Postsuomettumista ja vaikenemiskulttuurin vaalintaa

Hyvät lukijat, Blogisisko on huono-oppinen. Hän ei ole oppinut vieläkään suomettumisen ja vaikenemisen jaloja taitoja, vaikka on seurannut niitä vierestä puoli vuosisataa. Näin huonosta käytöksestä ropisee moitteita ja pilkkarunoja.

Keskustellaan siitä, miksi tavat ovat höltyneet.

Laitan monien muiden tavoin omat kommenttini esille tänne omaan blogiini. Ovatpahan muistona miellyttävistä hetkistä blogiystävien seurassa.
Miksi siis tavat ovat höltyneet?

Blogisisko kommentoi:

Erasmus Rotterdamilaisella olisi töitä. Hän kirjoitti kirjan, jossa näitä perusasioita yritettiin opettaa keskiajan aatelisille. Tämä tapahtui 1500-luvun alussa. On menty luikua takaisin puoli vuosituhatta.

Jotain kuitenkin puuttuu. Ihmiset eivät heittele kaluamiaan luita lattialle ruokapöydästä eivätkä pommita toisiaan leivänkannikoilla. Eivätkä kai vielä röyhtäyttele ja päästele muitakaan luonnonääniä ruokapöydässä.

Kiinassa asuneet kertovat, että siellä röyhtäytellään reippaasti renessanssin tyyliin aterialla. Heille pitää kertoa, että heidän ei tarvitsekaan muuttaa tapojaan.

Jokin aika sitten haastateltiin erästä oikeaa puhdasoppista taistolaista, joka on (tietenkin) professorin virassa. Hän kehui, että vaikka poliittisia päämääriä ei saavutettu, tuhottiin kuitenkin porvarillinen kulttuuri. Hän hekotteli tyytyväisenä.


[Yleistä keskustelua uushuonoista tavoista. Syytetään äitejä ja isiäkin vaihteeksi. Nimimerkki Liisa moittii Blogisiskoa, joka hänen mielestään moitti taas kilttejä taistolaisia.]

Blogisisko :
Liisa,

laita silmälasit päähäsi ja lue uudestaan viimeinen kappale edellisestä viestistäni. Kerron siinä vain, mitä entinen taistolainen itse kertoi haastattelussa julkisesti tästä asiasta, joka sattuu olemaan tämän blogin varsinaisena keskustelunaiheena.

Taistolaisten ja muiden äärivasemmistolaisten toimista kirjoittavat nykyään sanomalehdet ja niistä puhutaan TV:ssä ja radiossakin ainakin ohjelmaselostusten perusteella. Niitä muistelevat kyseiset henkilöt itse, toiset ylpeillen (eräs Unkarin kansannousua seurannut ex-toimittaja, joka on kirjoittanut aiheesta kirjan ), toiset noloina tai huvittuneina omasta hölmöydestään. Niistä tullaan puhumaan ja kirjoittamaan vuosikymmeniä. Sitä et voi Sinä eivätkä muutkaan enää estää. Vaikenemisen aika meni jo.:)

[Taas yleistä keskustelua. Sitten eräs nimimerkki Joszif esitti minusta pilkkarunon. Nimerkki on uusi, mutta tyyli on tuttu jo Kiiltomadon ajoilta.)

Emäntämme kirjoitti:
10.11.2006 - 08:47
En minä Blogisisko usko, että vaikenemisen aika mihinkään olisi mennyt. Ne vain ovat eri asioita mistä nyt vaietaan.

Blogisisko
10.11.2006 - 09:55
Hyvää huomenta!
Luin juuri Hesaria (10.11.2006). Vesa Karonen kertoo (Kanavalla) siitä, kuinka suomettuminen jatkuu YLEssä.

Kyllä siellä vaietaan ihan samoista asioista kuin Kekkosen aikana.

Karonen kyselee YLEn ohjelmien perusteella, ovatko tabuja vielä seuraavat aiheet:
-Karjala ja talvisota
-Neuvostoliiton partisaanien murhaamat lapset
-Neuvostoliittolaiset miehitysjoukot Porkkalassa (_v:een 1955) jne

Karonen kirjoittaa (Sujuvaa suomettumista. - Kanavalla. HS 10.11.2006): "Modernismia seurasi postmodernismi. Suomettumista on seurannut postsuomettuminen. Arvostelua ja ilkeyksiä [viittaa Kekkosen moitteisiin NL:n arvostelusta] ei tarvitse välttää. Se sujuu ihan vaistomaisesti."

Suomettumisen kannattajat, vaikenemisen vaalijat elävät täällä blogimaailmassakin, kuten nimimerkki Liisan ja toisen tutun kommentoijan, tällä kertaa Joszifina esiintyvän runoniekan, viestit osoittavat.

Pitäisi nähtävästi osata vaieta myös muustakin lähihistoriasta kuten suomalaisten NL:n ystävien, taistolaisten ja muiden äärivasemmistolaisten teoista ja puheista. Tällä uusvaikenemisellakin ostetaan etuja. Mitähän ne ovat kirjallisissa piireissä ja Blogistaniassa?

Lisäys:
Vielä 1950-luvulla ja pitkälle 1960-luvullekin nuoret käyttäytyivät hyvin. Oikeastaan vielä 1970-luvun alussakin.

Vuosikaudet, hyvänen aika vuosikymmenet, pilkattiin Suomessa "oikeaopillisesti" kaikkea mikä liittyi ns porvarilliseen maailmaan: koteja, vanhempia, kulttuuria, uskontoa, isänmaata ja varsinkin sotaveteraaneja.

Viesti on mennyt perille ja jäljet ovat edelleen nähtävissä.

Keskustelu jatkuu.