Blogisisko ® Anna Amnell: Kiitos, Olli Kivinen

Blogisisko ® Anna Amnell: Kiitos, Olli Kivinen: Kuva: Wildflowers. Dover
 Poistin jo välillä edellisen kirjoitukseni. Valvoin ja ajattelin, että tästä maasta täytyy lähteä taas pois, niin...

Vuodelta 2006. Näitä vanhempia, vuosien 2005-2006, kirjoituksia ei löydy helposti Bloggerista hakusanoillakaan.

Photo Friday: 'Change of Season'

Drizzle at midday in November, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Drizzle at midday in November. The official first snow in Helsinki on November 6th 2006.
A larger size/Suurempi koko

Syyskuun 2006 kysely bloggaajille

Käytän myös muiden ottamia valokuvia heidän luvallaan. Tämän valokuvan otti minusta toissapäivänä mieheni.

Kirjailijalle blogin pitäminen on luonnollisesti myös PR:ää.
Kysely löytyi Vuodatuksen uutuustaululta ja kyselijänä on Lissuntalo.

Tätä kyselyä ei ole kohdistettu kirjailijoille, vaan "tavallisille ihmisille". Ensinnäkin kirjailijatkin ovat ns. tavallisia ihmisiä, vaikka minulle on muutakin väitetty. Ja eihän nuorisokirjailijaa pidetä edes oikeana kirjailijana. Esimerkki: vaikka hän olisi kirjoittanut kymmenen nuortenkirjaa, häntä nimitetään esikoiskirjailijaksi, jos hän julkaisee "oikean romaanin".

1. Pidätkö blogia?

Minulla on useita blogeja.

2. Miksi pidät? Miksi et pidä?

Minua innostivat bloggaamiseen aikaisemmin Kiiltomadon keskusteluihin osallistuneiden mm Brysselissä asuvan salaperäisen henkilön, nimimerkki Hanhensulan blogi. Lisäksi luin varsinkin englanninkielisiä blogeja netissä.

Blogi vaikutti minusta ilmiönä samalta kuin kirjapainon keksiminen.

Hyvin tärkeä syy oli myös se, että minun piti päivittää kotisivuni. Se oli liian vaikeaa minulle ja liian kallista muiden tehtäväksi. Sisarenpoikani oli tehnyt minulle selkeät kotisivut, mutta hän muutti ulkomaille eikä ehtinyt enää hoitamaan niitä. Päätin opetella pitämään blogia, jotta oppisin tekemään ns. jokamiehen kotisivun.

Minulla on useita blogeja, sillä siten voi oppia parhaiten bloginpitämistä. Osan olen jo lopettanut. Lisäksi pölyallergisena olen erityisen iloinen tästä keksinnöstä, sillä blogit ovat kuin kansioita, joihin voi tallentaa kuvia, kirjoituksia ja linkkejä eri aiheista. Toivon, että osaisin pitää "superblogia", johon voisin koota kaikki aiheeni. Toisaalta se ei kävisi päinsä, sillä osa blogeistani on tehty sellaisiksi, että niissä ei ole mitään lapsilukijoille sopimatonta. Selvyyden vuoksi myös 1500-luku ja 1900-luvun alku kannattaa laittaa eri blogeihin.

Yksi blogeistani on tälläkin hetkellä yksityinen. Käytän sitä työkansiona uutta kirjaa varten. Ennen oli kuvia ja paperinpalasia joka paikassa pölyä keräämässä.

3. Mitä blogisi sisältää? Millainen haluaisit sen sisällön olevan?

Tämä Blogisisko-blogi oli alussa yleisblogi, jossa oli vähän kaikkea, sillä olen itse lukemisessa miltei kaikkiruokainen. Mutta huomasin pian, että lukijat erikoistuvat yleensä tiettyihin aiheisin. Tähän blogiin jäivät lähinnä kulttuuri ja ihmisoikeuskysymykset. Käytän paljon valokuvia varsinkin nyt kun minulla on digikamera. Olen käyttänyt lisäksi aikaisempina vuosina ottamiani kuvia ja muiden ottamia kuvia heidän luvallaan.

