oranssi - makrokuvat

makrokuvat
oranssi auto




oranssi peitto

Värikollaasit

värikollaasit

Uudet värikollaasit kevät 2017

Uudet värikollaasit 21-5-2017

mallivärit

Mauno Koivisto ja minä

Asuin Kanadassa Mauno Koiviston ollessa presidentti. Kun kävin Suomeen palattuani sukututkimusseurassa etsimässä tietoa äitini isoäidin Maria o.s Ryth- suvusta, minulle kerrottiin, että Presidentti Koivisto on samaa sukua äitinsä puolelta.

Yhteinen esi-isä vaikutti miellyttävältä ihmiseltä.
Katselmuksessa hänen "todettiin olleen 178 cm pitkä, laiha, tummahiuksinen, raitis, hyväluontoinen --Omasi hyvän luku- ja kirjoitustaidon".

Koko  tarina:
Muuan Juvalla syntynyt 22-vuotias Klaus Ruuskanen värväytyi vuonna 1758 Rantasalmella Savon ja Savonlinnnan jääkärirykmentti 6:n Iisalmen komppaniaan ja sai sotilasnimekseen Ryth. Katselmuksessa hänen "todettiin olleen 178 cm pitkä, laiha, tummahiuksinen, raitis, hyväluontoinen --Omasi hyvän luku- ja kirjoitustaidon". Hiismäen Ruuskaset [huom! uusi nettilinkki] ja


Klaus erosi armeijasta täysinpalvelleena, piti sotilasnimensä ja kuoli vuonna 1808 torpparina Iisalmen Partalan kylässä. Klaus ja Maria Rythillä oli kahdeksan lasta. Erik-niminen poika oli mummoni isoisän isoisä. (Klaus-Erik-Johan-Carl-Maria-Maria-AnnaKaisa, joka oli äitini.) Erikin veljen Johanin eli Juhon jälkeläinen on mm presidentti Mauno Koivisto. (Klaus-Juho-Mikko-Margareta-Iisakki-Hymni-Mauno).

Klaus on kohdassa Taulu 9. VI.
http://ondruska.fi/documents/Nils_Ruuskanen.htm#DES8
http://ondruska.fi/documents/Hiismäen_Ruuskaset.pdf

Huom! Iisalmen kirkkoherranviraston todistuksen mukaan  Carl Ryth syntyi 13.3.1822 Iisalmessa ja kuoli 14.11.1866
Hänen tyttärensä Maria Ryth syntyi 17.12.1854 Iisalmessa ja kuoli 12.6.1934.
Netissä on selvitystä: margareta akkanen s. 1796 ja puolisonsa Juho rytmin poika Carl Ryth s.1822. Kirkonkirjojen mukaan carlin ja Cecilia Kolehmaisen tytär Maria Ryynäsen, mies vuodesta 1891 Pekka Ryynäsen.

Ruuskasen suvussa on useita Carl-nimisiä miehiä, ja tämä Carl on jäänyt pois. Samoin Maria. Ehkä sukunimen Ryth muuttuminen Ryytyksi (!) joskus 30-luvulla on vaikuttanut. Maria ei ollut koskaan Ryytty, sillä hän meni naimisiin  jo vuonna 1891, jolloin hän sai miehensä sukunimen Ryynänen. Carl oli koko ikänsä Ryth.

Runo Ruuskanen-Ryth-Ryytty -suvun esi-isästä. Venäläinen esi-isä? Jännittävää.

(Sukunimi Ryth sai 1930-luvulla myös muodon Ryytty)

http://blogisisko.blogspot.fi/2008/12/luku-ja-kirjoitustaitoinen-1700-luvun.html

Toukokuu

Helsinki, Toukokuun 8 vuonna 2007
Makrokuvat Toukokuu




Toukokuu 15, 2014 Eremitaasi


Toukokuu Pietarissa

Värikollaasi 77

Tolkien cafe in Zagreb 2010
värikollaasi 77  (19/2017)!

Uudet värikollaasit. Vappu 2017

uudet värikollaasit vappu 2017

hauskaa vappua!

Hyvää vappuviikonloppua!

