Drosten kaakaotyttö ja TV-sarjat

Drosten kaakaon sairaanhoitaja on noin vuodelta 1903, ja sen innoitteena on ollut 1700-luvun maalaus kaakaotytöstä. Haluttiin korostaa kaakaon tervellisyyttä. Nainen ei ole nunna, kuten Suvi Ahola kirjoittaa Hesarissa. Hänellä ei ole ristiä eikä nunnansormusta. Drosten kaakaota tarjoavaa naista sanotaankin sairaanhoitajaksi (verpleegster), ja hollantilainen graafinen taiteilija kirjoittaa, ettei ole koskaan nähnyt tuollaista nunnaa.

Myös Droste-efekti: sairaanhoitaja pitää tarjottimellaan suklaarasiaa, jossa on kuva hänestä pitämässä suklaarasiaa jne. Tätä menetelmää on käytetty jo keskiajalla kirkkotaiteessa.

Venäläisellä suklaata tarjoavalla sairaanhoitajalla (1897) on käsivarressaan punaisen ristin merkki. Mikä lienee näiden yhteys?

Siihen aikaan sairaahoitajat olivat kylläkin useissa maissa naimattomia (Sophie Mannerheim oli eronnut), vaikka eivät olleet nunnia, Suomessakin, jossa kirkon palkkaamat sairaanhoitajat, diakonissat, olivat naimattomia vielä 1950-luvulla. Katolisissa maissa suuri osa sairaanhoitajista oli nunnia. Mutta muistettakoon, että 1880-luvulle asti Oxfordin yliopiston opettajien piti olla naimattomia.

Suvi Ahola kirjoittaa tämän päivän lehdessä myös TV-sarjoista. Hienoa! Muutama kirjoituksessa käsitelty sarja on minulle tuttua, katsottua, suurin osa tuntematonta. Siihen vaikuttaa muun muassa se, että olin 1980-luvun poissa Suomesta.

Hesarissahan on ollut aina paljon politiikkaa ja urheilua, mutta vähemmän muodista, elokuvista, sisustuksesta. Olen pitkään ihaillut Financial Times -lehden viikonloppunumeroita.

Hesperian esplanadi alkaa tästä

Hesperian esplanadi alkaa tästä, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Hesperiankadut päättyvät tässä kohdin Mannerheimintiehen, ja Mannerhemintien toisella puolen on Töölönlahden puistomainen alue eli Hesperian puisto. Hesperiankatujen välissä kasvaa kymmenien hevoskastanjapuiden joukko Hesperian Esplanadilla. Näin Mannerheimintien molemmmin puolin kukkivat samaan aikaan sekä hevoskastanjat että sireenit (syreenit).


Tästä alkaa Hesperian Esplanadi Mannerheimintien länsipuolella on siis Hesperian Esplanadi ja itäpuolella tuon kadun toisella puolen Hesperian puisto (Wikipedian selostus) jota sanotaan usein myös Töölönlahden puistoksi. Ainakin minulle ja ehkä monelle muulle helsinkiläisellekin nämä kaksi nimeä ovat olleet epäselviä. 
Alla näemme komeat sireenit, jotka kasvavat siis Hesperian puistossa eli Mannerheimintien itäpuolella eli vastapäätä Hesperian esplanadia. Ne näkyvät ylemmässä kuvassa taustalla.
Katso collections-sivultani Hesperian puisto ja Hesperian Esplanadi -kansiot !

  
Lilacs in Helsinki, Mannerheimintie



Rauhallista kesätunnelmaa Hesperianpuistossa Töölänlahden rannalla, Pelkään, että tämä on liian hyvää ollakseen totta ja sallittua. Tästä alueesta suunnitellaan "hallittua puistoa". Samahan tapahtui Diana-puistolle,

Mannerheimin patsas

Mannerheimin patsaan ympäristö on suosittu paikka. On laaja aukio, jossa pojat voivat treenata rullalautansa kanssa. Kuinka paljon tietävät nuo nuoret pojat Mannerheimista ja Suomen historiasta yleensäkin? Esim. Mannerheim ja valkoiset emigrantit. (kirj. Leonid & Marina Vlasov, suom, Jukka Mallinen 2007)

Tämä kirja tuo kiinnostavan, mutta ei oikeastaan mitenkään yllättävän puolen Mannerheimistä suomalaisille lukijoille: Mannerheimin kirjeenvaihdon venäläisten emigranttien kanssa. Mallinen kirjoittaa alkusanoissa, että "Mannerheim saattoi paljastaa henkilökohtaisen minänsä 1920- ja 1930- luvulla ehkä vapaammin Euroopassa kuin Suomessa."

Varsinkin siihen aikaan, kun Mannerheim oli kuuluisa henkilö Euroopassa, lukemattomat venäläiset emigrantit kirjoittivat hänelle eri puolilta maailmaa. Häneltä pyydettiin apua - ja hän auttoikin taloudellisesti monia vallankumouksen uhriksi joutuneita. Hänelle kirjoitettiin yhteisistä muistoista menneessä maailmassa. Tästä kirjasta tulee esille myös Mannerhemin uskonnollisuus, joka merkitsi nimenomaan ortodoksista uskoa.
4.6. liputuspäivä (Puolustusvoimat, Mannerheim)
Louhisaari, kartanolinna,  (katso kuvia, joita siellä otin) Mannerheimin suku asui sielä ljonkin aikaa.

Numerokuvat 40: 41

IMG_1840, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Numerokuvat 40: 41
Bussi Töölöntorin kautta Huopalahden asemalle. Asuin kauan sitten Huopalahden asemaa vastapäätä vanhassa puutalossa, entisessä dachassa, joka oli tuotu Kaivopuistosta. Käytin sitä taloa Terijoen huvilana kirjassani Aurora ja Pietarin serkut. Lisäsin puuleikkaukset, jotka oli poistettu talon siirrossa.

Kun minulla oli puutarha

Kanadan gladiolukset, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kasvatin muiden muassa gladioluksia. Vaaleanpunaiset olivat pienen tyttäreni huoneeseen. Nähtävästi olen vienyt niitä sinne. (Tämä on valokuva valokuvasta. Pitäisi skannata albumeita.)
Ks. myös "Suvi ja Shakespeare"
ks myös hakusanat 'magnolia', 'puunvihaajia jne
hakusanalla 'nojatuolipuutarhuru' kukka yms kuvat!