Anna Amnell is on Facebook

Blogisisko ja kirjailija/Anna Amnell is on Facebook (www.facebook.com/anna.amnell.finland)
Useimmilla meistä on kaimoja, ja varsinkin Facebook paljastaa sen. Minullakin on siellä täyskaima, ruotsalainen nainen, ja hän lienee ehtinyt ensimmäiseksi sinne, sillä hänet löytää sieltä helposti nimeltä. Minä en ole erityisen aktiivinen Facebookissa, mutta kyllä minutkin sieltä löytää.

Amnelleja on paljon muualla maailmassa, on ollut jo 1500-luvulla Englannissakin. Lisäksi on kuvitteellinen fantasiaromaanien sankaritar Kahlan Amnell ja hänen sukunsa. Monet ovat näiden romaanien vuoksi ottaneet itselleen etunimeksi Amnellin.

Kiitos lukijoille: 300 000 kävijää

Kukat, kulttuuri ja lähihistoria tuovat eniten lukijoita Blogisisko-blogiin.

Kun kirjoitan tätä, Blogisisko-blogin mittarissa on ollut tähän mennessä 300 011 kävijää. Viime lokakuussa, kun blogissa oli ollut  250 000  kävijää kirjoitin blogini suosikeista. Tilanne ei ole paljon muuttunut viime vuodesta. Supersuosikit ovat melkein samoja: amaryllis ja orkideat.

Pääset sivupalkista tänään suoraan blogin kymmeneen ensimmäiseen. Myöhemmin pääset niihin kirjoittamalla hakuikkunaan kirjoituksen nimen.

1. Amaryllis. Hoito-ohjeita
Kuva: Anna AmnellTämän päivän Helsingin Sanomien Kysy Kirstiltä -osastossa (HS D8 17.12.2006) on tarkat ohjeet amarylliksen hoidosta. Leikka...
2.Näin saan orkideat kukkimaan
Klikkaa kuvaa, jotta näet sen suurempana. Lisää orkideakuviani Mukana kaksi orkideaa, jotka eivät ole omiani, vaan olivat myytävinä - kaup...
3.Kukkivat hevoskastanjapuut

4. "Katkera tropiikki" - suuria tunteita
Asiantuntemuksella tehty TV-sarja, jossa on faktaa ja fiktiota elämästä Martiniquen saarella Ranskan vallankumouksen ja Napoleonin aikana. K...
5.  Iloinen 1950-luku
1950-luvun juhla-asu. Dover 50-luku oli HAUSKA vuosikymmen. Se oli monessa mielessä viattomuuden aikaa. Osattiin olla iloisia ilman viin...
6. Nopein ratkaisu olisi erottaa B.
WSOY:n johto takana. B. on ollut vain käsikassara.  Tänään olen taas iloinen siitä, että meille tulee Hesarin lisäksi myös HBL.
7. Vanha auto
Standard Vanguard Jostakin syystä tämä kuva on ollut kaikkein suosituin valokuvani Flickrissä. Sillä on ollut yli 4000 katsojaa, vaikka e...
8. Millainen oli Viktorian aika?
Kuva: Anna Amnell Kanadalaisen museon oppaita ja muita työntekijöitä 1800-luvun asuissa. 1800-luvun elämä on meille tämän ajan ihmisill...
9. Joulupukki, ikä 1800+
Vanha "Wulffin kulman joulupukki", lasteni suuri ihanne, jota käytiin katsomassa joka ilta. Wulffin talo purettiin, ja joulupukki siirtyi ...
10. Perinnepuku, körttipuku, kansallispuku, historiall...
Kuvat: Anna Amnell. Klikkaa kuvia, niin näet ne suurempina. Opas vauhdissa philadelphialaisessa museossa. Kirjailija ja historioitsija Kaisa Iko...

Suurin osa kävijöistä on tullut Googlen kautta etsimään tietoa jostain vakioasiasta kuten kukkienhoitamisesta tai jostain kulttuuri-ilmiöstä kuten Sofi Oksasen ja Anna Baijarsin yhteentörmäys (poistettu).
Myös kirjoitukseni Sofi Oksasesta on ollut suosittu.