On hauskaa, jos on kommentteja. Joskus niitä on paljon. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että en jaksaisi pitää jatkuvaa vilkasta keskustelupalstaa blogissani. Siihen ei olisi aikaakaan.

4. Keitä varten pidät blogia? Keiden haluaisit lukevan blogiasi? Keiden tiedät lukevan blogiasi?
Julkinen blogi on tietenkin kaikkien luettavissa. Tilastotiedot kertovat, että suurin osa lukijoistani on Blogilistan ulkopuolelta. Aika suuri osa asuu ulkomailla. Olenhan ollut itse siirtolainen, joten tämä yhdistänee.

5. Kuinka kauan olet pitänyt blogia? Kuinka kauan aiot pitää blogia?

Olen pitänyt tätä Blogisisko-blogia vuoden 2005 kesäkuun alusta asti. Olen monesti aikonut lopettaa nimenomaan tämän. Tällä blogilla on kuitenkin aika paljon lukijoita, ja se innostaa jatkamaan.

6. Luetko muiden blogeja?
Luen silloin kun minulla on aikaa. Luen blogeja, joiden kirjoittajat edustavat monia erilaisia ideologioita ja uskontoja. Luen puuskittain eli harvaan ja hartaasti. Saatan lukea jonkin blogin monen kuukauden kirjoitukset yhdellä kertaa. Sillä tavalla saa paremmin selville kirjoittajan maailmankuvan ja ajatukset.

7. Miksi luet? Miksi et lue?

Olen utelias. Luen kaiken mikä tulee eteeni. En jaksa kuitenkaan lukea blogeja, joiden kieli vilisee kirosanoja ja muuta alatyyliä. On tietenkin myös blogeja, joissa kirjoittaja käyttää niitä blogissaan vaihdellen eri tyylilajeja. Tällainen blogi on esimerkiksi Petja Jäppisen Ihmiskunta-blogi, jota luen melko säännöllisesti. Hänen pukuhistoriakategoriaansa on linkki myös käsityöblogissani. Samaa eri tyylilajien käyttöä edustaa myös Rauno Räsänen, jolla on syvällistä filosofista pohdintaa yhtä hyvin kuin miesten suosimia ronskeja aiheita. Molemmista laidoista menee joskus yli eli jätän lukematta. Niin käy Petjankin kirjoituksille. Ja niinhän on sanomalehtijuttujenkin laita, usein luetaan ´vain otsikot.

8. Millaisia blogeja haluaisit lukea? Millaisia haluaisit blogien olevan?

Toivoisin enemmän avointa keskustelua. Suomi ja koko maailma on myllerryksissä. Asioista pitäisi puhua. Pitäisi opetella puhumaan asiallisesti. Muuten jokaisen oma blogi saa olla ihan millainen hyvänsä, tietenkin laillisuuden rajoissa. Näyttäisi siltä, että Parnasso-blogiin alkaa kehittyä hyvä keskustelufoorumi.

Professori Jukka Kemppisen vuodesta 2005 kirjoittama blogi on mielestäni paras kaikista tuntemistani suomalaisista blogeista.

9. Blogien tulevaisuus - onko sitä?

Jos kaikki blogit tulevat maksullisiksi ja maksu tulee korkeaksi, kirjoittajat vähenevät. Olen lukenut jostakin, että on suunniteltu sitäkin, että Internet tulisi vain julkisten laitosten käyttöön. Jos näin kävisi, ihmiset löytäisivät uuden keinon ilmaista. Ihmiset kirjoittavat vaikka tuohikääröihin tai seinille, jos muuta paikkaa ei ole.

Suosittelen jatkuvasti ystävilleni erästä blogia, nimittäin Pekka Nykäsen blogia. Nykänen on lääkäri, mutta pitää nettipäiväkirjaa, jonka avulla pysyy ajan tasalla. Luen sitä joka päivä tietääkseni, mitä maailmalla todella tapahtuu. Asioita, joita ei mainita uutisissa eikä lehdissä.

Seksismiä ja ikärasismia kielessä: kukkahattutäti

Kuva: Dover

"He syövät suihinsa nuoria ihmisiä." "Ruoskitaan kukkahattutädit." Termi kukkahattutäti kertoo syvästä kuilusta sukupolvien välillä.

