Wikipedia ei ole ainoa

On vaihtoehtoja Wikipedialle. Tässä muutama:

Encarta Ilmainen, mutta jos haluaa käyttää kaikkia sen karttoja ym, pieni vuosimaksu. Hauskoja -ja myös vaikeita - testaa tietojasi ym -tehtäviä, testejä ja kyselyjä paljon (Quiz) Erityisesti opiskelijoille ja koululaisille. BC/AD käytössä. Lisäys 31.3.2009 tiedon mukaan:
Microsoft lopettaa Encartan


Infoplease (ilmainen) Sieltä löytyy myös hauska Fact Monster lapsille. BC/AD, on joitakin poikkeuksia.

Encyclopedia Britannica (vuosimaksu)
Käytössä BC/AD muutamin poikkeuksin.

Taiteilijat on erikseen

Suomen kansa on aina antanut erivapauksia taiteilijoille. Tästä esimerkkinä seuraava: Kun menin opiskeluaikana kesälomalle Iisalmeen, aloin elää niin kuin maalla ainakin. Kävelin kaupungillakin avojaloin mahdollisimman usein. Äiti ei pitänyt siitä, vaan koetti päinvastoin saada minut laittautumaan kaupungille lähtiessä: Näkisinpä joskus sen päivän, että laittaisit käsineet käteen kaupungille lähtiessä.

"Onhan Erkki Matilainenkin avojaloin kaupungilla", minä puolustauduin.
"Taiteilijat on erikseen", äiti selitti.

Erkki Matilainen oli Ateneumissa opettajana ja vietti kesälomat Iisalmessa, entisessä kotikaupungissaan. Se ei ollut ihme, sillä olihan Iisalmi siihen aikaan kaunis puutalokaupunki ja sen luonto kuuluisa kauneudestaan. Maalauskohteita löytyi.

Kuvia Iisalmesta

Terapeuttista kuunneltavaa

Eilen oli kulunut 60 vuotta siitä, kun 20 000 virolaista vietiin keskellä yötä kotoaan perheittäin karjavaunuilla tuhansien kilometrien päähän kodeistaan. Tuhannet jäivät sille tielleen eikä heidän kohtalostaan tiedetty mitään. Nekin jotka pääsivät kotiin joutuivat vaikenemaan ja kärsivät henkisistä ja fyysisistä vammoista. Vasta Viron saatua jälleen itsenäisyytensä, he pystyivät puhumaan kokemuksistaan. Venäläiset kieltävät kaiken ja pitävät näitä kyydityksiä normaaleina "väestönsiirtoina".

Meille suomalaisille on ollut terapeuttista kuulla, kuinka avoimesti virolaiset ja suomenvirolaiset puhuvat neuvostoajasta. Sofi Oksanen ja Imbi Paju kertoivat eilen Akateemisessa kirjakaupassa kirjastaan Kaiken takana oli pelko. Heitä haastatteli Iivi Anna Masso

Veden päällä Helsingissä

Helsingin keskustassa iltakävelyllä ollessa on monesti kylmänkalsea olo, mikä ei ole ollenkaan ihme, sillä Kluuvinlahti ulottui aikaisemmin Pohjois-Esplanadille asti. Osa Helsingin keskustasta on entistä merenlahtea, ja maan alla oleva kosteus tuntuu.

Lontoossa on paljon jokia, jotka on "haudattu elävinä". Kuuluisin niistä on Fleet-joki. Haudatut joet voivat uhota kosteutta ja tuoksua ummehtuneelle. Näiden jokien laaksot saattavat olla nyt teitä tai junanraiteita, joille nousee sumua ja kosteutta. Niiden lähettyvillä asuville ihmisille kehittyy reumatismia (Counter's Creek).

Haudatut joet voivat aiheuttaa allegiaa. Lontoon sairaaloiden tietojen mukaan suurin osa allergiaa tai astmaa sairastavista asuu jonkun kätketyn joen, esim Thamesin sivujoen, lähellä.
(Peter Ackroyd: London. The Biography. 2001. s. 555)

(Lontoo-osa on ollut kommenttini Kemppisen blogissa 24.10.2008)

Leonardon enkeli

Firenzen Uffizin taidegalleriassa käynti on ollut eräs elämäni suuria kokemuksia. Otin pienellä kamerallani kuvan tästä maalauksesta, Leonardon enkelistä. Tuntui siltä, että en ollut nähnyt koskaan aikaisemmin mitään yhtä kaunista ja täydellistä taideteosta.

Samassa huoneessa vastapäisellä seinällä olivat lisäksi Botticellin maalaukset: Kevät, kauniit olivat varsinkin Floran kasvot ja mekko tai merestä juuri nousseen Venuksen kasvot, jotka ovat tutut nykyihmisille mainoksistakin. Leonardon maalaus edustaa kristillistä aihepiiriä, joka oli vallitsevin renessanssin aikana. Istuimme pitkään tuossa huoneessa mustalla nahalla päällystetyllä matalalla penkillä ja ihailimme noiden maalausten kauneutta.

Ottamani valokuva on osa suurempaa maalausta, joka liittyy tähän päivään. Enkeli Gabriel ilmoittaa Marialle Jeesuksen syntymästä. Maria istuu muurien ympäröimässä puutarhassa Firenzessä. Enkeli pitää kädessään valkoista liljaa, joka on pääsiäiskukka mm Pohjois-Amerikassa. Taustalla näkyy Firenze.

Käynnistä Uffizissa alkoi kiinnostukseni renessanssiin, ja se johti Lucia OLavintytär-kirjoihin
http://amnellanna.blogspot.fi/2014/01/anna-amnell-firenzesta-turkuun.html

Lue myös
Antiikin vaikutus renessanssiin
http://blogisisko.blogspot.fi/2005/11/antiikin-vaikutus-renessanssin.html

http://www.virtualuffizi.com/