perjantaina, kesäkuuta 07, 2013

Kirjabloggaajien valta ja ongelmat


Uutta : Yhä useampi tienaa blogillaan. (YLE)

Lue myös kirjoitus keskustelusta kirjamessuilla
http://markkuhuusko.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/178548-vievatko-kirjabloggaajat-toimittajilta-leivan

Tänään Antti Berg kirjoittaa Hesarissa kirjabloggaajista otsikolla "Kustantamoiden uudet bestikset"(netissä luettavissa, kommentoikaa sinne !!! HS/Nyt 7-13.6.2013):  Kirjabloggareilla on pian yhtä paljon valtaa kuin ammattikriitikoilla. Siihen liittyy kolme ongelmaa."


Huhtikuussa uskaltauduin pohtimaan blogissani sitä, ketä ovat kirjabloggaajat ja mitä he tekevät. Mielessä bloggaamisen tarkoitus (Blogisisko 21.4.2013, yli 600 lukijaa, yli 60 kommentta):


"Kirjabloggaajia on monenlaisia, on tutkijoita, jotka keräävät aineistoa ja on niitä, jotka mainostavat kirjoja, näille molemmille ryhmille kirjabloggaus on työtä. Joillekin mainostajille se on varmaankin työtä kirjapalkalla. Mikäpä siinä, jos pitää niistä kirjoista, joita tarjotaan. Kirjailijat ja kustantajat ovat vaikeuksissa laman vuoksi. Kaikki tuki on tietenkin tarpeen. Kirjallisuuden tukeminen on hyvä harrastus.  Kirjablogit tukevat eniten kustantajia ja kääntäjiä, sillä suurin osa mainostetuista kirjoista on käännöskirjoja."


Kirjabloggaajat väittivät kirjoittavansa kirjoista vain siksi, kun rakastavat niitä. He loukkaantuivat yllä olevista arveluistani. Koska en ole itse kirjabloggaaja, pyysin kirjabloggaajia lopulta pohtimaan aihetta omissa blogeissaan.


Sekä blogini kommenteissa että Bergin kirjoituksessa viitataan  Katja Jalkasen ja Hanna Pudaksen tietokirjaan Rivien välissä. 


Berg  kertoo: "Se selittää, miksi kirjabloggaajat ovat niin kovia lukutoukkia. Sen mukaan puolet heistä [!] on jollakin tavalla kirjallisuuden ja kielten ammattilaisia tai opiskelijoita. He työskentelevät paitsi kustantamoissa myäös viestintäalalla, äidinkielenopettajina sekä kirjastoissa. He ovat siis jollakin tapaa kirja-alalla."


Arvaukseni osui aika lähelle tutkimuksen tuomia tietoja.


 Entä ne ongelmat?

Berg:  "Kustantamot siis sitouttavat bloggareita. Se voi koitua ongelmaksi, jos oletetaan, että tuttua on vaikeampi haukkua kuin vierasta". (arvostelukappaleet ja kutsut erilaisiin tilaisuuksiin) Kustantamot käyttävät "blogisitaatteja mainoksissa".

 "Onko bloggareilla etiikkaa, joka pitää heidät riippumattomina"?


 "Kustantamo saa oman teoksensa näkyviin pienellä panostuksella. Tämä on kolmas ongelma. Suuret kustantamot jyräävät pienet tekijät."


Lisäisin, että kirjablogit eivät olekaan tuoneet tasa-arvoa kirjamaailmaan. Suhteet ja raha taitavat merkitä nykyään vielä enemmän kuin siihen aikaan, jolloin kuukausipalkkaa saavat toimittajat kirjoittivat kirja-arvosteluja. Entä sitten freelancerit kirja-arvostelijoina? Heidän leipäänsä kirjablogaajat kaventavat eniten.


En ole kirjabloggaaja, mutta kirjoitan joskus kirja-arvostelun:

P. D. James:  Death Comes to Pemberley
Olen kirjoittanut myös Sofi Oksasesta, John Irvingistä ym Katso blogin pohjalla olevia hakusanoja.

Mielipiteitä kirjoista on myös blogeissa: Suomalaisia kirjabloggaajia 

Oletko kirjabloggaaja? Löytyykö blogisi nimi tuosta luettelosta?