Netti uhkuu vihaa erästä ihmisryhmää kohtaan. Siitä käytetään yleensä monikollista ilmausta "kukkahattutädit". Kirjoitukset ilmentävät myös ikärasismia ja seksismiä. Jos tällaista sanastoa käytettäisiin jostain muusta ihmisryhmästä, sitä pidettäisiin vähintäänkin sopimattomana, jopa vaarallisena. Se kertoo syvästä kuilusta sukupolvien välillä, sillä kukkahattutäti-ilmauksella tarkoitetaan yleensä keski-ikäisiä tai vanhempia naisia, joskus harvoin miehiä.

Kukkahattutädeistä kirjoitetaan niin kuin vihollisista sotapropagandassa:"He syövät suihinsa nuoria ihmisiä"; "He tekevät kotikäyntejä"; "Musta auto tulee kohta pihalle".

Mutta missä heitä näkee? Nimimerkki Riksu kysyykin Ilta-Sanomien palstalla: "Liittyykö heidän näkemisensä pitkän ryyppyputken katkeamiseen?"


Kauheat kukkikset kaikkialla

"Kukkahattutädit Helvetistä RY", "vanhoillishelmaiset kukkatädit" ovat kiireisiä, erittäin aktiivisia, usein väkivaltaisia ja yleensä lievästi sanottuna "outoja". Heidän toimintaansa osoittavat Googlen mukaan mm ilmaukset: puhkuvat intoa, saavat marmattamisen aihetta, ovat kauhuissaan, säikähtävät, ovat tekopyhiä, ottavat tosissaan, valittavat lastenohjelmien olevan väkivaltaisia, jeesustelevat, katsovat tyyliin 'jos katse voisi tappaa', lukevat juorulehtiä "ahmimalla, hotkimalla, kateudesta", älähtävät, sensuroivat pornosivut lapsilta, laukovat lehtien palstoilta, tekevät outoja johtopäätöksiä, kohta kieltävät juoksemisenkin,huolestuvat, kiihkoilevat, keskustelevat kovaan ääneen, valvovat teitä (=nuoria), ruikuttavat, pitävät TV:n suljettuna, osoittelevat sormellaan paheksuvasti, jyräävät yksin vapauksia, päivittelevät, ottavat iltapäivälehtien lööpit tosissaan, pääsevät vauhtiin, varoittelevat, pistävät kampoihin, mutta "eivät tiedä mitään hallusinogeenihommasta", eivät anna kurittaa lapsia (!). Ja mikä pahinta, "vastustavat Lordia".


Kukkahattutädit väkivaltaisia suomalaisia naisia ?



He ovat "kovia suustaan", hyökkäileviä ja väkivaltaisia: he uhkailevat, riehuvat, "hyökkäävät elokuvatarkastamoon, eivät epäröi käydä kimppuun", heiluttavat laukkujaan, "viilaavat hampaitaan" ja "hakkaavat sateenvarjoillaan". Tuo viimeinen ilmaus tuo mieleen sen vihamielisyyden, joka kohdistui 1900-luvun alun suffrageetteihin, naisiin jotka halusivat äänioikeuden ja tasa-arvoa.

Kukkahattutädit ovat yleensä suomalaisia: he mm. "vaikuttavat Raumalla", ovat Arkadianmäellä. Joku kirjoittaa Ruotsista kauhuissaan, että he saattavat "tulla meren yli" sinnekin. Yksi kirjoittaja mainitsee "ulkomaiset" kukkahattutädit ja toinen "länsimaiden hyvin syöneet kukkahattutädit", jotka "eräissä maissa ovat vetäneet hernettä tanttanenukkiinsa".

Heidät täytyy hiljentää

Kukkahattutädit täytyy saada hiljaisiksi, pitää ruodussa. Heidän käsketään vapista ja pysyä lestissään, muuten heillä on kohta "[piip] housuissa" ja he saavat kynsilleen, saavat slaagin, saavat kyytiä. Lordin voitettua he syövät hattunsa, Heidän on parasta etsiä nitroja, ostaa "apteekit tyhjiksi Valiumista", he "tukehtuvat pipariinsa". "Kukkikset" saavat nenilleen, heitä ei päästetä määräilemään, eikä varsinkaan näpelöimään Suomen euroviisukilpailujen järjestelyjä. Kukkahattutädit pois Euroviisuista!

