Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
tiistaina, syyskuuta 26, 2006
Ruskaa Kaivopuistossa
Kuva: Anna Amnell
Voit klikata kuvan suuremmiksi ja katsella muitakin ruskakuvia.
Lisää ruskakuvia suurempina Syksyblogissa.
Kaivopuisto on ensimmäinen Helsingin puisto, jonka opin tuntemaan. Olin opiskeluaikana osapäivätyössä Suomalais-Englantilaisen seuran lastentarhassa pari vuotta. Joka arkipäivä olin lasten kanssa Kaivopuistossa.
Kieli ja todellisuus
Keskustellaan kielestä ja todellisuudesta. Laitan tänne talteen puheenvuoroni.
Edellinen keskustelija esittää, että kieli luo todellisuuden ja viittaa sosiaalikonstruktionismiin.
Kirjoitin:
Sosiaalikonstruktionismi on kiinnostava teoria ja toimii erittäin hyvin ihmisten välisiä sosiaalisia suhteita kuvatessa. Ihmiseen voidaan vaikuttaa hyvin paljon, kuten kuvasit. Se kannattaa varsinkin kasvattajien muistaa. Siis erittäin tärkeä viesti lukijoille.
Mutta sosiaalikonstruktionismilla on rajoituksensa. Se ei toimi fysikaalista maailmaa kuvatessa. Dinosaurukset ja tähdet olivat olemassa mijoonia vuosia ennen ihmistä eikä meidän kielemme luonut niitä eikä muuttanut niitä. Kieli saattaa kyllä muuttaa meidän käsityksiämme niistä.
Jos ihminen voisi muuttaa todellisuutta kielen kautta, niin esimerkiksi sotien ja nälänhädän lopettaminen olisi helppoa.
Oikeudessa voi eri asianajajilla olla erilaisia mielipiteitä siitä, kuka on murhaaja, mutta nämä mielipiteet eivät muuta murhan todellisuutta. Jossakin on murhaaja.
Jos ajatellaan, että kieli luo aina todellisuuden, silloin kielestä on tehty vankila, johon olemme kaikki suljettuja eikä meillä ole yhteyttä ulkopuolella olevaan todellisuuteen.
Kieli on kommunikaatioväline, jota on koko ajan kehitettävä, jotta se vastaa entistä paremmin todellisuutta.
Edellinen keskustelija esittää, että kieli luo todellisuuden ja viittaa sosiaalikonstruktionismiin.
Kirjoitin:
Sosiaalikonstruktionismi on kiinnostava teoria ja toimii erittäin hyvin ihmisten välisiä sosiaalisia suhteita kuvatessa. Ihmiseen voidaan vaikuttaa hyvin paljon, kuten kuvasit. Se kannattaa varsinkin kasvattajien muistaa. Siis erittäin tärkeä viesti lukijoille.
Mutta sosiaalikonstruktionismilla on rajoituksensa. Se ei toimi fysikaalista maailmaa kuvatessa. Dinosaurukset ja tähdet olivat olemassa mijoonia vuosia ennen ihmistä eikä meidän kielemme luonut niitä eikä muuttanut niitä. Kieli saattaa kyllä muuttaa meidän käsityksiämme niistä.
Jos ihminen voisi muuttaa todellisuutta kielen kautta, niin esimerkiksi sotien ja nälänhädän lopettaminen olisi helppoa.
Oikeudessa voi eri asianajajilla olla erilaisia mielipiteitä siitä, kuka on murhaaja, mutta nämä mielipiteet eivät muuta murhan todellisuutta. Jossakin on murhaaja.
Jos ajatellaan, että kieli luo aina todellisuuden, silloin kielestä on tehty vankila, johon olemme kaikki suljettuja eikä meillä ole yhteyttä ulkopuolella olevaan todellisuuteen.
Kieli on kommunikaatioväline, jota on koko ajan kehitettävä, jotta se vastaa entistä paremmin todellisuutta.
Kuvaa kotisi
Kuvaa ensin vaikkapa ikkunaverhojesi kuviot. Nämä verhot on ostettu tietenkin Hietalahden kirpputorilta kuten melkein kaikki verhomme. Nämä ovat olleet aikaisemmin ruokasalissa ja ovat nyt keittiössä. Pidän niistä kovasti.
