Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Helsinki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Helsinki. Näytä kaikki tekstit
maanantaina, joulukuuta 21, 2015
Kun jouluna oli lunta
Talvinen kaupunkinäkymä kotona 27.12.2005
Nämä ovat ensimmäisiä kuvia, joita otin digikameralla. Orkideat kukoistavat kasvilampun alla.
Tämä taitaa olla vielä aikaisempi.
Orkidea ja jääkukkia keittiössä. Orchid and ice flowers
Joulukaktus 2006
Labels:
Christmas,
family stories,
familystories,
Helsinki,
ice flowers,
joulu,
jääkukkia,
Korkeavuorenkatu 10,
kuurankukat,
lumi,
orchid,
orkidea,
snow,
talvi
perjantaina, joulukuuta 18, 2015
Photo Friday: 'Small Scale'
keskiviikkona, joulukuuta 16, 2015
Syksy ja talvi
maanantaina, joulukuuta 07, 2015
Joulunajan näyteikkunoita
Joulukuussa 2008 iltakävelyllä kuvattua
Window shopping in Helsinki
December/Joulukuu
Stockmannin lastenjouluikkuna vuonna 2010
Ka-De-We Berlin in 2010
Jaana Perttulin Aurora ja Iida -nuket Helsingissä Fredalla kirjakaupan näyteikkunassa, jossa mainostettiin Aurora-kirjojani - joskus 1990-luvulla.
Posliinikirja Helsingissä
Nukkeikkuna
Helena Karon nukkekurssin nukkeja Runeberginkadulla Töölössä 2014 joulukuussa
Huovutettu seimi Aleksilla näyteikkunassa
Ks koko seimi Liisa Tikka Marjatan seimi
Valitan: kommentoimisessa on Bloggerissa jokin ongelma - ainakin minulla on.
Lisää kuvia: Joulu kaupungissa (joulupukki hevosrattailla, poroja, Sokoksen satuikkuna)
Labels:
10 tai yli kommenttia,
artist,
Berlin,
December,
dolls,
Helena Karo,
Helsinki,
huovutus,
jouluikkuna,
joulukuu,
makrolinky,
nuket,
näyteikkuna,
window shopping
tiistaina, joulukuuta 01, 2015
sunnuntaina, marraskuuta 29, 2015
lauantaina, marraskuuta 28, 2015
Jouluvalmisteluja Senaatintorilla
maanantaina, marraskuuta 02, 2015
Dark
'Dark' 'Pimeä'
at the aiport
Ullanlinna
Helsinki Central Railway Station
Keskitalven pimeys. Midwinter. Saint Lucia's Day.
Saint Lucia's Day in Helsinki
Dark brown flowers in a dark room.
The dark season has started. Pimeä kausi on alkanut.
Katso myös nämä Pimeä/Dark -kuvani tässä blogissa. Esim Diana-parsas ja hotelli Torni yöllä.
perjantaina, lokakuuta 30, 2015
Happy Halloween! Kivaa kurpitsajuhlaa!
Have a nice Halloween! Hauskaa Halloween-juhlaa!
Halloween muistojani: Halloween-koristeita tienvarressa New Yorkin osavaltiossa USA:ssa, pieni kanadalaistyttö menossa Halloween-juhlaan museoon, kurpitsailmapallo kotona Helsingissä ja suuri kurpitsa Zagrebin torilla.
Kurpitsat kuuluvat sekä kiitospäivään (Thanksgiving) että Halloween-juhlaan. Kaikissa kulttuureissa juhlitaan sitä, että saatiin runsas sato ja tullaan toimeen seuraava talvi. Pimeän kauden alkaessa pidetään hauskaa ja sanotaan: pimeä emme pelkää sinua, sillä kohta tulee valkea lumi, joulu ja taas uusi kevät ja kesä.
Syystunnelmaa Zagrebissa, Kroatiassa
Lasten Halloween-näyteikkuna pietarilaisessa Gostiyy Dvor -tavaratalossa
Halloween/Kiitospäivä Moskova
Kauniita lyhtykoisoja
Happy Halloween!
Have a nice weekend!
Hyvää viikonlopppua!
Puutarhatonttu Wittenbergistä (Klikkaa syuureksi)
Suomessa sekoitetaan Halloween ja Pyhäinpäivä
Tietämättömyyden huippu oli pari vuotta sitten Anna -lehdessä ollut kirjoitus, jossa sekoitettiiin kaarnevaalimainen Halloween, hajuvesimainos ja "kirkkotie".