Kukkahattutädit ovat monessa mukana. "Kukkahattutädit ja sosiaalitantat" pitävät seminaareja, lakeja säätävät kukkahattutädit ovat Arkadianmäellä, mainitaan "median kukkahattutädit". Kukkahattutädeillä on "suuri palkka". Mainitaan "Demarien kukkahattutädit ja -sedät", jopa presidentti "[=Halonen]" yhtenä kukkahattutätinä, samoin "kukkahattutädit ja Tuomioja", "EU:n kukkahattutädit ja -sedät". Joku mainitsee myös sellaisen ilmiön kuin "tiukkapipokukkahattutäti". Mutta missään ei puhuta nuorista miehistä, jotka olisivat kukkahattutätejä.


Ikärasismia ja seksismiä

Viha kohdistuu lähinnä iäkkäisiin ihmisiin, "mummuihin". "Narisijatädit ja -fabut, sikarisedät, sinikravattiset sedät ja ruutuhoususedät "täytyy laittaa kuitenkin samaan palvelutaloon" kuin kukkahattutädit.

Tämä on "kadonneiden poikien" katkeraa kieltä. Jos lapset lähtevät kotoaan teini-ikäisinä ja elävät sen jälkeen vain ikäistensä parissa, he eivät enää tiedä, millainen on todellinen aikuinen tai varsinkin iäkäs nainen. Nuoret tuntevat ehkä olevansa ilman vanhempien ja yhteiskunnan henkistä ja aineellista tukea jä jäävänsä osattomiksi niistä hyvistä asioista, joita aikaisemmat sukupolvet ovat saaneet nauttia.

Perinteitä ei tunneta eikä niistä olla kiinnostuneita. Uskonnonopetus puuttuu kirjoittajilta tai on jäänyt vaillinaiseksi, sillä kukkahattutädin käsketään etsiä (katoliseen) "rukousnauhaan lisää helmiä". Perinnejuhlista keskeisimpänä jouluna kukkahattutädit haluavat laittaa kodin täyteen punaista väriä ja kynttilät sekä kuusen", mikä häiritsee kovasti erästä nettikirjoittajaa.




Kaunis hattu on liitetty Suomessa aikaisemmin yläluokkaisuuteen ja amerikkalaisuuteen (Huom. Näin ei muualla. Kuvassa naisia ammattiyhdistyksen kokouksessa Skotlannissa vuonna 1910, valtavat kukkahatut!

Perinteisesti hattu on liitetty Suomessa yläluokkaisuuteen tai amerikkalaisuuteen. Kylillä naurettiin, kun kaupungissa palvelijana ollut tuli kesälomalle iso leveälierinen hattu päässä: Eikö huivi enää kelpaa? Kaupunkiin lähteneille hattu oli paremman elintason merkki. Ihmeteltiin iäkkäitä Amerikan tätejä, jotka pukeutuivat nuorekkaasti ja käyttivät kukkahattuja, joita nykysuomalainenkaan nainen ei rohkene ostaa itselleen kuin korkeintaan lapsensa häihin. Ja nyt termi kukkahattutäti tarkoittaa jopa demaripresidenttiä.



Yksikössä myönteisyyttäkin

Monikossa termi puhuu kukkahattutädeistä pelottavana laumana. Yksikössä se merkitsee usein sitä, että joku joko kieltää olevansa kukkahattutäti tai sanoo nimenomaan olevansa kukkahattutäti joko vitsinä tai antaen sanalle uusia merkityksiä kuten "viherpiipertäjä ja romantikko".