Olen iloinen siitä, että blogiini tullaan hakemaan tietoa. Tämä ei ole keskustelufoorumi. Alkuaikoina olleiden vakavien häiriöiden vuoksi kommentoiminen on tarkoin valvottua ja hankalaakin, jopa itsellenikin.

Kirjoitan, jotta tulisi kirjoitettua säännöllisesti ja pitääkseni kuvallista päiväkirjaa lähiympäristöstäni ja suhtautumisestani ajankohtaisiin asioihin.

Kiitos teille kävijät!

Lisäys: Monia blogeja olen lopettanut. Blogit tekevät vähitellen kirjoittajansa tarpeettomaksi, lukijoita saattaa olla esimerkiksi loman tai sairauden vuoksi päivittämättömissä blogeissa tai muuten vain nukkuvissa blogeissa melkein yhtä paljon kuin bloggaajan kirjoittaessa niihin. Tärkeintä on, että kirjoitusten aihepiiri on laaja.

Photo Friday

Some of my Photo Friday -photos are in my photo blog
Photo Friday -kuvani ovat nykyään lähinnä tässä Blogisisko-blogissani, mutta myös valokuvablogissani. Katso Photo Friday ja blogeissani olevat hakusanat.

Blogisisko 1: ensimmäiset 10 kuukautta bloggaajana

Blogisisko-blogini oli käytössä kymmenen kuukautta alkaen 2.6. 2005, jolloin julkaisin tässä blogissa kirjoituksen "Blogisiskot". Sinä aikana kävijöitä oli noin 110 päivässä, yhteensä 31245. Kävijöitä on ollut edelleen, vaikka tämä blogi ei ole Blogilistalla. Lokakuussa 2008 yhteensä 64 770 (31245+ uuden mittarin 33 525). Kiitos vierailijoille!

Täällä on useita satoja kirjoituksia monilta aloilta. Olen siirtänyt osan muualle. Blogisisko on luettavissa, mutta tänne ei voi enää tehdä kommentteja.

Ottamalla arkistosta esiin ensimmäiset kirjoitukseni, voit lukea siitä, miltä minusta tuntui aloittaa bloggaaminen. Alussa kirjoitusten aiheena oli usein nimenomaan bloggaaminen. Hae sanalla 'bloggaaminen' hakusanojen luettelosta, joka on sivupalkissa tai kirjoita sana blogin yläpalkkiin vasemmalle punaisen B-kirjaimen viereen. Miksi nämä ohjeet? Ne on tarkoitettu niille, jotka ovat uusia tulokkaita blogimaaailmassa, ja ainakin minusta itsestäni blogien lukeminen ja bloggaaminen oli alussa hyvin hämmentävää.

Siihen aikaan

Muita tietoja on uudessa kotisivublogissani, joka korvaa aikaisemmat (Anna Amnellin kotisivublogi)

Kiitos käynnistä! Tervetuloa uudelleen!

Blogisisko 1 kirjoitusluettelo

Olen yhdistänyt kaikki Blogisisko -blogit tähän samaan blogiin. Kaikki kirjoitukset löytyvät tästä blogista. Ole hyvä ja katso sivupalkista tai blogin pohjalta hakusanaluetteloa tai valitse kirjoitus nimellä kohdasta etsi "Hae blogista".
Esim. Ensimmäiset 7 päivää bloggaajana, täydellisen aloittelijan tunnelmia:

2.6 Blogisiskot
3.6. Sukkia ja hieroglyfejä "tietyssä iässä".
4.6. Kuin Jukolan veljekset aapisen kimpussa.
5.6. Kevätjuhla ja medicine show.
6.6. Vaikeus on lisäarvo.
8.6. Unelmien divaani.
9.6. Kirja kuistilla.

1.7. Suomalaisella sisulla.(bloggaaminen, yksi kuukausi bloggaajana)
Vuodatuksessa olevan Broken Star -blogin kirjoituksia, linkitetty luettelo toimii edelleen.

Näin saan orkideat kukkimaan

Klikkaa kuvaa, jotta näet sen suurempana. Lisää orkideakuviani Mukana kaksi orkideaa, jotka eivät ole omiani, vaan olivat myytävinä - kaupassa ja myyntinäyttelyssä.

