Missähän näin sellaisen ensi kerran, Yhdysvalloissa vai Englannissa? Kyllä sen täytyi olla vaihto-oppilasvuoden jälkeisellä kiertomatkalla jossain Etelävalloissa, siellä missä näin senkin kummajaisen kuin vessan, jonka ovella luki "Colored".
Ensimmäinen näkemäni Ladies Powder Room oli isompi kuin suomalainen sali. Siellä oli kattokruunuja, kukka-asetelmia, upottavia sohvia ja kukkatapetit. Samanlaisia naistenhuoneita on ollut ennen paljon, mutta niistä on tehty varastoja ja naulakkohuoneita. Nyt on kuitenkin tuuli kääntynyt, ja vanhoja naisten puuterointihuoneita entistetään. Esimerkiksi eräs kalifornialainen teatteri aikoo uudistaa vaatenaulakoksi alennetun naistenhuoneen entiseen loistoonsa: Art Deco- sohva, kampauspöytiä, seinämaalauksia.
Joissakin hotelleissa on myös "step back in time" -tunnelma naistenhuoneessa. Siellä on maalauksia seinillä, kristallikruunuja, pianomusiikkia ja divaaneja.
Alkujaan Powder room oli tarkoitettu hiusten ja peruukkien puuteroimiseen. Niitä on ollut varmaankin erikseen miehille ja naisille. Tietenkin powder room tarkoittaa myös laivan ruutivarastoa.
Dramatiikkaa ovat jotkut kirjailijat luoneet Ladies powder room -ympäristöön. On kirjoitettu näytelmä (Katherine Dubois Reed 1986, uudistettu 1996) ja tehty ainakin yksi dokumenttielokuva "Ferry Tales".
Muistaakseni Libertyn tavaratalossa on vanhan ajan ladies' powder room. Harvat Lontoon matkani ovat olleet enemmänkin museoissa ravaamista, joten siitä täytyy olla kauan, kun sen näin. Tyyli oli englantilaisen kodikas. Aasiassa matkustelevat ystäväni ja sukulaiseni kertovat Ladies Powder Room- loistosta, jota on sikäläisissä hienoissa ravintoloissa. Siellä voi heittäytyä lojumaan sohvalle, kuunnella musiikkia ja painella kasvojaan kuumilla höyrytetyillä aromipyyhkeillä. Todellinen Rest room.
Vain naisilleko tällaista ylellistä ja kodikastakin turhuutta? On miehillekin. Rikkaisiin arabimaihin viedään hissejä, joihin tulee kristallikruunut. Arvelisin, että niissä on myös itämaisia mattoja ja sohvia.
Amerikan paras naistenhuone on romanttinen varsinaisessa tarkoituksessaankin.
Vesiklosetti keksittiin jo 1500-luvun Englannissa, mutta Elizabeth I paheksui sitä ja se jäi unholaan pitkäksi aikaa.
Seuraavana päivänä:
Tänään Hesarissa kirjoitetaan "lastenhoitohuoneista", julkisista vessoista joissa on hoitopöytä. Ne ovat samalla invavessoja. Annakaisa Pirilä-Mänttäri: "Lounas yleisessä vessassa." - Kaupungin laita. HS/A13 25.3.2006
(kuvat poistettu)
Onpa kaunista.
VastaaPoistaRakennuskustannukset Suomessa ovat nykyään niin suuret, että tuollaisia ihanuuksia voi vain ihastella kuvissa, vaikka haluaisikin kunnollisen kokoisia eriöitä ja kylpyhuoneita.
Minä eksyin vuonna 89 Lontoossa ensimmäisen kerran Powder Roomiin, taisi olla Fortnum & Masonilla ja kyllähän siinä pikkukaupungin tytöllä oli ihmettelemistä.
VastaaPoistaOlisi muuten tosiaan saanut jäädä vesiklosetti keksimättä, kyllä se luonnon kannalta niin huono keksintö on.
Kyllähän sitä on tultu toimeen ilman vesiklosettia, minäkin ylioppilaaksi asti, paitsi vaihto-oppilasvuonna.
VastaaPoistaMuistan kuinka ensimmäisellä luokalla koulussa emme uskaltaneet mennä koulun vessaan, kun emme tienneet miten siellä käyttäydytään.
Pirkko
Vesiklosetteja on ollut maailman sivu. Mm. muinaisessa kreikassa on parissakin paikassa ollut talo missä vesi johdettu talon huussin alta läpi, niin että ulosteet on huuhtoutuneet muualle.
VastaaPoistaSamanlainen on ollut ainakin yhdessä 1300-luvun italialaisessa talossa lähellä Veronaa, laitan lisätiedot, jos löydän/muistan.
Meillä on viikon päästä kotona suuret vesiklosetin avajaiset.
Petja,
VastaaPoistaonnea uudelle herran ja rouvan Powder Roomille.
Eiköhän ollut jo muinaisilla roomalaisillakin vesiklosetit?
En ole perehtynyt siihen, miten on ollut tilanne myöhemmin manner-Euroopassa.
Lankakomero,
minäkin saatoin nähdä sen englantilaisen version Fortnum ja Masonilla.