Kaisa kirjoittaa uuden kameran ilosta. Samanlainen tunne on ollut minullakin joulusta asti, jolloin sain lahjaksi digikameran.
Edellinen kamera oli todellinen pikku myy, jolla tuli myös hyviä kuvia. Ostimme sen ennen Italian matkaa. Se ottaisi hyviä kuvia ja mahtuisi hyvin taskuun ja laukkuun. Kaikki sujui hyvin, mutta sitten kameran "veräjä" meni rikki, sitä ei saanut kunnolla kiinni. Se oli korjattavanakin. Käyttäisin sitä vieläkin jos sen saisi kuntoon.
Eräs kiinnostavimpia projektejani oli kodin kuvaaminen. Mieheni sisar oli kuullut "Kuvaa kotisi" -projektista. Kodista kuvattaisiin talteen kaikki tavallisetkin yksityiskohdat. Sitä Kaisa historioitsijana myös korostaa kirjoituksessaan: arkea täytyy saada talteen.
Otin kuvat joka paikasta huushollia. Ei kulunut kauan, kun kerrostalossa oli putkiremontti ja muitakin muutoksia. Koti ei ole ollut sen jälkeen sama. Vain kuvat ovat jäljellä.
Samalla tavalla olen kuvannut kuluneena kesänä Helsingin arkea, vesirännejä, ovia, katukiviä, kukka-asetelmia. Ja tietenkin olen kuvannut myös kotia.
maanantaina, syyskuuta 25, 2006
Syyskuun 2006 kysely bloggaajille
Käytän myös muiden ottamia valokuvia heidän luvallaan. Tämän valokuvan otti minusta toissapäivänä mieheni.
Kirjailijalle blogin pitäminen on luonnollisesti myös PR:ää.
Kysely löytyi Vuodatuksen uutuustaululta ja kyselijänä on Lissuntalo.
Tätä kyselyä ei ole kohdistettu kirjailijoille, vaan "tavallisille ihmisille". Ensinnäkin kirjailijatkin ovat ns. tavallisia ihmisiä, vaikka minulle on muutakin väitetty. Ja eihän nuorisokirjailijaa pidetä edes oikeana kirjailijana. Esimerkki: vaikka hän olisi kirjoittanut kymmenen nuortenkirjaa, häntä nimitetään esikoiskirjailijaksi, jos hän julkaisee "oikean romaanin".
1. Pidätkö blogia?
Minulla on useita blogeja.
2. Miksi pidät? Miksi et pidä?
Minua innostivat bloggaamiseen aikaisemmin Kiiltomadon keskusteluihin osallistuneiden mm Brysselissä asuvan salaperäisen henkilön, nimimerkki Hanhensulan blogi. Lisäksi luin varsinkin englanninkielisiä blogeja netissä.
Blogi vaikutti minusta ilmiönä samalta kuin kirjapainon keksiminen.
Hyvin tärkeä syy oli myös se, että minun piti päivittää kotisivuni. Se oli liian vaikeaa minulle ja liian kallista muiden tehtäväksi. Sisarenpoikani oli tehnyt minulle selkeät kotisivut, mutta hän muutti ulkomaille eikä ehtinyt enää hoitamaan niitä. Päätin opetella pitämään blogia, jotta oppisin tekemään ns. jokamiehen kotisivun.
Minulla on useita blogeja, sillä siten voi oppia parhaiten bloginpitämistä. Osan olen jo lopettanut. Lisäksi pölyallergisena olen erityisen iloinen tästä keksinnöstä, sillä blogit ovat kuin kansioita, joihin voi tallentaa kuvia, kirjoituksia ja linkkejä eri aiheista. Toivon, että osaisin pitää "superblogia", johon voisin koota kaikki aiheeni. Toisaalta se ei kävisi päinsä, sillä osa blogeistani on tehty sellaisiksi, että niissä ei ole mitään lapsilukijoille sopimatonta. Selvyyden vuoksi myös 1500-luku ja 1900-luvun alku kannattaa laittaa eri blogeihin.
Yksi blogeistani on tälläkin hetkellä yksityinen. Käytän sitä työkansiona uutta kirjaa varten. Ennen oli kuvia ja paperinpalasia joka paikassa pölyä keräämässä.
