Kuva: Wildflowers. Dover
Poistin jo välillä edellisen kirjoitukseni. Valvoin ja ajattelin, että tästä maasta täytyy lähteä taas pois, niin kuin teimme 1970-luvulla. On alkamassa uusi pysähtyneisyyden ja teeskentelyn aika.
Sitten Hesari tuli ja luin Olli Kivisen kolumnin "Salainen puhe mullisti maailman".
"Stalinismin henkinen perintö elää kuitenkin edelleen myös meillä - muuallakin kuin perinnetaistolaisten kansanedustajien keskuudessa. Yksi ilmentymismuoto on se, että johtavat poliitikot eivät juuri ruodi Venäjän etääntymistä kansanvallasta, vaan silmät halutaan pitää suljettuina kuten niin monesti aikaisemmin."
Olli Kivinen: Salainen puhe mullisti maailman. - Helsingin Sanomat. 7.3.2006.
Mikä ihme Suomessa on vikana? Toivotaanko/pelätäänkö täällä vanhojen aikojen paluuta? Miksi kasvatetaan nuorta polvea, joilla on sama vääristynyt kuva historiasta?
Minä taidan olla väärä ihminen vastaamaan, sillä en ole politikko, en kommunisti enkä ole koskaan ihannoinnut Neuvostoliittoa. Vastaan kuitenkin. En toivo vanhojen aikojen paluuta. En myöskään pelkää, että niin kävisi. Lapsilleni olen kertonut totalitarismin vaaroista. Olen varma siitäkin, että suomalainen historianopetus on varsin tasapuolinen. Suomalaiset lapset oppivat maailmanhistoriaan ihan eri tavalla kuin esimerkiksi amerikkalaiset lapset. On paljon laajemmat tiedot.
VastaaPoistaSuomi on ollut kauan aikaa varsin sulkeutunut maa. Kekkosen aika oli pysähtyneisyyden aikaa. Keskustelupolitiikkaa vasta opetellaan. Esimerkiksi Niinistö yritti herättää Nato-keskustelua, mutta epäonnistui. Luulen, että syynä oli se, että hän oli avoimesti Naton kannalla. Sotilasliittoumat ovat monelle suomalaiselle erittäin kammottavaa. Minusta ainakin olisi inhottavaa, että jos Suomi liittyisi Natoon, myös suomalaiset joutuisivat osallistumaan kaiken maailman typeriin sotatoimiin.
Katsoin kahdeksan uutiset, ja Kaskeala totesi, että amerikkalainen ja suomalainen sotilaskulttuuri ovat erilaisia: amerikkalaiset kuulemma pistävät ensimmäisenä pommikoneet asialle ja pommittavat epäkohdat maan tasalle. Suomalaiset komentajat taas käyvät neuvottelemassa paikallishallinnon kanssa.
Minusta suomalainen tapa hoitaa sotilaallisia konflikteja on parempi kuin amerikkalainen.
En kaivannut tässä kirjoituksesssani Suomen kansalle sen jämerämpiä aseita kuin avainta niihin kassakaappeihin, joihin lähimenneisyyden salat on kätketty.
VastaaPoistaKukin voi tunnossaan tutkia lisäksi, onko edistämässä salailun kulttuuria esimerkiksi äänestäessään vaaleissa.
No, minä äänestin Niinistöä, vaikka vierastin hänen Nato- ja työläispresidenttipuheitaan. :)
VastaaPoistaAamulla en ollut vielä lukenut Hesaria, mutta nyt ehdin. Ensimmäisenä tietysti luin Kivistön puheen. Kivistö kirjoituksessa perää politikkoja ruotimaan Venäjän sisäpoliittisia asioita.
Kivistö kirjoittaa:"[--]poliitikot eivät juuri ruodi Venäjän etääntymistä kansanvallasta [--]". Tässä vaiheessa haluaisin kysyä, miten niin etääntynyt? Eihän Venäjällä ole koskaan ollutkaan kansanvaltaa. Eikä ollut Neuvostoliitossa tai tsaarin vallan aikana. Miten sellaisesta voi etääntyä, jota ei koskaan ole ollutkaan?
En tiedä, johtuuko poliittisten päättäjien keskustelun puute Venäjän tilantesta juuri siitä, että tilanne on ollut aina niin toivoton vai siitä, että yleensäkin vieraiden valitoiden sisäisiin asioihin ei Suomessa ole kovin hanakasti puututtu. Suomessa sekä Venäjää että USA:ta arvostelevat politikot saavat kovin helposti sapiskaa tasapuolisesti. Minusta tämä on sangen tragikoomista.