Have a nice weekend! There will snow .

Vihreä

Makrotex: vihreä




Huhtikuu

Synkkiä ja myönteisiä käännöksiä: kiirastorstai

(Eräässä romaanissa pidettiin tätä 1500-luvun maalausta todistuskappaleena siitä, mitä tapahtui yli 1450 vuotta ennen tuon maalauksen tekemistä. Huomasitko epäloogisuuden?)

Sana kiirastorstai on outo ilmaus meillä suomessa. Taustalla on kiira, eräs muinaisskandinaavisen uskonnon pahoista henkiolennoista, joita karkotettiin kaikenlaisin menoin. Sana on käännös muinaisruotsin sanasta skärä, joka tarkoitti 'puhdistaa'. Muinaisnorjan sana 'skär' tarkoitti 'puhdas, kirkas, kaunis'.

Mutta vastaava englannin sana tälle juhlapäivälle on myönteinen. 'Maundy Thrusday' viittaa päivään, jolloin Jeesus pesi opetuslasten jalat, söi heidän kanssaan yhdessä viimeisen aterian ja antoi heille uuden käskyn eli rakkauden käskyn (mandatum, josta maundy).

Sana 'maundy' viittaa käskyn antamiseen. Se tarkoittaa myös almuja köyhille ja sairaille, 'maundy money'. Tapahtuma on siis valoisa. Englannissa käytetään myös sanaa Shere t, Sheer Thursday, eli kirkas torstai.

Joissakin maissa käytetään sanaa vihreä torstai, joka viittaa sen vuodenajan ruokavalioon tai siihen, että puhdistumisen jälkeen ihminen on vihreä oksa.

(Eräässä romaanissa pidettin tätä 1500-luvun maalausta todistuskappaleena siitä. mitä tapahtui yli 1450 vuotta ennen tuon maalauksen tekemistä. Huomasitko epäloogisuuden?)

Pashaa ja pullaa

Reseptejä löytyy netistä. Tunnistatko muotin? Se on vanha kahvinsuodatin, jonka olen säästänyt tätä tarkoitusta varten. Olen antanut aidon pashamuotin pojalleni, joka pitää ruuanlaitosta.

1500-luvun Wittenberg

Maisterin asu Wittenbergissä 1500-luvulla.
Kuvia historiallisesta Wittenbergistä. Kun tein tutkimusta  kirjaani Lucia ja Luka, olin kaksi viikkoa Berliinin kirjailijaresidenssissä ja tein sieltä muutaman päivän matkan Wittenbergiin.
https://www.flickr.com/photos/amnellanna/sets/72157625188570823

uudet värikollaasit: Hyvää pääsiäistä

Flickron epäkunnossa. Kollaaseja ei voi tehdä Flckrin avulla, ei voi rajata kuvia toistaiseksi.

ovo 1.
Lähinnä Lux-helsinki -kuvat toivottua väriä

ovo 2/Lux Helsinki
Lähinnä Lux-Helsinki-kuvat toivotttua väriä

Hyvää pääsiäistä!
Uudet värikollaasit 73-
 Minulla ei ole muuta syklaaminpunaista väriä kuvissani kuin tämän kuvan yläosa. Jospa saisin sen leikattua.:)

Huhtikuut

Ptuij, Slovenia huhtikuussa 2010.



Huhtikuun taikaa Helsingissä.
joy and optimism in design
April 16, 2007
Klaus Haapaniemi design. Taikametsä




Huhtikuun sumua Korkeavuorenkadulla.



Kukkia ystävältä. Hauskaa kevättä'.

Anna Amnell: Sokerivaahterametsässä tuoksuu savulle ja siirapil...

Photo: Tourisme Laurentides

Anna Amnell: Sokerivaahterametsässä tuoksuu savulle ja siirapil...: Kevättalvella, kun pakkasyötä seuraa lämmin päivä, lumi alkaa sulaa ja varikset käyvät levottomiksi, on aika mennä sokerivaahterametsään. Po...