Tämä on uusi, hiukan muutettu ohje.

Olen kasvattanut vain perhoskämmekkäorkideoita, sillä ne ovat helppoja ja kestäviä. Olen saanut ne kukkimaan vuodesta toiseen uudestaan ja uudestaan monta kuukautta kerrallaan seuraavalla tavalla:
- Kastelen ne aina seisoneella vedellä (ainakin 1 vrk:n; järvivesi tai sadevesi olisi vielä parempaa).
- Yleensä annan ruukun olla 1/2 - 1 tunnin "likoamassa" lannoitetussa vedessä, sitten annan veden valua pois ja siirrän ruukun lautasineen ikkunalaudalle (tai pöydälle) kasvulamppujen alle, sillä ikkuna on pohjoiseen päin. Valoa täytyy olla riittävästi. Jos on kiire kastelen päältäpäin. Vettä ei saa kuitenkaan jäädä seisomaan lautaselle pitemmäksi ajaksi.
- Lehtiä ja ilmajuuria voi sumuttaa tai pyyhkiä lehtiä veteen kostutetulla pumpulilla (jos on aikaa ja innostusta).
- Ilmajuuria ei saa katkaista pois kuten minä tein alussa, kun ne näyttivät niin rumilta!
- Lehtisilmukoihin ei saa mennä vettä.
- Orkideoihin ei saa laittaa koskaan tavallista multaa, vaan ainoastaan orkidekasvualustaksi valmistettua sekoitetta, jossa on kaarnaa yms.
- Kukinnan jälkeen katkaisen varren aika ylhäältä, jolloin siihen voi tulla useitakin kukkia samaan varteen tai varsi taipuu kauniisti alas kukkien painosta. Jos varsi kuivuu, se leikataan pois.
- Toisissa orkideoissa pidän kukkakepin pitämässä niitä pystyssä.
- Orkideat eivät kestä vetoa eivätkä suoraa kirkasta auringonvaloa.
- Orkidea saattaa joskus olla pitkään, jopa vuosia, "unessa", kukkimatta ja yhtäkkiä tulee taas kukka. Siksi on hyvä, jos on jokin paikka, jossa pitää näitä uinuvia orkideoja luonnonvalossa tai kasvulamppujen alla ryhmänä.




Eräs ensimmäisiä digikameralla otettuja valokuviani. Orkideani tammikuussa 2006.

Kun muistaa perussäännöt, hoito merkitsee vain kerran viikossa tapahtuvaa kastelua.

Jos on hyvin kuiva keskuslämmitysilma, voi orkidearuukkujen lähelle asettaa juomalasin tai vadin, jossa on vettä.

Orkidearuukkuja voi nostaa kokonaisen ryhmän pöydän keskelle koristeeksi isoon kuparikattilaan tms kauniiseen astiaan.

Uutta: Aikaiasemmin neuvottiin laittamaan orkidea kasvamaan lasiseen tai muuhun läpinäkyvään ruukkuun, mutta viimeksi eräs orkidea-asintuntija neuvoi, että ruukun ei tarvitse olla läpinnäkyvä. (Pidän kuitenkin ruukkuja lasiastioissa, sillä silloin näen, että vesi ei ole seisomassa orkidearuukun alla!)

Kannattaa käydä orkideanäyttelyissä ja kysyä ohjeita hoidosta.

Lisäys 5/2009

Lehti orkidean varren päässä eli keiki, uuden orkidean alku.
Orkideat ovat uskollisia, sama orkidea voi kukkia vuosikausia. Se vain lepää välillä.
Kukka kestää yleensä 3-4 kk, joskus kauemminkin.

Amaryllis. Hoito-ohjeita

Päivitetty 1/2013

Tämän päivän Helsingin Sanomien Kysy Kirstiltä -osastossa (HS D8 17.12.2006) on tarkat ohjeet amarylliksen hoidosta. Leikkaa ohjeet talteen. Tässä tiivistettyjä ohjeita sekä Hesarista että Country Homes & Interiors -lehdestä (Magnificent Amaryllis. - Country Homes & Interiors. British Edition January 2006, sivut 92-93).

