lauantaina, maaliskuuta 23, 2013

Kommentteja: lukutaito, luovuus, Internet, kommunikointi



Voiko puhelimessa syntyä itsenäisiä ajatuksia?

Kommentteja Kirstin blogiin


"Vanhat hyvät ajat oli niin hyviä, että edes tyhmiä ihmisiä ei ollut olemassa!" 


Ei todellakaan ollut.:) Ei ollut ehtoja, luokalleen jäämisiä, ei älykkyystestejä. Ei koulua, jossa ihminen määritellään tyhmäksi. Suomalaiset olivat 99,9 %:n verran viisaita, sillä melkein kaikki selvisivät rippikoulusta, saivat luvan mennä naimisiin ja jatkaa suomalaisten viisasta sukua. Kuului asiaan käyttäytyäkin viisaitten tavoin. Vain juopuneella ja pikkulapsilla oli lupa puhua sopimattomia.

Tositarina Kanadasta 1980-luvulta. Suomalaiset olivat niin viisaan maineessa sielläkin, että eräs pieni koulupoika kysyi minulta: Onko Suomessa ollenkaan tyhmiä ihmisiä?

Mutta muistettakoon, että ennen Savossakin jouduttiin silloin tällöin sanomaan: Ei miehessä oo mittään vikkoo muuta kuin käytöksessä.

kommentti


No hyvä, laajennetaan ajassa ja paikssa. 

Ei ihmisen tarvitse olla välttämättä lukutaitoinen ollakseen viisas ja taitava monilla aloilla. Lukutaito on aika uusi asia. Kaarle Suurikaan ei osannut lukea. 

Lukeminen ja kirjoittaminen olivat kammioissaan nyhjöttävien munkkien, sen ajan nörttien hommaa. Joku frelanceri istui jalat ristissä kadun kulmassa ja luki ja kirjoitti maksua vastaan kirjeitä. Tämä ammattikunta on edelleen olemassa esim. Intiassa.

Vanhan ajan suomalaisilla oli sydämen sivistystä.

Pakostakin minusta tuntuu, että Internet ei ole omaperäisten ajatusten kätilö.

kommentti


Kahvilakaan ei ole itsenäinen olento, mutta jostain syystä kahviloissa istuminen yksin tai ystävien seurassa on synnyttänyt paljon itsenäisiä ajatuksia. 


Kynä ja paperi, kirjoituskone ja puhelin ovat synnyttäneet paljon itsenäisiä ajatuksia. Jostain syystä niissä luontevammin syntyy aito yhteys luovuuteen.

Place de Furstenberg, Paris

Digital colour added using ArtRage
Kuva: Matti Amnell
a larger size/suurempi koko
piirustus

Pakinaperjantai: Täydellinen mittarinlukija

mittari by Anna Amnell
mittari, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Ensimmäiset talvet Kanadassa. Asuimme pienessä pohjoisessa kaupungissa. Olimme adoptoineet kauniin kermanvärisen löytökissan.

Meille sanottiin, että se oli pohjoista rotua, viikinkien muinoin Amerikkaan tuoman arktisen kissan jälkeläinen, vaikka siihen oli kertynyt satojen vuosien aikana monia muitakin perintötekijöitä.

Toby-kissan turkki tuli ensimmäisenä syksynä hyvin tuuheaksi. Miten se osasi aavistaa, mitä oli tulossa: korkeita lumikinoksia ja yli 40 asteen pakkasia?

Toby oli täydellinen lämpömittarin lukija. Se lämpömittari oli Tobyn sisällä, ja siitä se tiesi, että kovat pakkaset olivat tulossa.

Kun mittari näytti 40 astetta pakkasta, kirkkojen urut jäätyivät, autot eivät päässeet liikkeelle, koulut laitettiin kiinni. Mutta Toby lähti ulos. Tuuhea häntä pystyssä, paksu turkki suojanaan se marssi syvässä lumessa tavallisia reittejään.

Lue: Toby oli Maine coon-kissa

Ks myös orange Maine coon -cat

perjantaina, maaliskuuta 22, 2013

minigarden

minigarden by Anna Amnell
minigarden, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Keittiön työpöydän nurkassa loisteputken alla viihtyy minipuutarha: saintpaulian lehdistä alkaa uusi kukka, amaryllis puhkeaa uudestaan kukkaan. Sitten sinne ilmestyy pieni puutarha..

Photo Friday: 'Candid Shot'

elokuva by Anna Amnell
elokuva, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Photo Friday: 'the Candid Shot Challenge'
Poseeraamaton kuva, elokuvaa filmataan Helsingissä. Satuimme kulkemaan ohi.
Helsinki, Finland
a larger size of the photo/suurempi koko