Makrotex: Musta

Musta




Lapsen mustat lakeerikengät



Black

Aamukahvi

The smell and taste of coffee.
aamukahvi



Meidän jääkaapin ovi. (a poster, cups)





Bubu loves the smell of cafe.
Bubu nauttii kahvintuoksusta ja hieroo päätään kahvikupin asettia vastaan,

Aurora-kirjat yksissä kansissa

Vaahteralaakson Aurora on yhteispainos kolmesta Aurora-kirjastani kaikenikäisille historian ystäville, myös e-kirjana.

Ensimmäinen Aurora-kirja ilmestyi vuonna 1991, sen toinen painos 1992, toinen osa Aurora ja Pietarin serkut vuonna 1993 ja kolmas osa Aurora ja villikyyhkysten aika 1995. Kustantaja oli silloin Kirjapaja. Yhteispainos on BoD:n kautta julkaistu omakustanne, jota myydään kirja kerrallaan. 

Lisäksi on nuoremmille lukijoille tarkoitettu Aurora ja Molly (1999), joka ei sisälly tähän. Kirjoitin kaikki nämä kirjat ansiotyön ohella.

Siihen aikaan ilmestyi lasten- ja nuortenkirjoista paljon kirja-arvosteluja. Lisää tietoa Aurora-kirjoistani.

http://aurorakirjat.blogspot.fi/p/aurora-kirjoista-sanottua.html

Aurora-bogi kertoo Auroran ajasta eli 1900-luvun alusta. Aurora Koivu on fiktiivinen henkilö.

Otteita arvioista 1990-luvulla:

Aurora. Vaahteralaakson tyttö (1991, 2. painos 1992 )

Anna Amnell "on kirjoittanut vanhan kunnon tyttökirjan, jossa suomalainen päähenkilö seikkailee Amerikan mantereella".
Kirjamaailma ja uudet kirjat, kirjakerhoesitteet:

Otteita kirja-arvosteluista:
"Kirjaan eläytyy niin paljon, että luulisi olevan yksi palvelijoista."
Maria Suokas, 11 v, Iltalehden lastenraati

"…sitä voisi luonnehtia myös eräänä näkökulmana lähihistoriaamme – nuoren tytön silmin katsellaan vain eri asioita kuin aikamiessiirtolaisen vinkkelistä."
Jaana Viuhko, Iisalmen Sanomat

"--kertojanansiot ovat miljöökuvauksessa, lähes visuaalisissa Kanadan luonnon ja maisemien tunnelmissa."
Kerttu Manninen, Lapsen maailma

"Rasismista ja kansallisesta itsekkyydestä on mahdollista ohjata ulos näin kiehtovalla tavalla."
Anna-Maija Raittila, Kotimaa

"Nykyajan nuorella ja Auroralla on ainakin yksi yhteinen piirre: molemmat elävät turvattomassa maailmassa. Auroran ja nykyajan nuoren turvattomuuden syyt ovat tosin erilaiset."
Kati Haapakoski, Vaahteranlehti

Aurora ja Pietarin serkut (1993)

"Vuosisadan alun pikkuporvarillinen pääkaupunki juhlineen, juoruineen ja kommelluksineen on elävänä läsnä. - - Henkilöistä Olga on aidoin. Hän on juuri niin raikas, raju ja mököttävä, kuin vain murrosikäinen tyttö voi olla."
Eila Jokinen, Etelä-Suomen Sanomat

Tuntee katselevansa maalausta, kuvaa, jonka nähtyään tietää vuosisadan vaihteesta jotain aistien kautta välittynyttä."
Tuula Hortamo, Iisalmen Sanomat

"Kokonaan oma suvaitsevaisuuden ja ihmisarvokysymysten problematiikka kätkeytyy romaanien herrasväen ja palveluskunnan välisiin suhteisiin. Tämä on kummankin romaanin keskeisiä teemoja."
Salla Korpela, Kirkko ja kaupunki

Aurora ja villikyyhkysten aika (1995) Kirjapaja

"Osäkerhet, men även framåtande och äventyrslust samsas inom de tre böckernas pärmar. Olika åldersgrupper serveras internationell underhållning. Här finns möjlig historisk förankring, miljökännedom och insikt i den föräldralösa 18-åringens livsöde och trots det 100-åriga perspektivet tangerar den beresta pedagogen Pirkko Pekkarinen (= Anna Amnell) många dagsaktuella problem. Övernaturliga fenomen utreds till allas lättnad och happy-end-känslan infinner sig stilentligt."