KUKINNAN JÄLKEEN. Lehtien neuvot poikkeavat jonkin verran toisistaan.

HS neuvoo:

Kun amaryllis (jaloritarinkukka) on kukkinut ja kukkavarret ovat kuihtuneet, leikkaa kukkavarret pois, mutta älä poista kehittyviä lehtiä. Lannoita kukkaa keväällä ja kesällä kastelun yhteydessä 1-2 viikon välein alussa miedolla typpitoisella kasteluvedellä, loppukesästä kaliumia ja fosforia sisältävällä vedellä.

Anna pintamullan kuivahtaa, mutta "korpuksi multaa ei saa päästää". Hesari neuvoo laittamaan kukan kesäksi ulos lämpimään paikkaan puolivarjoon, mutta neuvoo välttämään liiallista märkyyttä.

Vähennä kastelua elokuussa. Tuo amaryllis ruukkuineen sisälle ennen pakkasia. Kastele niukasti muutama viikko. Kun lehdet ovat kellastuneet, lopeta kastelu 2-3 kuukaudeksi. Siirrä lehdetön kukkasipuli noin 17 asteen lämpötilaan, vaikkapa komeroon, jonka lämpötila saa olla alle 15 astetta.

Kun nupputuppi tulee esiin, istuta kukkasipuli uudelleen. Älä kuori suojaavia kuivia suomuja tai katko juuria.

Country Homes & Interiors neuvoo, mitä tehdä kukinnan jälkeen:

- Kastele niin kauan kuin lehdet kasvavat ja lannoita kaliumpitoisella lannoitteella. Aseta ulos lämpimään paikkaan, mutta ei suoraan auringonvaloon. Jos säilytät ruukkua sisällä, sumuta kukkaa silloin tällöin.
- Kun päivät lyhenevät, tuo kukka sisälle. Lopeta lannoitus, mutta pidä kukka kosteana ja viileässä paikassa (13 astetta, neuvoo Country Homes & Interiors - lehti). Kahdentoista viikon jälkeen leikkaa lehdet 10cm kukkasipulin yläpuolelta pois. Poista mullasta ylin 6cm ja laita tilalle uutta multaa.

Entä jos aloitat kukkasipulista:
 Kokeile, mikä sopii Sinun olosuhteisiisi.

Country Homes & Interiors -lehden ohjeet tarkimmat:

- Aseta amarylliksen kukkasipuli vesiastian yläpuolelle ja liota juuria 12-24 tuntiin ennen istuttamista.
- Ruukun ja kukkasipulin väliin tulee varata tilaa 10-25mm. Aseta kukkasipuli multaan ruukun pohjalle ja levitä juuret alaspäin. Peitä kaksi kolmasosaa kukkasipulista mullalla. (Hesari: tiivistä multa kunnolla). Kastele seisoneella vedellä ja aseta lämpimään (21 astetta Celsiusta) ja valoisaan paikkaan.
- Pidä ruukkuu kuivana, kunnes verso tulee esille, kastele sen jälkeen usein. Käännä ruukkua 45 astetta kahden viikon välein. Kun kukinta alkaa, siirrä ruukku viileämpään paikkaan, 16 asteeseen pidentääksesi kukintaa.

Kokeillaan! Kerro, jos Sinulla on muita ideoita amarylliksen hoidosta.

Onnellinen se, joka on perinyt maatiaismarylliksen. Sen kukka on pieni ja väri aina oranssipunainen. Mutta se kukkii vuosikausia.  Seuraa Maatiainen - yhdistyksen ja lehden sivuja.

Maatiaisamarylliksen  taimia myy Heikki Linnan puutarha, Askola

Ilmoitus oli Maatiaisessa jo viime vuoden puolella, en tiedä, onko hänellä niitä enää.

Maatiaisamaryllis

Seksismiä ja ikärasismia kielessä: kukkahattutäti

Kuva: Dover

"He syövät suihinsa nuoria ihmisiä." "Ruoskitaan kukkahattutädit." Termi kukkahattutäti kertoo syvästä kuilusta sukupolvien välillä.