3. Mitä blogisi sisältää? Millainen haluaisit sen sisällön olevan?
Tämä Blogisisko-blogi oli alussa yleisblogi, jossa oli vähän kaikkea, sillä olen itse lukemisessa miltei kaikkiruokainen. Mutta huomasin pian, että lukijat erikoistuvat yleensä tiettyihin aiheisin. Tähän blogiin jäivät lähinnä kulttuuri ja ihmisoikeuskysymykset. Käytän paljon valokuvia varsinkin nyt kun minulla on digikamera. Olen käyttänyt lisäksi aikaisempina vuosina ottamiani kuvia ja muiden ottamia kuvia heidän luvallaan.
On hauskaa, jos on kommentteja. Joskus niitä on paljon. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että en jaksaisi pitää jatkuvaa vilkasta keskustelupalstaa blogissani. Siihen ei olisi aikaakaan.
4. Keitä varten pidät blogia? Keiden haluaisit lukevan blogiasi? Keiden tiedät lukevan blogiasi?
Julkinen blogi on tietenkin kaikkien luettavissa. Tilastotiedot kertovat, että suurin osa lukijoistani on Blogilistan ulkopuolelta. Aika suuri osa asuu ulkomailla. Olenhan ollut itse siirtolainen, joten tämä yhdistänee.
5. Kuinka kauan olet pitänyt blogia? Kuinka kauan aiot pitää blogia?
Olen pitänyt tätä Blogisisko-blogia vuoden 2005 kesäkuun alusta asti. Olen monesti aikonut lopettaa nimenomaan tämän. Tällä blogilla on kuitenkin aika paljon lukijoita, ja se innostaa jatkamaan.
6. Luetko muiden blogeja?
Luen silloin kun minulla on aikaa. Luen blogeja, joiden kirjoittajat edustavat monia erilaisia ideologioita ja uskontoja. Luen puuskittain eli harvaan ja hartaasti. Saatan lukea jonkin blogin monen kuukauden kirjoitukset yhdellä kertaa. Sillä tavalla saa paremmin selville kirjoittajan maailmankuvan ja ajatukset.
7. Miksi luet? Miksi et lue?
Olen utelias. Luen kaiken mikä tulee eteeni. En jaksa kuitenkaan lukea blogeja, joiden kieli vilisee kirosanoja ja muuta alatyyliä. On tietenkin myös blogeja, joissa kirjoittaja käyttää niitä blogissaan vaihdellen eri tyylilajeja. Tällainen blogi on esimerkiksi Petja Jäppisen Ihmiskunta-blogi, jota luen melko säännöllisesti. Hänen pukuhistoriakategoriaansa on linkki myös käsityöblogissani. Samaa eri tyylilajien käyttöä edustaa myös Rauno Räsänen, jolla on syvällistä filosofista pohdintaa yhtä hyvin kuin miesten suosimia ronskeja aiheita. Molemmista laidoista menee joskus yli eli jätän lukematta. Niin käy Petjankin kirjoituksille. Ja niinhän on sanomalehtijuttujenkin laita, usein luetaan ´vain otsikot.
8. Millaisia blogeja haluaisit lukea? Millaisia haluaisit blogien olevan?
Toivoisin enemmän avointa keskustelua. Suomi ja koko maailma on myllerryksissä. Asioista pitäisi puhua. Pitäisi opetella puhumaan asiallisesti. Muuten jokaisen oma blogi saa olla ihan millainen hyvänsä, tietenkin laillisuuden rajoissa. Näyttäisi siltä, että Parnasso-blogiin alkaa kehittyä hyvä keskustelufoorumi.
Professori Jukka Kemppisen vuodesta 2005 kirjoittama blogi on mielestäni paras kaikista tuntemistani suomalaisista blogeista.
9. Blogien tulevaisuus - onko sitä?
Jos kaikki blogit tulevat maksullisiksi ja maksu tulee korkeaksi, kirjoittajat vähenevät. Olen lukenut jostakin, että on suunniteltu sitäkin, että Internet tulisi vain julkisten laitosten käyttöön. Jos näin kävisi, ihmiset löytäisivät uuden keinon ilmaista. Ihmiset kirjoittavat vaikka tuohikääröihin tai seinille, jos muuta paikkaa ei ole.