Majlis Qvickström kirja-arvostelussa:
Tuffa unga kvinnor. Sommar i Toronto.
Hufvudstadsbladet 9. 9. 1996 '

"Kirjan kerronta on sujuvaa ja mukaansatempaavaa, jännitystäkin löytyy. Sopii hyvin nykynuorten luettavaksi kielenkäyttönsä ansiosa, sillä kirjan kieliasu on loistava." Outi Lievonen, Kirkko ja kaupunki

"Nuortenkirja on tavallisesti kevennetty versio elämän ongelmia, pelkoja ja vastuksia, mutta onnellisesta lopusta pidetään huolta. Sama koskee Auroraa, mutta vanhassa kaavassa ei ole mitään pahaa. On hyvää tekevää pelätä, jännittää ja rentoutua myönteisen lopun riemussa."

Tuula Hortamo, Iisalmen Sanomat

ANNA AMNELL: AURORA JA MOLLY. 1999. Kirjapaja.
Auroran tarina nuoremmille lapsille kerrottuna. Kirjassa on osittain aikaisempaa aineistoa ja osittain aivan uutta, joka on kirjoitettu pienen palvelustytön Mollyn näkökulmasta. Kirjassa on mustavalkoinen piirroskuvitus, jonka on tehnyt taiteilija Matti Amnell.

"Kirjassa käydään läpi matka Helsinkiin, laivamatka Atlantin yli ja saapuminen maahan, joka ulottuu valtamerestä valtamerelle. - - Molly, kirjan toinen nimihenkilö on pieni, orpo piikatyttö, jonka suurin haave on oppia lukemaan. Molly on kömpelö ja arka, mutta Auroran ja Maryn hellässä hoivassa hän rohkaistuu ja oppii lukemaan. - - Aurora ja Molly saattaa innostaa nuorta lukijaa tarttumaan Aurorasta kertovaan trilogiaan ja sukeltamaan tyttökirjojen ihanaan maailmaan." Marketta Härkönen, Virikkeitä 1/99, s. 22. Ibby Finland.

"Lastenkirjallisuuden mittakaavassa Amnell onnistuu kuvaamaan luokkayhteiskunnan rujoutta siinä missä laaksomaiseman romanttista pehmeyttäkin." Ismo Loivamaa, Aurora ja Molly. Ilkka 17.6.1999.

yli 20 vuotta myöhemmin:
2016:
"Virkatessani olen kuunnellut äänikirjoja, kolme Pirkko Pekkarisen  ( nyk. Anna Amnell ) Aurora-kirjaa. Alunperin kirjasarja on tarkoitettu nuorille, mutta minua se ei haittaa. Olen kai tulossa lapseksi jälleen. Näissä  Anna Amnellin kirjoissa on  herkullista ja tarkkaa ajankuvausta, siitä erityisesti pidän. Tässä minun iässäni kirjan juoni ei ole niin tärkeää, nautin pienistä yksityiskohdista.

Kuunneltuna kirjan teksti avautuu jotenkin tarkemmin ja selkeämmin, ajatukset eivät karkaile keskittyessään vastaanottamaan lauseita toisen lukemana. Helppoja tuttuja käsitöitäkin voi siinä kuunnellessa tehdä."
Mamman maailma 2/2016

2005 kirjasta Aurora ja Pietarin serkut:

”Pirkko Pekkarisen Aurora ja Pietarin serkut on jatko-osa kirjalle Aurora, Vaahteralaakson tyttö, jota en ole lukenut. Tämä ei suuresti haitannut Bulevardin varrella syksyllä 1905 asuvien ihmisten vaiheiden seuraamista. Päähenkilöinä ovat 13-vuotias Olga ja 17-vuotias Aurora, joista erityisesti ensiksimainittu on onnistunut tavanomaista elävämpänä hahmona. Ajan poliittista henkeä on mukana sivujuonessa ja päähenkilöt on työnnetty myös suurlakon joukkojen puristukseen.”
Lotta, Aurora ja Kaisa - Sukututkijan loppuvuosi 1/2005
http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.fi/2015/01/lotta-aurora-ja-kaisa.html
Lue lisää: Kannet ja arvioita
Kaikkien Aurora-kirjojen copyright siirtyi Kirjapajalta kirjoittajalle ja kuvittajalle.