Teoreettista keskustelua  siitä onko kirjabloggaaminen institutionalisoitumassa: "Institutionalisoituminen voi kuitenkin merkitä myös kirjabloggaajille suuria muutoksia ja siksi niihin pitäisi herätä nyt.
Institutionalisoitumisessa on kyse itsen uudelleenmäärittämisestä."

Kommenttini Pinon päällimmäinen blogiin
Anna Amnell/BlogisiskoMay 18, 2013 at 3:06 PM

Hyvät kirjabloggaajat, tämän aamun Helsingin Sanomat kirjoittaa blogeista. "Blogimainonnalle laaditaan tarkempia sääntöjä." HS/Talous B8, 18.5.2013.
Kuluttajaviraston lakimies: "Ongelma on, että lukija ei aina pysty erottamaan, onko kyse bloggaajan omasta suosituksesta vai mainostajalta saaduista tuotteista".
Samassa kirjoituksessa kerrotaan, että mainostajien liiton "kyselyn mukaan blogien käyttö yleistyy markkinoinnissa kovaa vauhtia".

Edellä olevassa anonyymin viestissä kirjan mainonnasta kiinnittyy huomio siihen, että siinä on esillä nimenomaan kustantajan oma mainossivu. Edellä kirjoittamaani viitaten sanoisin, että lukija ei tiedä, ovatko bloggaajat saaneet tuotteen eli kirjan kustantajalta?

Mainonnassa on kyse suurista rahoista. Sitä me bloggaajat emme useinkaan tajua. Pian myös verottaja iskee kyntensä bloggaajien tuloihin - mikäli sellaisia on. Siksi minusta olisi parasta, että ammattimaiset bloggaajat saisivat apurahoja, jotka ovat verottomia. Se edistäisi kirjallisuutta samalla tavalla kuin kirjailijoille myönnettävät apurahat.
Neuvoisin: pitäkää silmät ja korvat auki, olkaa avoimia.

23 kommenttia:

  1. Arvostelijoiden leipää kirjablogaajat kaventavat eniten...?? En usko! Mitä enemmän kiinnostusta ja liikettä, sitä enemmään kirjojakin myydään. Koskee muitakin tavaroita. Kirjablogit eivät vain arvostele kirjoja, vaan kirjoittavat kaikkea lukemiseen liittyvää.

    Kyllähän ongelmia löytyy jos niitä hakee...
    Suomessa näköjään käännöskirjat "ongelmana"? Ruotsissa ei kirjojen myynti vähene blogaajien mukana, päin vastoin. Onhan niin monta kirjallisuuden genre, niistä monesta ei "hienot" lehdet edes välitä... Siksi hienoa että blogaajat kirjoittavat lastenkirjoista, fantasy, dekkarit suuria nyt, kauhukirjallisuus, nuortenkirjallisuus, romanttinen kirjallisuus (koska luit niinstä aamulehdessä? Chick lit suurta), elämänkerrat, urheilukirjat...

    (Chick lit is genre fiction which addresses issues of modern womanhood, often humorously and lightheartedly.)

    VastaaPoista
  2. Kirja-arvostelujen määrä on vähentynyt suomalaisissa sanomalehdissä, Ruotsista en osaa sanoa mitään. Sen täytyy vaikuttaa vapaiden toimittajien eli freelancereitten tuloihin.

    Kuten olen kirjoittanut, kirjabloggaajien toiminta on hyvä asia, se hyödyttää kirjallisuutta. Mutta tuon tutkimuksenkin perusteella siitä näyttäisivät hyötyvän eniten suuret kustantamot, joilla on varaa lähettää näytekappaleita ja kutsuja näyttäviin tilaisuuksiin.

    Kirjat ovat Suomessa hyvin kalliita! Ilmainen kirja on tuloa!

    Ilmaisista arvostelijankappaleista kertyy kokonainen kirjasto.:) Tiedän sen, sillä luin koko lapsuuteni ja kouluvuodet tomittajanaapurimme ullakolle keräämiä kirjoja.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mistä tutkimuksesta puhut? Ei Berg ole tutkija, vaan kirjallisuudenopiskelija ja freelancer.

