Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
lauantaina, lokakuuta 14, 2006
'Himmeli', a Christmas chandellier made of straw.
'Himmeli' (takkrona av halm; Weihnachtsschmuck aus Roggenstroh) is an old medieval Christmas decoration made of straw. Himmeli's origin is perhaps the canopy, a decoration that was used to symbolize sky (Swedish 'himmel' =sky, heaven) in Medieval and Renaissance festivities. A canopy is still used in Greek Orthodox weddings in Finland. Picture: A wedding in Sweden in 1800's by C.G. Hellqvist.
Himmelin alkuperänä lienee taivaskatos, jota käytettiin keskiajan ja renessansin aikana juhlatilaisuuksisssa. Kuninkaallisissa juhlissa se saattoi olla kultakangasta ja maalauksin ja koruompelein koristettu. Troels-Lundin historiateoksen mukaan myös protestanttisissa häissä käytettiin ennen hääkatosta, kangasta jota pidettiin hääparin yläpuolella. Yllä osa C.G. Hellqvistin akvarellista, joka kuvaa häitä Flodan pitäjässä Taalainmaalla. Morsiustytöt ja sulhaspojat pitävät taivaskattoa morsiusparin yllä vihkitoimituksen aikana. Ortodoksisissa häissä näin tehdään edelleen.
'Himmeli', a modern sculpture where you can see the basic module of 'himmeli'.
PICTURES of how to make a 'himmeli'. Himmeli Instructions (in Finnish). Täydellinen himmelisivu. Tuula Taivassalo, Perhonjokilaakson kansalaisopisto. Arts and Crafts in Europe.
An easy instruction of 'himmeli'? Jus a few drawings tell it. By Girl Scouts. Partiolaisten ohje suomeksi.
You need an amazing amount of straw (e.g. rice straw) to make a large himmeli. You can practice by using plastic straws to make a colourful 'himmeli' for children's room.
Himmeli and other Finnish Christmas decorations. Everything about Finnish Christmas. Recipes.
päivitetty marraskuu/November 2012
perjantaina, lokakuuta 13, 2006
keskiviikkona, lokakuuta 11, 2006
Kiertokysely : Missä kirjoitat?
Hups! Tänään kävi tässä blogissa 189 vierailijaa. Vain makasiinipalo toi teitä enemmän. Kiitos käynneistä.
Täällä esitetään kiertokysely työpöydästä.. Kyselijällä on siisti ja monipuolisesti varustettu työskentelytila.
Kirjoitan usein vuoteessa. Tietokoneeni ohjeiden mukaan kannettavan tietokoeen alla täytyy olla kova alusta, jotta ei tapahdu ylikuumentumista. Löysin kerran kirpputorilta kaksi hienoa kirjoitusalustaa. Toinen on sisarenpojallani toisella puolen maapalloa, toinen tässä. Ne olivat peräisin lakkautetusta pankista.
Käytän lukiessani ja kirjoittaessani loisteputkilamppua, jota voi kääntää tarpeelliseen kohteeseen. Kuten kuvasta näkyy, koneeseen kiemurtelee kaapelijohto toisen työhuoneen tietokoneesta. Sain lahjaksi myös langattoman yhteyden, mutta se on haihtunut jonnekin.
En käytä ollenkaan hiirtä, sillä se kipeyttää ranteeni. Kun lapseni käyttävät tätä konetta, he tuskaantuvat heti hiirettömyyteen ja hakevat jostain hiiren. Olen tottunut hiirettömyyteen. Alussa se oli vaikeaa, tietokonepasianssin peluu auttoi totuttelussa.
Tietokoneen vieressä lojuu yleensä kirjoja. Nyt Riitta Pylkkäsen väitöskirja "Säätyläispuku Suomessa vanhemmalla Vaasa-ajalla 1550-1620", löytö Mannerheimintien Arohongan antikvariaatista.
Vieressä on yleensä kamera, johto jolla kuvia saa siirrettyä koneeseen ja levyjä, joissa on kuvia. On yleensä myös kännykkä, hiusharja, kasvovoidetta, vihkoja, kyniä, joku lehti ja mikrokuituliina, jolla pyyhin pölyjä koneesta. Jossakin sanottiin, että tietokoneen näppäimistö on yhtä likainen kuin vessanpönttö.:)
Aivan uutta ovat puna-oranssi-siniset kansiot. Ostan aina uudet kansiot uuteen projektiin. Siten löytyvät tarpeelliset tiedot kansion värin perusteella.
