Punainen matto meillekin, vaatii kansa.
"Nykyinen suomalainen yhteiskunta on pysähtyneempi ja jäykistyneempi aikaisempaan verrattuna. - -Sosiaalisen kohoamisen mahdollisuudet ovat kaventuneet verrattuna 40 vuoden takaiseen aikaan."
(Blom & Melin & Pyöriä: Tietotyö ja työelämän muutos.)
Tuo on kirjoitettu jo vuonna 2001, ja tilanne on pahentunut. Voisiko yksi syy perussuomalaisten nousuun olla se, että suomalainen yhteiskunta on tullut jähmeäksi? Keskiluokka on linnoittautunut saavuttamaansa asemaan.
Eteneminen elämässä sujuu vain niiltä nuorilta ja keski-ikäisiltä, joilla on jokin vahva tukiryhmä - hyvässä asemassa oleva suku tai perhe, poliittinen puolue, klikki. Suhteet merkitsevät entistä enemmän.
Tällaisessa pienessä maassa on suunnaton kilpailu hyvistä työpaikoista. Tavallinen ihminen jää yksin. Ainoa mahdollisuus tavallisille ihmisille on muodostaa uusi tukiryhmä.
Kanadassa puhuttiin hyvin paljon siitä, että ihmiset kokevat maahanmuuttajat kilpailijoinaan, jos heidän oma yhteiskunnallinen asemansa on huono, toisin sanoen he eivät pysty toteuttamaan itseään yhteiskunnassa kykyjensä ja koulutuksensa mukaan.
Tuntuu , että perussuomalaisissa ilmenevä rasismi ja maahanmuuttajavihamielisyys ovat vain pintakuori syvemmällä olevasta yhteiskunnallisesta kriisistä.
Maahanmuuttajia on Suomessa niin vähän, että he eivät ole todellisuudessa uhka kenenkään yhteiskunnalliseen nousuun. Päinvastoin he voivat olla mukana elvyttämässä Suomea.
Tämä tilanne pitäisi saada muuttumaan myönteiseksi. Miten voimme saada ihmiset uskomaan, että mitä enemmän on maahanmuuttajia, sitä menestyneemmäksi, varakkammaksi ja myös hauskemmaksi Suomi voi tulla.
Kanadassa laskettiin, että yksi maahanmuuttajaperhe synnyttää paljon uusia työpaikkoja. Se oli ihan laskettu, ja määrä oli yllättävän suuri.
1900-luvun alussa Helsingissä ja Torontossa oli saman verran asukkaita, noin 100 000. Nyt Toronton väkiluku on viisi kertaa suurempi kuin Helsingin. Tilanne on sama kun verrataan suur-Torontoa ja suur-Helsinkiä. Siirtolaiset ovat tehneet Torontosta suurkaupungin. Sama voisi tapahtua Suomelle. Täällä on paljon tilaa.
Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
Kun riittäisi edes jonkinlainen työpaikka kaikille, ei tarvitsisi olla edes niin hyvä... Kun ei korkeakoulututkinto ole kuin haitaksi töitä hakiessa.
VastaaPoistaJos yhteen työpaikkaan on yli 1000 hakijaa ja 70 otetaan (näin kävi kaupan alalla Seinäjoella), niin en jaksa oikein uskoa poliitikkojen julistukseen hirmuisesta työvoimapulasta ja siitä, miten ehdottomasti ulkomailta pitää tuoda työvoimaa kun suomalaiset eivät riitä. Pakolaiset ovat tietysti asia erikseen, heitä on autettava.
Bloggeri kadottaa kommentit. Siis uudestaan ja nyt talteen heti:
VastaaPoistaSuomessa on liian vähän asukkaita. Siksi uskon, että maahanmuuttajat voisivat paitsi nostaa väkilukua myös tuoda lisää työpaikkoja. Opin tämän näkemyksen Kanadassa monikulttuurisessa monimiljoonakaupungissa, jonka lapsista ja nuorista 60% puhui kotonaan muuta kieltä kuin englantia tai ranskaa, maan virallisia kieliä.
Mutta miten valita sopivat maahanmuuttajat? Kanadassa on ollut ainakin tähän asti pistejärjestelmä. Pisteitä sai koulutuksesta, kielitaidosta ja siitä tarvittiinko tämän ammatin edustajaa maassa, oliko hänellä ehkä jo työpaikka valmiina maassa kuten oli miehelläni. Minusta se oli reilu systeemi.
Pakolaiset olivat tietenkin eri asia.
Kaisa, toivon, että hyvä koulutuksesi ja lahjakkuutesi tuovat sinulle mieluisan työpaikan.
VastaaPoistaVoisitko saada vakinaisen työpaikan paremmin muualta Suomesta kuin nykyiseltä kotiseudultasi? Vai oletko sinä jo muuttanut monta kertaa työn perässä?:)