Netti uhkuu vihaa erästä ihmisryhmää kohtaan. Siitä käytetään yleensä monikollista ilmausta "kukkahattutädit". Kirjoitukset ilmentävät myös ikärasismia ja seksismiä. Jos tällaista sanastoa käytettäisiin jostain muusta ihmisryhmästä, sitä pidettäisiin vähintäänkin sopimattomana, jopa vaarallisena. Se kertoo syvästä kuilusta sukupolvien välillä, sillä kukkahattutäti-ilmauksella tarkoitetaan yleensä keski-ikäisiä tai vanhempia naisia, joskus harvoin miehiä.

Kukkahattutädeistä kirjoitetaan niin kuin vihollisista sotapropagandassa:"He syövät suihinsa nuoria ihmisiä"; "He tekevät kotikäyntejä"; "Musta auto tulee kohta pihalle".

Mutta missä heitä näkee? Nimimerkki Riksu kysyykin Ilta-Sanomien palstalla: "Liittyykö heidän näkemisensä pitkän ryyppyputken katkeamiseen?"


Kauheat kukkikset kaikkialla

"Kukkahattutädit Helvetistä RY", "vanhoillishelmaiset kukkatädit" ovat kiireisiä, erittäin aktiivisia, usein väkivaltaisia ja yleensä lievästi sanottuna "outoja". Heidän toimintaansa osoittavat Googlen mukaan mm ilmaukset: puhkuvat intoa, saavat marmattamisen aihetta, ovat kauhuissaan, säikähtävät, ovat tekopyhiä, ottavat tosissaan, valittavat lastenohjelmien olevan väkivaltaisia, jeesustelevat, katsovat tyyliin 'jos katse voisi tappaa', lukevat juorulehtiä "ahmimalla, hotkimalla, kateudesta", älähtävät, sensuroivat pornosivut lapsilta, laukovat lehtien palstoilta, tekevät outoja johtopäätöksiä, kohta kieltävät juoksemisenkin,huolestuvat, kiihkoilevat, keskustelevat kovaan ääneen, valvovat teitä (=nuoria), ruikuttavat, pitävät TV:n suljettuna, osoittelevat sormellaan paheksuvasti, jyräävät yksin vapauksia, päivittelevät, ottavat iltapäivälehtien lööpit tosissaan, pääsevät vauhtiin, varoittelevat, pistävät kampoihin, mutta "eivät tiedä mitään hallusinogeenihommasta", eivät anna kurittaa lapsia (!). Ja mikä pahinta, "vastustavat Lordia".


Kukkahattutädit väkivaltaisia suomalaisia naisia ?



He ovat "kovia suustaan", hyökkäileviä ja väkivaltaisia: he uhkailevat, riehuvat, "hyökkäävät elokuvatarkastamoon, eivät epäröi käydä kimppuun", heiluttavat laukkujaan, "viilaavat hampaitaan" ja "hakkaavat sateenvarjoillaan". Tuo viimeinen ilmaus tuo mieleen sen vihamielisyyden, joka kohdistui 1900-luvun alun suffrageetteihin, naisiin jotka halusivat äänioikeuden ja tasa-arvoa.

Kukkahattutädit ovat yleensä suomalaisia: he mm. "vaikuttavat Raumalla", ovat Arkadianmäellä. Joku kirjoittaa Ruotsista kauhuissaan, että he saattavat "tulla meren yli" sinnekin. Yksi kirjoittaja mainitsee "ulkomaiset" kukkahattutädit ja toinen "länsimaiden hyvin syöneet kukkahattutädit", jotka "eräissä maissa ovat vetäneet hernettä tanttanenukkiinsa".

Heidät täytyy hiljentää

Kukkahattutädit täytyy saada hiljaisiksi, pitää ruodussa. Heidän käsketään vapista ja pysyä lestissään, muuten heillä on kohta "[piip] housuissa" ja he saavat kynsilleen, saavat slaagin, saavat kyytiä. Lordin voitettua he syövät hattunsa, Heidän on parasta etsiä nitroja, ostaa "apteekit tyhjiksi Valiumista", he "tukehtuvat pipariinsa". "Kukkikset" saavat nenilleen, heitä ei päästetä määräilemään, eikä varsinkaan näpelöimään Suomen euroviisukilpailujen järjestelyjä. Kukkahattutädit pois Euroviisuista!