Halloween on muinaista perua oleva kuolemalle ja pahoille hengille pilaa tekevä karnevaalimainen päivä, jolloin lapsilla on hauskaa naamiaisasuissa. Esimerkiksi Kanadassa monet opettajatkin pukeutuvat silloin Halloween-asuun. Aikuiset juhlivat sen sijaan Halloweenia toisinaan mauttomasti eli pilaavat senkin juhlan lapsilta.
Pyhäinpäivä on taas kristillinen vainajien ja pyhimysten muistopäivä. Kaikissa kulttuureissa ja uskonnoissa muistetaan rakkaita omaisia ja kansakunnalle tärkeitä henkilöitä sekä pohditaan koko ihmiskunnalle yhteistä kohtaloa, kuolevaisuutta.
On aika iloita ja aika surra. Suomalaisillakin voi olla sekä Halloween että pyhäinpäivä.
torstaina, lokakuuta 22, 2015
Ruskaa 2015 lokakuu
Kun ikkunasta näkyy ruska, sitä pitää lähteä ihailemaan.
Ajattelimme ensin mennä Kaivopuistoon, mutta Bulevardilla oli niin kaunista, että jäimme siellä pois raitiovaunusta ja menimme kävelemään Vanhan kirkon puistoon.
Nykyään on vaikeaa laittaa Flickristä kuvia Bloggeriin. Siksi kokoan yhä enemmän albumeja ja laitan linkin sinne. Täällä Bulevardi ja Vanha kirkkopuisto syksyllä Käy portista siään puistoon, joka on Helsingin sydämessä.
Vanha kirkopuisto syksyllä
perjantaina, lokakuuta 09, 2015
Photo Friday: 'My favourite location'. Helsinki
maanantaina, lokakuuta 05, 2015
All my kitchens. Keittiöni
Kuvahaaste: Keittiössäni: Pieni lintu -blogissa on suklaakakkuresepti! Ja muut vastaukset.:)
Lapsuudenkodin keittiö oli kodin sydän. Äiti oli taitava ruuanlaittaja ja leipoja.
Kuva on 1970-luvulta. Äiti leipoo karjalanpiirakoita. Huomaa Marimekko-tekstiilit- sisareni oli siihen aikaan töissä Kuopion Marimekossa. Keittiö oli iso ja vanhanaikainen. Se muistutti Carl Larssonin kuvan keittiötä. Keittiössä oli oikea puilla lämmitettävä hella. Myöhemmin myös sähköhella. Ruokakomero oli suuri vanhan ajan ruokakomero. Keittiössä oli paljon kukkia ja soikea ruokapöytä ja ruokasalin kaapit. Kaikki ateriat syötiin keittiössä.
Asuimme aina vuokralaisina, ja samoin olemme asuneet mieheni ja minä, myös mieheni virka-asunnoissa. Vain yksi keittiöistämme oli ns aika hieno. Keittiössä on tärkeintä kodin henki. Näin ajattelen oman kokemukseni mukaan.
Asuimme opiskeluaikana ja nuorena parina & perheenä monenlaisissa asunnoissa muiden muassa opiskelija-asintolassa vastapäätä poliisiasemaa (nykyistä ravintolaa) - keittiön kaasulevy vuoti ja piti pitää aina ikkuna auki keittäessä- ja Suomenlinnassa 1700-luvulla rakennetussa Nooakin Arkissa, jonka keittiössä ei ollut muuta lämmityslaitetta kuin pieni puilla lämmitettävä hella.
Viimeisestä Suomen keittiöstä ennen Kanadaan muuttoa on muistona vain tämä kuva. Minulla on sisareni lahjoittama pitkä Marimekko-esiliina. Muutimme yhdeksäksi vuodeksi Kanadaan muutama viikko tämän kuvan ottamisen jälkeen.
Seinillä kuvat Ruohometsän kansa -kalenterista
Ensimmäinen koti pikkukaupungissa Kanadassa. Maalasin keittiön seinät vihreiksi ja laitoin Ruohometsän kansa -kalenterin kuvat kehystettyinä keittiön seinälle. Ostimme meksikkolaiset tuolit paikallisen arkkitehdin ja espanjan opettajan pitämästä lahjatavarakaupasta. Pariskunta osti myytävät tuotteet joka vuosi suoraan meksikkolaisista kylistä. Meillä on edelleen nämä tuolit, jotka ostimme huippualennuksella puuvalmiina, mieheni hioi ja minä lakkasin ne.
Mieheni sai työpaikan Torontosta ja vuokrasimme iisalmelaisen kirjailijan Aarno Kellbergin tädin omistaman talon, kun hän muutti poikansa luo Ottawaan. Marimekko-esiliinan tilalle on minulle ilmestynyt luontoaiheinen muoviesiliina. Huomaa rukinlapa seinällä!
