Martti Ahtisaarta ja onnittelen häntä koko sydämestäni.

Helsingin Sanomat yllättää

Olen viime viikkoina seurannut kiinnostuksella Hesarin Kulttuuri-sivuja. Vaikuttaisi siltä, että suomettuminen alkaa olla ohi, mutta myös muuta liikettä tapahtuu. Tämän aamun lehdessä oli suorastaan dramatiikkaa.

Kansallisoopperan nuori taiteellinen johtaja on antanut karun pikkujoululahjan solisteilleen: "Kansallisooppera tarjoaa erorahaa osalle solisteistaan". Kirjoitus Harvey Milk -elokuvasta kiihdyttänee kuitenkin joidenkin lukijoiden tunteita enemmän kuin Kansallisopperan solistien kohtalo.

Milan Kunderan tapauksen käsittelyssä (Becker: "Milan Kunderan tapaus saa lisää vivahteita") yritetään nähtävästi samalla rivien välissä käsitellä Suomen lähimenneisyyden tapahtumia. Siltä ainakin vaikuttaa, mutta puolustelu ei ainakaan onnistuisi, sillä tilanne oli toinen kuin Suomessa esimerkiksi Matti Rossin tapauksessa: "Asianomaiset olivat tuolloin nuoria ihmisiä, joiden elämä, onni ja moraali joutuivat koetukselle ihmisarvoa halveksivassa diktatuurissa, kirjoittaa Dalos". Näin lopettaa Leena Becker artikkelinsa, jossa käsitellään Milan Kunderan kommunistista nuoruutta ja ilmiantoa, joka on tahrannut hänen maineensa. Eurooppalaisten lähimenneisyyttä käsittelee myös Bernhard Schlinkin uuusi romaani "Kotiinpaluu", josta on kirja-arvostelu.

Henkilökohtaisesti minua kiinnostaa kovasti se tieto, että Ateneumiin on tulossa ensi syksynä suuri Picasso-näyttely. Pidän kovasti Picasson varhaistuotannosta, mutta en myöhemmästä. Näin Picasson töitä ensi kerran jo kauan sitten New Yorkissa modernin taiteen museon (nykyään kodikkaasti MoMa) Picasson 75-vuotisjuhlanäyttelyssä.

Kannattaa lukea myös Nimiä tänään -haastattelu "Pahuuden asiantuntija", jossa haastatellaan psykiatrisen vankilasairaalan johtajaa.

maanantaina, joulukuuta 08, 2008

Karsin blogejani

Uusi Kotisivublogini on Bloggerissa. Siihen on liitetty myös Kirjoituslipasto-blogi, jossa on mm vanhoja lehtijuttujani.

Keskitän ja karsin blogejani. Siihen sain hyvää vauhtia, kun vaihdoin Elisasta Welhoon, joten päässen vihdoinkin eroon vanhentuneista kotisivuistani, joita en osaa päivittää. Blogi on sittenkin helpoin muoto.

Vuodatukseen jää käsityöblogini Broken Star ja Narniassa, josta tulee ainoa Narnia-aiheinen blogini. Suomalaiset Narnian ystävät näyttävät tuntevan olonsa kotoisammaksi suomalaisessa Vuodatuksessa.

Monet ovat siirtyneet Wordpressin, mutta se on minulle liian vaikea. Haluan muutella blogini ulkoasua, ja siihen Vuodatus ja Blogger ovat hyviä.

Bloggerille on tarjolla paljon hienoja blogipohjia, mutta monet niistä eivät toimi. Niitä ei saa edes ladattua, ja ne vaatisivat enemmän taitoa. Helpointa on käyttää jotain Bloggerin vakiopohjaa ja muuttaa siihen värit, mahdollisesti taustakuvia ja banneri.

Blogataan!

torstaina, joulukuuta 04, 2008

Paljon Onnea, Sofi!

DSC01615

Sofi Oksanen sai vuoden 2008 Finlandia-palkinnon romaanillaan "Puhdistus".
Sofi Oksanen: Puhdistus (kommmenttini huhtikuussa 2008 Parnassson keskusteluissa)

Onnittelukukan olen kuvannut vuosi sitten Kroatiassa, jossa Sofi Oksanen oli kirjailijavierailulla muutama viikko sitten.

Parnasson keskustelu Sofi Oksasen kirjasta. Kommentoin siinä. Osa kommenteistani myös tässä blogissa. Klikkaa sanoja 'Sofi Oksanen'.

On todellakin hyvä olo tämän vuoden Finlandia-palkinnosta. Sofi Oksanen on rehellinen ja suora kansainvälinen kirjailija, jolla on häikäisevä tyyli.

Zagrebin kaupunginmuseo sallii valokuvaamisen

 

Zagrebin kaupunginmuseo on laaja ja kiinnostava museo. Siellä saa valokuvata ilman salamaa ja jalustaa niin kuin niin monissa muissakin museoissa eri puolilla maailmaa. Laitan kuvia keskiajasta Lucian Olavintytär-blogiini ja noin ajasta noin 1850-1900 Aurora-blogiin. Kuvistani näkee, että ilman salamaa ja jalustaa kuvatut digikuvat eivät ole köyhdyttämässä museota. Niistä muistaa paremmin, mitä on nähnyt museossa ja niiden avulla voi kertoa, miten monipuolinen ja kiinnostava jokin museo on. Huom! Miehen kaulassa on kravatti, kroatilainen keksintö. Sitä näkee patsaillakin juuri tuollaisena punaisena versiona. Sitä ei pidä sekoittaa pioneerihuiviin!
Posted by Picasa