Suosittelen jatkuvasti ystävilleni erästä blogia, nimittäin Pekka Nykäsen blogia. Nykänen on lääkäri, mutta pitää nettipäiväkirjaa, jonka avulla pysyy ajan tasalla. Luen sitä joka päivä tietääkseni, mitä maailmalla todella tapahtuu. Asioita, joita ei mainita uutisissa eikä lehdissä.
lauantaina, syyskuuta 23, 2006
Euroopan kulttuuriparlamentti, kulttuurin vapaus ja uskonnot
Euroopan kulttuuriparlamentin yleisistunnossa Turussa käytiin kuumaa keskustelua kulttuurin ja uskontojen välisistä suhteista.
Euroopan kulttuuriparlamentti on julistanut vuoden 2008 kulttuurien välisen dialogin vuodeksi. Turussa pidettiin viime viikonloppuna 15.-16.9. 2006 Euroopan kulttuuriparlamentin (ECP) yleisistunto. Siihen osallistui sata edustajaa 40 maasta, taiteilijoita, filosofeja ja muita kulttuurin edustajia.
Lauantaina 16.9. keskusteltiin kulttuurin vapaudesta ja uskonnollisista arvoista sekä Euroopan kulttuurienvälisestä dialogista. Alustajana toiminut Mikael Kosk kirjoittaa keskustelusta Hufvudstadsbladetin uusimmassa viikkoliitteessä Voltissa artikkelissaan "Är Gud eller människan det högsta värdet? (Mikael Kosk Volt v.38. HBL.23.9.2006)
Keskustelussa kysyttiin muun muassa, voidaanko asettaa vapaus ja uskonto vastakkain. Muuta: "Amerika är mera religiöst än Europa och har ändå alla medborgerliga friheter. -- Modernitet är en ny tyranni som plockat bort religionen. – - Det går inte att ställa tro mot rationalitet.— - I Östeuropa finns två dimensionen samtidigt – demokratisering och religionens återtåg.”
Kosk kirjoittaa: ”Yttrandefriheten ger å sin sida rätten att ifrågasätta vilka som helst trosartiklar, men yttrandefriheten är tom om den inte alls behöver konfronteras med innehållet i och betydelsen av det som ifrågasätts, krtiseras eller förnäkas."
Meidän täytyy määritellä uudelleen vapautemme, päätteli Turun kokous. Tarvitaan kunnioitusta toisia ja heidän uskoaan kohtaan.
Euroopan kulttuuriparlamentti on julistanut vuoden 2008 kulttuurien välisen dialogin vuodeksi. Turussa pidettiin viime viikonloppuna 15.-16.9. 2006 Euroopan kulttuuriparlamentin (ECP) yleisistunto. Siihen osallistui sata edustajaa 40 maasta, taiteilijoita, filosofeja ja muita kulttuurin edustajia.
Lauantaina 16.9. keskusteltiin kulttuurin vapaudesta ja uskonnollisista arvoista sekä Euroopan kulttuurienvälisestä dialogista. Alustajana toiminut Mikael Kosk kirjoittaa keskustelusta Hufvudstadsbladetin uusimmassa viikkoliitteessä Voltissa artikkelissaan "Är Gud eller människan det högsta värdet? (Mikael Kosk Volt v.38. HBL.23.9.2006)
Keskustelussa kysyttiin muun muassa, voidaanko asettaa vapaus ja uskonto vastakkain. Muuta: "Amerika är mera religiöst än Europa och har ändå alla medborgerliga friheter. -- Modernitet är en ny tyranni som plockat bort religionen. – - Det går inte att ställa tro mot rationalitet.— - I Östeuropa finns två dimensionen samtidigt – demokratisering och religionens återtåg.”
Kosk kirjoittaa: ”Yttrandefriheten ger å sin sida rätten att ifrågasätta vilka som helst trosartiklar, men yttrandefriheten är tom om den inte alls behöver konfronteras med innehållet i och betydelsen av det som ifrågasätts, krtiseras eller förnäkas."
Meidän täytyy määritellä uudelleen vapautemme, päätteli Turun kokous. Tarvitaan kunnioitusta toisia ja heidän uskoaan kohtaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)