Termiä kukkahattutäti eivät käytä kuitenkaan vain nuoret. Vai mitä ajattelette seuraavista ilmauksista? "Suokaa anteeksi kuluneen ja osoittelevan kielikuvan käyttäminen, mutta mitä kukkahattutädit tietävät Internetin kautta syntyneistä ihmissuhteista?"; tai kukkahattutädit "keksivät orwellilaisia uudissanoja." Kukkahattutädeistä puhutaan jopa kirjallisuuskeskusteluissa, jollaisessa minä "heräsin horroksestani" aitoon kukkahattutätityyliin ja tajusin, että tämähän onkin todella outo ja suomalainen ilmiö. Vastaavaa sanaa ei ole muissa kielissä. Kauniit kukkahatut ovat tunnettuja varsinkin 1900-luvun alkua kuvaavista maalauksista ja elokuvista. Ne kertovat ennemminkin kauneudenrakkaudesta, jopa ilomielisyydestä ja ainakin elämänilosta.

Rakastu lierihattuun! Se suojelee kasvojasi ihosyövältä!

Kuva: Dover
Lisäys 2013: Katso myös Downton Abbey-TV-sarjan naisten loistavat kukkahatut!

Saiko sana kukkahattutäti alkunsa siitä, kun siirtolaiset tulivat käymään kotimaassa, ja heillä ei ollutkaan enää huivi päässä, vaan komea lierihattu, yhteiskunnallisen nousun symboli? Kuva nuoripari valokuvaamossa. Tämän kohtauksen olen kirjoittanut kirjaani. Iida ja Pekka käyvät valokuvaamossa. [Yhteispainos Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora 2014 sisältää myös esikoisteokseni Aurora, vaahteralaaksin tyttö, joka ilmestyi 1991, 2. painos 1992 nimellä Pirkko Pekkarinen]

kukkahattutäti, kukkahattutädit, ikärasismi, seksismi, 2006, alkuperäinen blogikirjoitus, Anna Amnell, kirjailija,

Blogisisko ® Anna Amnell

Tähän artikkeliini viitataan Wikipediassa. 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kukkahattut%C3%A4ti

Ks myös Kukkahattutäti - Etelä-Suomen Sanomat 28.3.2015, sivu 15 , jossa mainitaan blogikirjoitukseni. Kirjoitin sinne kommentin

Kirjoitin kukkahattutäti-kirjoituksen vuonna 2006, kun näin ensi kerran tätä termiä käytettävän vihapuheena lähinnä naisia kohtaan. Keräsin  Googlesta kohdat, joissa oli mainittu ’kukkahattutädit’ tai ’kukkahattutäti’. Niitä kertyi monta kymmentä sivua.

Nimitys tuntui huvittavalta, sillä suomalainen nainen on kaikkea muuta kuin kukkahattutäti. Angloamerikkalaisessa kulttuurissa kukkahattu on 1900-luvun alun muoti-ilmiö kuten esim Downton Abbeyn upeat hatut. Sen ajan feministeillä ja sosialisteillakin oli isot kukkahatut.

Ennen nimitystä kukkahattutäti käytettiin suomessa vain amerikansuomalaisista siirtolaisista, jotka olivat Suomessa lomalla. Llierihattua yleensäkin pidetään Suomessa turhamaisena ja porvarillisena ilmiönä.

Pirkko Anna Amnell, vuodesta 2005 blogggaajana Blogisisko

Seksismiä ja ikärasismia kielessä: kukkahattutäti

P.S. ”asunnottomia majoittanut pappisnainen” ei esiinny kirjoituksessani ja kertonee myöhemmästä käytöstä.

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/03/28/onko-kukkis-kyylaaja-hyvaa-tarkoittava-hossottaja-vai-keski-ikainen-kulttuurista-nauttija#articleComments

LIsäys:

Lisäys:

KIelikello 4/2013

kokoaa myös yhteen kukkahattutäti -sanan merkityksiä

http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2659

Kansainvälinen blogipäivä 2005

One picture can tell more than 1000 words. I recommend. Tutustu näihin:

FINLAND IN PHOTOS (Taivasalla)

Eräs bloggaaja keksi, että päivämäärä 3108 muistuttaa sanaa BLOG.
Hae juhlamerkki täältä. ja lue lisää kansainvälisestä blogipäivästä. Ehdota viisi blogia luettavaksi Suomesta tai ulkomailta.

Mukavaa blogipäivää!