Kevätkuvia

Kevät Kaivopuistossa.




Kevät Kaivopuistossa 2




Johanneksenpuisto keväällä.
Makroviikko

maaliskuu on tulppaanien aikaa

Hyvää keväistä viikkoa!

Narnia-blogi: Narnia-tutkimus Suomessa. Pekkarinen, Pirkko (= Am...

Narnia-blogi: Narnia-tutkimus Suomessa. Pekkarinen, Pirkko (= Am...: Pirkko Pekkarinen(=Pirkko Anna Amnell ): C.S. Lewis


Luettavissa täällä

http://melinda.kansalliskirjasto.fi/
Pekkarinen, Pirkko: C.S. Lewis's Narnia fairy tales for children, Helsingin Yliopisto, Englantilainen filologia 1970.

2

C. S. Lewis’s Narnia fairy tales for children / Pirkko Pekkarinen.   Pekkarinen, Pirkko. Helsinki : Helsingin yliopisto, 1970.   Opinnäyte

Jostain syystä Narnia-gradustani ei näy netissä mitään tietoja Narnia-tietokannoissa. Kirjoitin viestin yhteen niistä, ja minulle sanottiin, että tutkimukseni on liian vanha! Mutta eikö ensimmäinen suomalainen Narnia-gradu kannattaisi mainita jo kuriositeetin vuoksi? Oli vuosi 1970.

Nähtävästi minun täytyy käydä siellä skannaamassa se ja laittaa se nettiin. Oma kopioni on heikko - konekirjoittajallani ei ollut varaa ostaa uutta nauhaa kirjoituskoneeseen. Minulla ei ollut varaa ostaa kirjoituskonettakaan.

Haluan tällä osoittaa empatiaa nuorelle minälleni, joka vastustuksista huolimatta teki gradun Narnia-kirjoista. Se viivästi opintojani monta monta vuotta, sillä jouduin ottamaan englannin pääaineeksi kirjallisuustieteen tilalle.

Kirjallisuudenprofessori Irma Rantavaara sanoi: Eihän nyt lastenkirjat ole sopiva aihe yliopistolliselle tutkimukselle. Ottakaa aiheeksi C. S. Lewis kirjallisuuskriitikkona. Se olisi ollut hieno aihe - suuritöiselle väitöskirjalle.

Valmistuin 10. toukokuuta 1963 humanististen tieteiden kandidaatiksi (hyvät tiedot estetiikan ja sosiologia cl-oppimäärästä, psykologia a-oppimäärä samoin) ja synnytin 17.5. ensimmäisen lapseni. Aloitin samana syksynä englannin opinnot, kävin pakollisilla luennoilla, synnytin toisen ja kolmannen lapseni, kirjoitin ensimmäisen lehtijuttuni (Suomen Kuvalehteen), kävin vaaditut seminaarit, istuin iltaisin kirjastossa lukemassa gradua varten. Opiskelin kotiäidin töitten ohella, hoidin itse lapseni, olin välillä englannin opettajan sijaisena kouluissa ja valmistuin vuonna 1970.

Professori Mustanoja sanoi ystävällisesti: Olisihan tästä voinut paremmankin arvosanan antaa, mutta onhan cum laudekin hyvä. Rouva Pekkarinenhan aikoo olla kotiäitinä edelleen. Pojilla on eri asia. Täytyy elättää perhe", hän sanoi huokaisten. 

Toivoin, etten olisi lörpötellyt yksityisasioistani. Mutta tähän professoriin tutustui hyvin, sillä gradua piti käydä lukemassa hänelle sitä mukaa kuin se edistyi. Hän tosin nukahti joskus mukavaan nojatuoliinsa.