      Poista
    2. Lue kirjoitukseni uudestaan. En ole sanonut Bergiä tutkijaksi.:)
      Mutta Berg puhuu tutkimuksesta /tietokirjasta, jonka nimi on "Rivien välistä".

      Poista
  3. Nykyään pienetkin kirjailijat voivat ilmatteks lähettää kirjansa pdf-fiileinä.

    VastaaPoista
  4. Se on hyvä asia. Toivokaamme, että siitä on heille hyötyä.

    VastaaPoista
  5. Ruattissa mielellään bojkotoidaan Bonniers-jättiläistä, monet suosivat mieluimmin pikku kustantamoja, jotka paljon leveämpiä tuotannossaan (kymmenen vuoden päästä tuollaista Suomessakin...) Ruotsissa ei kukaan enää "valita" blogaajista. Itsekin voi jokainen julkaista ihan oman kirjan, noin 500 € sata kirjaa. Jättiläisten ei tarvitse rohmuta koko markkinoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ... Itsekin voi jokainen julkaista ihan oman kirjan ...
      Ja niin julkaistaankin kymmeniä tai satoja joka vuosi. Muistan vain yhden tapauksen, jossa bloggaaja on kirjoittanut omakustanteesta.

      Poista
    2. Alpo, tuo on hyvin kiinnostava havainto.

      Olen nimittäin nähnyt sanomalehdissä ja aikakausiehdissä arvosteluja omakustanteista. Niistähän on tullut kaikkialla maailmassa merkittävä tekijä.

      Poista
    3. Ainoa saamani arvostelukappale on omakustanne:
      http://hdcanis.blogspot.fi/2012/01/heidi-rundgren-syntyma.html

      Olen kirjoittanut myös muista omakustanteista, ainakin
      http://hdcanis.blogspot.fi/2012/01/carla-speed-mcneil-finder-rescuers.html
      http://hdcanis.blogspot.fi/2011/10/ht-juslen-korullista-kertomaa.html (jos BoD lasketaan omakustanteeksi)
      http://hdcanis.blogspot.fi/2011/10/heidi-launis-kovaa-vetta.html
      ja saattoi noista muistakin joku olla omakustanne, en muista.

      Ja aika monta bloggausta olen muilta nähnyt omakustanteista (jos ei jotain Virginia Woolfia lasketa omakustantajaksi). Sanomalehdissä en muista nähneeni ainuttakaan, kirjallisuuslehdissä noita jonkin verran käsitellään.

      Poista
    4. Kiitos kiinnostavast akommentista. On hyvää kuulla siitä, mitä kaikkea kirjabloggaajat kirjoittavat.
      On ehdotomasti niin, että kirjablogien merkitys kasvaa. Siksi on tärkeää puhua niistä. Kirjallisuuteen tulisi suuri muutos, jos kirjablogit voisivat tuoda lukijoiden tietoisuuteen myös niitä kirjailijoita, jotka eivät pääse esille vaikkapa Hesarissa tai muissa sanomalehdissä tai naistenlehdissä niin kuin suurten kustantajien kirjailijat-

      Poista
    5. Bloggaajat ovat suurelta osin ihan vaan lukijoita joten on normaalia että kirjat joita myydään ja luetaan paljon saavat myös enemmän blogihuomiota kun taas marginaali on marginaalia, tuo on ihan puhdasta matematiikkaa.

      Jos seuraa vain pintapuolisesti mistä blogeissa kirjoitetaan, ne harvinaisemmat kirjat voivat jäädä myös huomaamatta koska niistä kirjoitetaan ehkä vain yhdessä blogissa siinä missä kauden puhutuimmasta uutuudesta kirjoitetaan kolmessa tai viidessä. Toki tuntemattomammatkin kirjat saattavat levitä blogeissa mutta silloinkin bloggausten välillä voi mennä viikkoja tai kuukausia joten siihen ei kiinnitä välttämättä huomiota.

