Vihdoinkin totuus. Helsingin Sanomat kertoo Itä-Euroopasta kommunismin kourissa

Belgradin kommunismin aikaisia taloja. Kuva; Anna Amnell

Tätä olen odottanut siitä asti, kun palasin Suomeen yhdeksän vuoden siirtolaisuuden jälkeen vuonna 1988: Helsingin Sanomat kertoo kaunistelemattoman totuuden.
Jukka Petäjä: Punalippu terrorin junaan. Sodanjälkeinen aika Itä-Euroopassa on yhtä järkyttävä ajanjakso kuin toinen maailmansota. Helsingin Sanomat/Kulttuuri 10.8.2013 Petäjä selostaa Anne Applebaumin kirjaa Iron Curtain - The Crushing of Eastern Europe 1944-1956.
Lue netistä edes lyhennetty versio, mieluummin osta tämän päivän Helsingin Sanomat, jos sitä ei Sinulle tule tilattuna.

Anne Applebaumin kirjan arvostelu The New York Times lehdessä (Max Frankel, entinen the Times -lehden Moskovan ja Itä-Euroopan pitkäaikainen kirjeenvaihtaja).

Suomessa asioita on kaunisteltu, Itä-Euroopan kärsimystä vähätelty, Itä-Saksaa ihannoitu. Silmäni aukenivat, kun kuulin Torontossa Itä-Euroopasta paenneiden tuttavien, naapureiden ja ystävien tarinat. Kommunismi ja natsismi olivat yhtä pahoja, kommunismi vieläkin pahempi, sillä sen terrroria kesti niin kovin paljon kauemmin, ja sen lumoissa ovat yhä liian monet Suomessakin.

Kuvat: Belgradin kommunismin aikaista arkkitehtuuria. Alempi kuva Krakowasta, joka on joutunut kärsimään sekä natsien että kommunistien hirmutöistä.

Venäjä, Neuvostoliitto, Venäjä

Cathedral of Our Lady of Kazan), a photo by Anna Amnell on Flickr.

Minulle Venäjä on kaksi asiaa: vallankumousta edeltävä Venäjä, josta olen lukenut ja kirjoittanut ja josta isoisäni kertoi minulle hauskoja asioita - ja uusi Venäjä. Niiden välissä on pitkä painajaisuni, jota en jaksa ajatella. [Uusi painajaisuni alkoim kun venäläiset hyökkäsivät Ukrainaan vuonna 2014]

Tämän blogin kuvassa on Kazaanin katedraali, jonka kuvasin elämäni ensimmäisellä Venäjän ja Pietarin matkalla. Tätä suurta katedraalia  käytettiin kommunistivallan aikana ateismin museona. Siellä vallitsi harvinaisen harras tunnelma, itkeviä ihmisiä, koululaisia jotka suutelivat tsaariperheen ikonia.

Jotta voidaan anteeksiantaa ja unohtaa, asiat täytyisi ensin selvittää.                                                            

Hampaaton Kotiliesi

Tilasin taas kokeeksi Kotilieden. Petyin jälleen siihen, että Kotiliesi julkaisee täysin kritiikittömiä juttuja vanhoista taistolaisista. Tällä kertaa kyseessä on haastattelu Barbara Roosista, Skannon toimitusjohtajasta. (Essi Salonen: Maailmanparantajasta himomyyjäksi. Kotiliesi 22/2009, 26-30)

"Vapaaehtoistyö vei palavasydämisen Barbaran Kuuban sokeripelloille, 'pohjoismaiseen prikaatiin'. --Emme ehtineet juuri nukkua, kun tanssimme yöt läpeensä. Vallankumous oli Kuubassa nuori. Innostus oli kouriintuntuvaa. Se jätti jäljen."

Taistolaisten ihannoima ja kannattama aate kommunismi jätti todellakin jäljen: Kuuba on surkeassa tilassa, rakennukset rappiolla, ihmiset näkevät nälkää, ihmisoikeuksia poljetaan. Kommunismi on tuottanut kaikkialla maailmassa suunnatonta kärsimystä ja tuottaa edelleen. Eikö kannattaisi lopettaa sen ihannointi?

Sattumalta juuri tänään Hufvudstadsbladet kirjoittaa kirja-arvostelun kahden entisen taistolaisen kirjoittamasta kirjasta. (Christian Sundgren: Ett rött bokslut. HBL 17.11.2009)

"Kirjailijat kuvaavat sitä, miten tulivat mukaan liikkeseen, uskoivat marksisimi-leninismiin ja halusivat tuoda neuvostososialismin Suomeen." HBL kutsuu Berggrenin ja Lydenin kirjaa punaiseksi Kuka kukin on -kirjaksi. Camilla Berggren och Marianne Lyden (red.): Nyttiga idioter. Söderströms, 2009. Söderström.

Suomalainen lehdistö on edelleen hyödyllinen idiootti vanhoille taistolaisille, kohtelee heitä silkkihansikkain ja jopa ihannoi heitä kuten uusin Kotiliesi.

Luen hyvin paljon lehtiä. Ostan enimmäkseen ulkomaisia lehtiä, jotta minun ei tarvitse kohdata näitä vanhojen taistolaisten "pyhimyskertomuksia". Uskon, että näin tekevät monet muutkin lukijat. Päätoimittajien kannattaisi kuunnella lukijoitaan eikä lyödä puhelinta korvaan niin kuin minulle tehtiin tänään.

Kommunismin rikokset ihmiskuntaa kohtaan

Miksi kerrotaan natsien rikoksista ihmiskuntaa kohtaan, mutta kommunistien rikoksista ihmiskuntaa kohtaan vaietaan? Näin ei ole enää Ruotsissa. Kommunismin rikokset tulevat lukiolaisten opetusohjelmaan. (Lena Skogberg: Gymnasieelever ska lära sig om Stalin, Mao och Pol Pot. HBL/Utrikes 11.3.2008)

Milloin Suomessa?