Kiinalainen kaupunginosa edullisine ravintoloinen ja kauppoineen sekä vanhimman lapsen kiinanopiskelu yliopistossa innostivat laittamaan itämaista ruokaa. Wokki ja melkein kaikki muukin tavara ostettiin kotiin Toronton IKEAsta. Kirjahyllyt, ruokapöytä ym tuotiin Suomeen, kun palattiin. Ne olivat hyvää laatua ja edullisia.
Vanha rouva möi talonsa ja jouduimme muuttamaan. Uusi kotimme oli pienessä kerrostalossa erittäin monikulttuurisessa kaupunginosassa lähellä Metron pysäkkiä, josta pääsi nopeasti ydinkeskustaan lastemme kouluihin ja yliopistoon. Suimme siinä asunnossa viisi vuotta. Kaikki lapset asuivat kotona. Kanadassa sai viime vuosiin asti veronalennusta, jos opiskelevat lapset asuivat kotonaan. Kaikki lapsemme opiskelivat ilmaiseksi Toronton Yliopistossa, sillä he saivat stipendin. Nuorin lapsista olisi saanut täysihoidonkin erääseen toisessa kaupungissa olevaan yliopistoon, mutta hän jäi mieluummin Torontoon.
Kuvassa mieheni syö aamiaista uuden "pöydän" ääressä Torontossa. Se ei ollut varsinainen pöytä vaan levy, jonka löysimme kadulta roskien joukosta, puhdistimme ja asetimme Toronton IKEASTA ostetuille pukkijaloille keittiöön. Istuin korkealla jakkaralla ja kirjoitin siinä suurimman osan lehtijutuistanikin. Lue Aurora-kirjat alkoivat keittiönpöydän ääressä Torontossa.
Palasimme Suomeen, ja mieheni sai viran, johon kuului suuri virka-asunto Helsingin ydinkeskustassa 1930-luvulla rakennetussa talossa (Korkeavuorenkatu 10 A 12). Asuimme siinä 20 vuotta. Asuntoon kuului alussa vain vaatimaton pieni keittiö, jossa oli ikkuna pihalle päin - ja ihana iso ruokakomero! Mikä onni! Jouluksi valmistin taiteilijapoikamme kanssa loistavat jouluruuat, jotka laitoimme ruokakomeroon niin kuin äitini teki lapsuudenkodissani aikoinaan. Menetimme melkein puolet virka-asunnosta - ja ruokakomeron - kun asunto remontoitiin ja pilkottiin 11 vuoden kuluttua (Remontin jälkeen: Korkeavuorenkatu 10 A 18.) Mutta saimme ison hienon keittiön.
Uusi keittiö oli toisella puolen taloa, ikkuna kadulle päin. Vastapäinen talo on matalampi kuin meidän silloinen talo. Kukat viihtyivät, kun oli paljon valoa.
Välillä oli liian kirkasta. Tarvittiin verhot. Ne löytyivät Hietalahden kirpputorilta kuten kaikki muutkin asuntomme verhot.
Keväinen valo vie keittiöstä eteisen peiliin asti.
Vihdoinkin tilava kunnon keittiö!
Ateria voitiin syödä keittiössä niin kuin ennen kotonani. Sukulaisemme on palannut ulkomailta Suomeen.
Sinivalkoinen keittiö siirtyy esineiden mukana seuraavaan asuntoon, pieneen vuokra-asuntoon Töölöön. Keittiön suosittu pinnasohva menee rikki muuutossa. Ei se olisi ehkä mahtunutkaan.:) Kuvia kummastakin viimeisimmästä keittiöstämme.
Suomenlinna ja lomamatkojen merimaisemat ovat mukana esineissä, varsinkin taulussa, joka on poikamme työ taideopiskelun ajalta Torontossa. Siinä aallot lyövät Suomenlinnan kallioon. Ihana meriaiheinen oviverho löytyi Hietalahden kirpputorilta.
Pääsiäisenä buffet-pöytä keittiössä. Pöydällä on sisarenpojan tuoma indonesialainen liina ja tyttären Kiinasta ostama kiinalainen kulho: kalligrafitaiteilijan vesikulho oikeasti.
Nykyinen keittiö on pieni. Iso perhe tai seurue ei mahdu siellä syömään. Mutta kaikki ruuat voi laittaa valmiiksi keittiön pöydälle ja ikkunan edessä olevan lipaston päälle ja viedä ne ajallaan olohuoneeseen kuten tehtiin isossa keittiössäkin. Aletaan glögistä. Takimmaisena odottavat jälkiruuat.
Orkideatkin viihtyvät keittiössä.
Albumini All my kitchens
Lahjat ystäviltä toivottavat tervetulleiksi keittiöön.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)