Saan yleensä aina jonkinlaisen flunssan tai jopa keuhkoputkentulehduksen vanhojen paperien selaamisesta ja järjestelystä. En voisi istua kirjastoissa arkistoja penkomassa. Samasta kertoi myös historiantutkija ja nuorisokirjailija Kaisa Ikola blogissaan. Luen yleensä kirjoja ja otan paljon valokopioita kirjaston kirjoista ja laitan paperit kansoihin. Ostan hyvin paljon kirjoja. Alleviivaan niitä. Laitan lappuja niiden väliin.
Toivon, että tästä flunssasta ei tule keuhkoputkentulehdusta.
Tähän kannattaa lisätä, että aloitin syyskuussa yksityisen blogin, johon merkitse uuden projektin etenemisen, laitan valokuvia, muistiinpanoja ja linkkejä. Ei pölyä.
Olisi aika hauska idea ruveta kirjoittamaan sinne ensimmäistä versiota.
Täällä esitetään kiertokysely työpöydästä.. Kyselijällä on siisti ja monipuolisesti varustettu työskentelytila.
Kirjoitan usein vuoteessa. Tietokoneeni ohjeiden mukaan kannettavan tietokoeen alla täytyy olla kova alusta, jotta ei tapahdu ylikuumentumista. Löysin kerran kirpputorilta kaksi hienoa kirjoitusalustaa. Toinen on sisarenpojallani toisella puolen maapalloa, toinen tässä. Ne olivat peräisin lakkautetusta pankista.
Käytän lukiessani ja kirjoittaessani loisteputkilamppua, jota voi kääntää tarpeelliseen kohteeseen. Kuten kuvasta näkyy, koneeseen kiemurtelee kaapelijohto toisen työhuoneen tietokoneesta. Sain lahjaksi myös langattoman yhteyden, mutta se on haihtunut jonnekin.
En käytä ollenkaan hiirtä, sillä se kipeyttää ranteeni. Kun lapseni käyttävät tätä konetta, he tuskaantuvat heti hiirettömyyteen ja hakevat jostain hiiren. Olen tottunut hiirettömyyteen. Alussa se oli vaikeaa, tietokonepasianssin peluu auttoi totuttelussa.
Tietokoneen vieressä lojuu yleensä kirjoja. Nyt Riitta Pylkkäsen väitöskirja "Säätyläispuku Suomessa vanhemmalla Vaasa-ajalla 1550-1620", löytö Mannerheimintien Arohongan antikvariaatista.
Vieressä on yleensä kamera, johto jolla kuvia saa siirrettyä koneeseen ja levyjä, joissa on kuvia. On yleensä myös kännykkä, hiusharja, kasvovoidetta, vihkoja, kyniä, joku lehti ja mikrokuituliina, jolla pyyhin pölyjä koneesta. Jossakin sanottiin, että tietokoneen näppäimistö on yhtä likainen kuin vessanpönttö.:)
Aivan uutta ovat puna-oranssi-siniset kansiot. Ostan aina uudet kansiot uuteen projektiin. Siten löytyvät tarpeelliset tiedot kansion värin perusteella.
Saan yleensä aina jonkinlaisen flunssan tai jopa keuhkoputkentulehduksen vanhojen paperien selaamisesta ja järjestelystä. En voisi istua kirjastoissa arkistoja penkomassa. Samasta kertoi myös historiantutkija ja nuorisokirjailija Kaisa Ikola blogissaan. Luen yleensä kirjoja ja otan paljon valokopioita kirjaston kirjoista ja laitan paperit kansoihin. Ostan hyvin paljon kirjoja. Alleviivaan niitä. Laitan lappuja niiden väliin.
Toivon, että tästä flunssasta ei tule keuhkoputkentulehdusta.
Tähän kannattaa lisätä, että aloitin syyskuussa yksityisen blogin, johon merkitse uuden projektin etenemisen, laitan valokuvia, muistiinpanoja ja linkkejä. Ei pölyä.
Olisi aika hauska idea ruveta kirjoittamaan sinne ensimmäistä versiota.
Tuomas ja seitsemän kuolemansyntiä
Tuomas lajitteli synnit. Katolisen kirkon merkittävin teologi Tuomas Akvinolainen on vaikuttanut paljon mm James Joycen ja Umberto Econ tuotantoon. Gentile da Fabrianon maalaus. Katso täältä Hieronymos Boschin loistava maalaus seitsemästä kuolemansynnistä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)