      Huomionarvoista on myös että blogeja joissa luetaan suurimmaksi osaksi vähemmän tunnettuja kirjoja ei seurata niin paljoa kuin niitä joista näkee paremmin mitä kirjamaailmassa tapahtuu nyt, ja kaikissa blogeissa vähemmän tunnetuista kirjoista tehdyt bloggaukset saavat vähemmän lukijoita kuin kauden puhutuimmista uutuuksista tai arvostetuista klassikoista tehdyt.
      Onneksi Internetissä on paremmin tilaa kuin sanomalehtien kulttuurisivuilla joissa joka palstamillimetrin hyötysuhdetta pitää arvioida, joten voi vapaasti kirjoitella oman idiosynkraattisen kirjamaun mukaisesti. Mutta blogien tarjonta on enemmän lukijoiden ongelma kuin kirjoittajien, lukijat ovat niitä jotka haluavat mielipiteitä uusimmasta Oksasesta tai Tervosta kun taas joku B.S.Johnson tai Yunus Emre ei niin kiinnosta, joten bloggaukset jälkimmäisistä jäävät helposti huomaamatta vaikka tarjolla olisivat.

      Poista
    6. Mielenkiintoinen kommentti. Asiassa on puolensa.

      Poista
  6. Kanadassa oli samanlaista jo 1980-luvulla. Kun tulimme Suomeen, annoin kirjani pienelle kustantajalle. Ensimmäinen kirjani hyväksyttiin, kun sitä oli vasta 80 sivua valmista. Toinen painos otettiin muutaman kuukauden kuluttua. Mutta siihen suhtauduttiin siitä huolimatta hyvin ennakkoluuloisesti.

    Koska kustantajana ovat olleet ns. "kirkollisia" kustantajia, se leimaa minua edelleen, vaikka nämä kustantajat ovat julkaisseet ihan tavallisia romaaneja ja lastenkirjoja samalla tavalla kuin suuret kustantajat julkaisevat uskonnollista kirjallisuutta. Suomessa on valtavia ennakkoluuloja mm ulkomaalaisia, uskontoa ja ruotsia vastaan.

    Toivon todellakin, että kirjabloggaajat toisivat tasa-arvoa, mutta suurten kustantajien maine ja julkisuus kiehtovat kirjablogaajiakin. Lisäksi kirjoja ilmestyy valtavasti. Vaatisi paljon aikaa tutustua niihin. Mainonta nousee keskeiseksi asiaksi. Jotakin kirjaa saatetaan mainostaa joka paikassa jo ennen kuin se on kirjoitettu! Lehdet mainostavat omien kustantajiensa kirjoja.

    VastaaPoista
  7. Noin 365 keittokirjaa ilmestyy joka vuosi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis Ruotsissa ilmestyy uusi keittokirja melkein joka päivä!

      Poista
  8. Ruotsissa on 9,5 miljoonaa asukasta, Suomessa 5,4. Onhan se aivan eri maa kuin Suomi.

    VastaaPoista
  9. Siis Suomessa julkaistaan vain 182 keittokirjaa vuodessa?

    VastaaPoista
  10. Kommentoin sen verran, ettei Rivien välissä -kirja ole tutkimus - ei ainakaan tieteellisessä mielessä, taustani on tutkimusmaailmassa - eikä kirja ole edes vielä ilmestynyt. Se ilmestyy kesäkuun puolivälissä.

    Mitä bloggaamiseen ja rahaan tulee, niin muutamaa lukuun ottamatta bloggaajat eivät saa palkkaa harrastuksestaan. Ja harrastus bloggaaminen ensisijaisesti on.

    VastaaPoista
  11. Kiitos siitä, että tarkennat Bergin esittämiä tietoja, joita selostin lyhyesti.

    VastaaPoista
  12. Kysymykseesi vastauksena :
    Olen listalla, kirjoitan kirjoista (ja ruoasta, ja muusta elämään kuuluvasta - siksi nimi Ja kaikkea muuta)
    Olen siis kirjabloggari, ruokabloggari ja kaikkea muuta -bloggari :-)

    Lukijana olen opportunisti eli luen eteeni osuvia kirjoja, tosin vain niitä, jotka minua syystä tai toisesta kiinnostavat. Olen myös kolmen lapsen äiti, ja kohta tuplayrittäjä. Onneksi kirjamakuni menee aika lailla laidasta laitaan. En nimittäin yksinkertaisesti ehtisi etsimään vaikeammin löydettäviä kirjoja.

    VastaaPoista