Kukkahattutädit ovat monessa mukana. "Kukkahattutädit ja sosiaalitantat" pitävät seminaareja, lakeja säätävät kukkahattutädit ovat Arkadianmäellä, mainitaan "median kukkahattutädit". Kukkahattutädeillä on "suuri palkka". Mainitaan "Demarien kukkahattutädit ja -sedät", jopa presidentti "[=Halonen]" yhtenä kukkahattutätinä, samoin "kukkahattutädit ja Tuomioja", "EU:n kukkahattutädit ja -sedät". Joku mainitsee myös sellaisen ilmiön kuin "tiukkapipokukkahattutäti". Mutta missään ei puhuta nuorista miehistä, jotka olisivat kukkahattutätejä.


Ikärasismia ja seksismiä

Viha kohdistuu lähinnä iäkkäisiin ihmisiin, "mummuihin". "Narisijatädit ja -fabut, sikarisedät, sinikravattiset sedät ja ruutuhoususedät "täytyy laittaa kuitenkin samaan palvelutaloon" kuin kukkahattutädit.

Tämä on "kadonneiden poikien" katkeraa kieltä. Jos lapset lähtevät kotoaan teini-ikäisinä ja elävät sen jälkeen vain ikäistensä parissa, he eivät enää tiedä, millainen on todellinen aikuinen tai varsinkin iäkäs nainen. Nuoret tuntevat ehkä olevansa ilman vanhempien ja yhteiskunnan henkistä ja aineellista tukea jä jäävänsä osattomiksi niistä hyvistä asioista, joita aikaisemmat sukupolvet ovat saaneet nauttia.

Perinteitä ei tunneta eikä niistä olla kiinnostuneita. Uskonnonopetus puuttuu kirjoittajilta tai on jäänyt vaillinaiseksi, sillä kukkahattutädin käsketään etsiä (katoliseen) "rukousnauhaan lisää helmiä". Perinnejuhlista keskeisimpänä jouluna kukkahattutädit haluavat laittaa kodin täyteen punaista väriä ja kynttilät sekä kuusen", mikä häiritsee kovasti erästä nettikirjoittajaa.




Kaunis hattu on liitetty Suomessa aikaisemmin yläluokkaisuuteen ja amerikkalaisuuteen (Huom. Näin ei muualla. Kuvassa naisia ammattiyhdistyksen kokouksessa Skotlannissa vuonna 1910, valtavat kukkahatut!

Perinteisesti hattu on liitetty Suomessa yläluokkaisuuteen tai amerikkalaisuuteen. Kylillä naurettiin, kun kaupungissa palvelijana ollut tuli kesälomalle iso leveälierinen hattu päässä: Eikö huivi enää kelpaa? Kaupunkiin lähteneille hattu oli paremman elintason merkki. Ihmeteltiin iäkkäitä Amerikan tätejä, jotka pukeutuivat nuorekkaasti ja käyttivät kukkahattuja, joita nykysuomalainenkaan nainen ei rohkene ostaa itselleen kuin korkeintaan lapsensa häihin. Ja nyt termi kukkahattutäti tarkoittaa jopa demaripresidenttiä.



Yksikössä myönteisyyttäkin

Monikossa termi puhuu kukkahattutädeistä pelottavana laumana. Yksikössä se merkitsee usein sitä, että joku joko kieltää olevansa kukkahattutäti tai sanoo nimenomaan olevansa kukkahattutäti joko vitsinä tai antaen sanalle uusia merkityksiä kuten "viherpiipertäjä ja romantikko".

