Kauniit pilvet

Clouds, originally uploaded by Anna Amnell.

Helsingin yläpuolella

Zygmunt Bauman lämmittää nestemäistä postmodernismiaan

HS:n kulttuuriosastolla käsitellään jälleen postmodernismia. (Jaakko Lyytinen: Elämme nestemäisiä aikoja, pääministeri. HS/Kulttuuri 4.9.2011)

Lyytinen viittaa tässä Zygmunt Baumanin uusimpaan kirjaan "Culture in a Liquid Modern World": "Kulttuuri nestemäisessä nykymaailmassa.  --Bauman ei tosin itse enää puhu postmodernista, vaan nestemäisestä (liquid) nykyajasta. Hänen mukaansa kellumme nesteessä, jossa kaikki pysyvät rakenteet ovat häviämässä."

Lyytisen selostuksen perusteella Baumanin kirja ei näytä tuovan mitään uutta, vaan on edelleen samaa vanhaa postmodernismia, ja termi nestemäinenkin on ollut jo aikaisemmin Baumanin käytössä.  Kirja "Liquid Modernity" ilmestyi jo vuonna 2000. Taustallahan on antiikin Herakleitos: kaikki virtaa, mitä voidaan pitää postmodernismin keskeisimpänä ajatuksena.

Bauman on itsekin ollut tätä postmodernismin soppaa hämmentämässä. Hänen oma elämänsäkin on tyypillinen postmodernistin elämä: kommunismin ihannointia, pettymys kommunismiin. Hänen juutalainen vaimonsa oli natsien keskitysleirillä, ja hän joutui itse erotetuksi sekä kommunistisen Puolan armeijan tiedustelu-upseerin virasta että yliopistovirasta juutalaisuuden vuoksi. Englanninkielinen Wikipedia kertoo pääkohdat ikävistäkin vaiheista Suomessa aika ihannoidun version  Baumanin urasta.

Lue myös Zygmunt Baumanin postmodernismin paradoksisuus

Luin lehdet varhain aamulla

Kaksoistornit vuonna 2001 kolme kuukautta ennen syyskuun 11:n hyökkäystä Kuva: German Ramos Wikipedia Commons (ks kuva suurena !)

The early bird catches the worm. Tänään se onnistui. Tavallisesti valvon myöhään, sillä elämämme on ollut iltapainotteista. Lisäksi kaupungissa on yöllä hiljaisinta.  Eilen illalla menin aikaisin nukkumaan ja heräsin tänään aikaisin. Minut palkittiin. HS ja HBL ovat tänään kiinnostavia. Kuulun niihin ihmisiin, jotka haluavat lukea aamulla oikean sanomalehden.

Lukisin vaikka kuinka monia lehtiä - olen välillä lukenutkin - mutta se tulisi liian kalliiksi. Opiskeluaikana aloitin jopa puolipäivätyön erään lähetystön palveluksessa tehtävänäni lukea päivän lehdet ja raportoida ne suurlähettiläälle. Se olisi voinut olla ihannetyö vuosikausiksi, mutta suuret kullttuuriset erot johtivat siihen, että lopetin sen kiinnostavan työn alkuunsa.

Juuri suurten kulttuuristen erojen huipentuma on pääosassa tämän aamun Hesarissa: "Erikoisivusto kertoo elämästä iskujen jälkeen. Tornien tuho loi uuden maailman." Sunnuntai-sivut on omistettu syyskuun 2001 terroristiskun  käsittelylle.

HS:n kulttuurisivuilla on eräs tuttu aihe - postmodernismin jälkeinen aika. Mutta se ansaitsee oman blogijuttunsa. Lukija on ehkä huomannut, että tämä on kuvallinen päiväkirja lähiympäristöni tapahtumista ja ilm iöistä. Siihen kuuluvat paikkakuntani sanomalehdet, jotka heijastavat yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia.