Se oli kaikessa mielessä eri aikaa. Toisaalta kertoakseni koko totuuden, minua myös neuvottiin jatkamaan Lewis-tutkimusta.:) Mutta monet muut asiat tulivat elämään.

Vanhat blogit 2005

Vuonna 2005 aloitin myös blogin "Anna Amnellin kirjoituslipasto". Bloggaajien määrä kasvoi valtavasti varsinkin vuonna 2005, ja vuoroin Bloggerissa ja Vuodatuksessa oli ongelmia. Kun Bloggerissa oli paljon hankaluuksia, siirsin sen Blogini Vuodatukseen ja päinvastoin. Mittarit katosivat.

Kirjoituslipasto-blogini alkuperäinen url on yksityisellä blogillani. Kirjoituslipasto oli välillä poissa Vuodatuksesta, mutta aloitin sen uudestaan ja se on nyt sivun pituinen infoblogi Kirjoituslipasto. Tein jo alkuaikoina tällaisia yhden sivun infoblogeja (esim Auroran ystävät ja Amnellinks) . Luin netistä äskettäin, että niitä suositellaan nyt tiedotusblogeiksi!
Villikani kirjoitti alkuperäisestä Kirjoituslipasto-blogistani:

"Toinen varsin mielenkiintoinen ja monipolvinen luettava on Anna Amnellin kirjoituslipasto. Sen kanssa vierähtää tovi jos toinenkin. Elämänmakuista itsensä toteuttamista. Lisäksi Annalla on rinnakkaisia sivustoja, joita hän yhdistelee luontevasti ja kiinnostavasti. " 

"Törmäsin ihanaan, Anna Amnellin kirjoituslipastoon ja jäin ihan lipaston aarteiden lumoihin!" Hallatar (Una Reiman) 19.1.2006

Orkideani vuonna 2005. Ensimmäinen digikameralla otetu kuvani.

Värikollaasit: Dark dreams

Dark dreams: kaksi maisemaa päällekkäin

Näen yleensä värikkäitä unia. Erittäin harvoin näen tummia värejä. Tässä kuvassa on päällekkäin kaksi maisemaa hyvin surulliselta ajalta, jolloin sisareni ja äitini kuolivat kahden kuukauden välein. Sittenkin unet, jotka näin siihen aikaan olivat värikkäitä, vaikka tapahtumat unissa saattoivat olla jopa painajaismaisia. En pystynyt kirjoittamaan mitään muutamaan vuoteen.

Uudet värikollaasit 61

Design in red: Stefan Lindfors

Punainen raitsikkapysäkki, raitiovaunupysäkki; a red bustop, photos: Anna Amnell, design Stefan Lindfors; bussipysäkki.
Makrokuvat: Maaliskuu
Kampin punaiset pysäkit katoavat kaupunkikuvasta valitettavasti.




Tämä ilopilleri on kinkunmuotoinen roskakori HAMin vieressä.



Trash can and bus stop in Helsinki.

Uudet värikollaasit 68

kollaasi 68
http://uudetvarikollaasit.blogspot.fi/2017/03/kollaasi-68-102017.html

Käsitöiden ystävä on kuunnellut Aurora-kirjoja

"Virkatessani olen kuunnellut äänikirjoja, kolme Pirkko Pekkarisen  ( nyk. Anna Amnell ) Auroora-kirjaa. Alunperin kirjasarja on tarkoitettu nuorille, mutta minua se ei haittaa. Olen kai tulossa lapseksi jälleen. Näissä  Anna Amnellin kirjoissa on  herkullista ja tarkkaa ajankuvausta, siitä erityisesti pidän. Tässä minun iässäni kirjan juoni ei ole niin tärkeää, nautin pienistä yksityiskohdista.

Kuunneltuna kirjan teksti avautuu jotenkin tarkemmin ja selkeämmin, ajatukset eivät karkaile keskittyessään vastaanottamaan lauseita toisen lukemana. Helppoja tuttuja käsitöitäkin voi siinä kuunnellessa tehdä."
Mamman maailma 2/2016