Ehkä poliitikot oppivat vähitellen myös keskustelemaan. Kekkonen onnistui varsin hyvin tukahduttamaan kaikenlaisen keskustelun, joka edes vivahti kritiikiltä. Nyt ollaan sitten ihan ihmeissään, kun sana onkin taas vapaa.
Tsetseenian sota ei kuitenkaan ole mielestäni Venäjän sisäinen asia. Mielestäni tämä sota olisi voinut tuomita. Enpä ole kuitenkaan huomannut minkään muunkaan länsimaan tuomitsevan. - Olisiko taas kerran kysymys öljystä?
Hyvä että kirjoituksesi on jäljellä. Rehellisyys ja asioiden tuuletus on arvokasta. Siitä kiitos. :-)
VastaaPoistaOn mahdollista muuttaa kirjoituksensa luonnokseksi (save as draft), jolloin saa miettimisaikaa ja voi viedä jutun talteen omiin tiedostoihin, jos ei halua julkaista sitä enää.
VastaaPoistaMinun oli pakko sanoa mielipiteeni, muuten en olisi voinut jatkaa bloggaamista. Eihän tällä blogilla ole mitään merkitystä, jos siinä ei ole sananvapautta.
Minulla oli vielä muutama päivä sitten tuossa sivupalkissa kissankello kertomassa, että yksi blogi voi vaikuttaa mitättömältä, kuin kissan kellolta, mutta kun miljoona kissankelloa kumisee, niiden ääni alkaa jo kuuluua.
Kertokaa mielopiteenne, ei tämä maa muuten muutu.
Louhi, kyllä tänne nettiin mahtuu asiaa.:)
VastaaPoistaMitä tilalle?
VastaaPoistaVarmaan enemmistö suomalaisista uskoo, että ei NL oikein toiminut. Suurella osalla ei ole tilalle mitään toista ideologiaa. Talouselämää pidetään usein jonkinlaisena organisoituna rikollisuutena, joka perustuu huijaukseen ja riistoon.
Sama käsitys kertautuu kansainvälisesti. Pari kysymystä: mihin se NL kaatui? Siirtomaavaltojen riistoonko? Euroopan merkittävimpiä ja viimeisiä siirtomaavaltoja oli Portugali, joka nykyään lienee L-Euroopan köyhimpiä maita. Missä ovat riiston ja vihan hedelmät?
Vaihtoehtoisia teorioita taloustiede on pullollaan, mutta suom. intelligentsija ei niistä ole kiinnostunut. Yksi esim. on William Bernsteinin kirja The Birth of Plenty. Kansakunnan vaurastumisen neljästä peruspilarista kaksi ovat rationalismi ja mm. vapaa tiedon kulku. Onkohan öljystä rikkaitten arabimaitten ongelma länsimaitten riisto vai oma kulttuuri?
En ole sokea kehistysmaitten hädälle. Jos en sitä muualta olisi huomannut, niin ainakin Plan-kummipojan elämästä. On vain niin, että ainakaan Suomen vauraus ei perustu olemattomien kehitysmaitten riistoon, vaan työhön, yrittämiseen ja uuden etsimiseen. Stalin kuoli yli puoli vuosisataa sitten, joten ainakaan hänestä ei ole oikein "edistyksen" veturiksi.
Minusta Olli Kivisen kirjoitus oli asiallinen, joskin tavanomainen ja suuria tunteita herättämätön, koska samat asiat on moneen kertaan sanottu. Olen lukenut Hrustsevin puheen, pääosin tylsän, paksun punaisen kirjan, joita taisi olla röykkiö jokaisen vakiintuneen puolueen varastossa. Paljon puhuttiin, että sen Stalinia koskeva osuus olisi ollut Otto Wille Kuusisen käsialaa. Hrustsev luki varmaan nelituntisen tiivistelmän. Gorbatsov tunaroi, mutta sen seurauksia harvat Suomessa surevat. Neuvostoliitto oli ruumiskasalle rakennettu valtio. Oliko se sosilistinen tai kommunistinen on määrittelykysymys. Joittenkin mielestä se oli sosialistinen kokeilu, joittenkin mielestä sillä ei ollut sosialismin kanssa mitään tekemistä.
VastaaPoistaKun pyydän ettei ummistettaisi silmiä myöskään lännen rikoksilta, ei se merkitse sitä, että haluaisin jotenkin oikeuttaa neuvostojärjestelmän ihmisoikeusrikkomukset ja Suomenkin kyykyttämisen.
En halua tasapuolistaa tai oikeuttaa tappamista, kiduttamista ja nöyryyttämistä millään tavalla.
Tarkemmin muistellen siinä punaisessa kirjassa taisi olla koko puoluekokous suosionosoituksineen, jatkuvine suosionosoituksineen, myrskyisine suosionosoituksineen jne., joskin pääosan vei H:n puhe.
VastaaPoista