HBL kirjoittaa tänään hatuista, jotka kuuluvat syksyn muotiin olennaisesti. Ne ovat kuuluneet minun yksityiseen muotiini siitä asti, kun minulta leikattiin kasvoista ihosyöpä. Onneksi se osoittautui lieväksi ja parantui leikkauksella. Mutta lääkärin neuvon mukaan käytän aina leveälierisiä hattuja. Siitä on se hyvä sivuvaikutus, että ryppyjä syntyy hitaammin.

Muodissa ei yleensä välitetä terveydellisistä syistä. Muoti on ennemminkin ollut kautta aikojen tuhoisaa naisten terveydelle: jalkojen sitomista, vyötärön pienentämistä kureliivien ja kylkiluiden leikkausten avulla, verenkiertoa haittaavia tiukkoja farkkuja, liian kapeakärkisiä ja liian korkeakantaisia kenkiä.  Nytkin hatuissa on kyse lähinnä Kate Middletonin suosiman hiuspannan ja hatun välimuodon, veikeän ohimolla keikkuvan "fascinator"-hattutyypin tuonnista Suomeen.

HBL kirjoittaa myös maailman ainoasta hattuterapeutista, suomalaisesta Hanna Valtosesta, joka puhuu hatun itsetuntoa kohottavasta ja piristävästä vaikutuksesta.

Kiiinnostavin on kuitenkin tässä hattujutussa seuraava kohta, jossa sanotaan että hattuja ei innostuta tekemään Suomessa, jossa ei ole "Ascottia eikä kuninkaallisia". Hatuista tehdään jälleen yhteiskunnallinen kysymys, ja sitähän se on ollut tietysti Suomessa.  Samaa ei voi sanoa vaikkapa Amerikasta tai Ranskasta, jotka ovat myös tasavaltoja ilman Ascotia. Hatun, varsinkin kauniin hatun ja yleensäkin lierihatun pitämistä  on pidetty Suomessa yläluokkaisena, varsinkin sosialistiseen ajattelutapaan sopimattomana - vaikka naama palaisi Etelän polttavassa auringossa. (Klikkaa hakusanaa 'hattuviha')

Eikö kauneus voisi olla arvo, joka kuuluu kaikille naisille, tavalla tai toisella - vaikkapa terveellisen ja kauniin lierihatun avulla? On niitä miehillekin, komeita lierillisiä hattuja.

Lehtien lukeminen sivistää

Mitä opin tänään?

Insinööri Hans Otto Donner oli Tampellan vuonna 1950 perustaman asetehtaan Soltamin aseiden pääsuunnittelijoita. Tampella sanoutui irti kansainvälisestä aseteollisuudesta vasta 1974 "rahallista korvausta vastaan".

Henrik Otto Donner oli Hans Otto Donnerin poika ja Love Recodsin toinen perustaja. Love Recods (1966-1979) julkaisi mm vasemmistolaisen poliittisen laululiikkeen lauluja.

(Tiedot artikkelista Anssi Miettinen: Isänsä poju." Artikkeli rikkaimmasta suomalaisesta, Poju Zabludowiczistä, jonka keskitysleiriltä pelastunut isä oli Tampellan asetehtaan toimitusjohtaja. Zabludowiz asuu Lontoossa. HS Kuukausiliite syyskuu 2011.)


Samassa lehdessä kerrotaan, että eräällä tunnetulla rötösherralla menee oikein hyvin. (Ilkka Karisto: "Uffen uusi elämä. Ulf Sundqvist parani suusyövästä ja lobbaa nyt nuuskan puolesta. HS Kuukausiliite syyskuu 2011/Missä hän on nyt?)  Uffe toimii Senior Adviserina kansainvälisille investointipankeille. 

Recycled art in a Berlin shopping mall

Recycled art in a Berlin shopping mall, originally uploaded by Anna Amnell.

Kierrätystaidetta Berliinin keskustassa. Nappasin kuvan rullaportailta ohi mennen. Alakerrassa design kahvila, jonne tämä veistos on sijoitettu.

Katso myös alla oleva kuva, jossa design -kahvila ja taideteoksen alaosa