Termiä kukkahattutäti eivät käytä kuitenkaan vain nuoret. Vai mitä ajattelette seuraavista ilmauksista? "Suokaa anteeksi kuluneen ja osoittelevan kielikuvan käyttäminen, mutta mitä kukkahattutädit tietävät Internetin kautta syntyneistä ihmissuhteista?"; tai kukkahattutädit "keksivät orwellilaisia uudissanoja." Kukkahattutädeistä puhutaan jopa kirjallisuuskeskusteluissa, jollaisessa minä "heräsin horroksestani" aitoon kukkahattutätityyliin ja tajusin, että tämähän onkin todella outo ja suomalainen ilmiö. Vastaavaa sanaa ei ole muissa kielissä. Kauniit kukkahatut ovat tunnettuja varsinkin 1900-luvun alkua kuvaavista maalauksista ja elokuvista. Ne kertovat ennemminkin kauneudenrakkaudesta, jopa ilomielisyydestä ja ainakin elämänilosta.

Rakastu lierihattuun! Se suojelee kasvojasi ihosyövältä!

Kuva: Dover
Lisäys 2013: Katso myös Downton Abbey-TV-sarjan naisten loistavat kukkahatut!

Saiko sana kukkahattutäti alkunsa siitä, kun siirtolaiset tulivat käymään kotimaassa, ja heillä ei ollutkaan enää huivi päässä, vaan komea lierihattu, yhteiskunnallisen nousun symboli? Kuva nuoripari valokuvaamossa. Tämän kohtauksen olen kirjoittanut kirjaani. Iida ja Pekka käyvät valokuvaamossa. [Yhteispainos Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora 2014 sisältää myös esikoisteokseni Aurora, vaahteralaaksin tyttö, joka ilmestyi 1991, 2. painos 1992 nimellä Pirkko Pekkarinen]

kukkahattutäti, kukkahattutädit, ikärasismi, seksismi, 2006, alkuperäinen blogikirjoitus, Anna Amnell, kirjailija,

Blogisisko ® Anna Amnell

Tähän artikkeliini viitataan Wikipediassa. 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kukkahattut%C3%A4ti

Ks myös Kukkahattutäti - Etelä-Suomen Sanomat 28.3.2015, sivu 15 , jossa mainitaan blogikirjoitukseni. Kirjoitin sinne kommentin

Kirjoitin kukkahattutäti-kirjoituksen vuonna 2006, kun näin ensi kerran tätä termiä käytettävän vihapuheena lähinnä naisia kohtaan. Keräsin  Googlesta kohdat, joissa oli mainittu ’kukkahattutädit’ tai ’kukkahattutäti’. Niitä kertyi monta kymmentä sivua.

Nimitys tuntui huvittavalta, sillä suomalainen nainen on kaikkea muuta kuin kukkahattutäti. Angloamerikkalaisessa kulttuurissa kukkahattu on 1900-luvun alun muoti-ilmiö kuten esim Downton Abbeyn upeat hatut. Sen ajan feministeillä ja sosialisteillakin oli isot kukkahatut.

Ennen nimitystä kukkahattutäti käytettiin suomessa vain amerikansuomalaisista siirtolaisista, jotka olivat Suomessa lomalla. Llierihattua yleensäkin pidetään Suomessa turhamaisena ja porvarillisena ilmiönä.

Pirkko Anna Amnell, vuodesta 2005 blogggaajana Blogisisko

Seksismiä ja ikärasismia kielessä: kukkahattutäti

P.S. ”asunnottomia majoittanut pappisnainen” ei esiinny kirjoituksessani ja kertonee myöhemmästä käytöstä.

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/03/28/onko-kukkis-kyylaaja-hyvaa-tarkoittava-hossottaja-vai-keski-ikainen-kulttuurista-nauttija#articleComments

LIsäys:

Lisäys:

KIelikello 4/2013

kokoaa myös yhteen kukkahattutäti -sanan merkityksiä

http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2659

100 päivää 10000 vierailijaa

Tämä blogi täyttää tänään kaksi kuukautta

Blogisiskon 1. vuosi/The 1st year of my blog


Blogivauvaa on käyty kurkistamassa jo melkein 5000 kertaa siitä lähtien, kun blogiin tuli tämä nykyinen kävijälaskuri. Tämä synttäri-idea on Kotikarusellista , jossa "tsu" kertoo kuusilapsisen perheen elämästä. Siellä on vielä hauskempiakin tapoja kertoa lähestyvistä synttäreistä.

Blogisiskot

Ensimmäinen Blogisisko-kirjoitukseni (6/2005)
Olen antautunut. Blogalisaatio on vallannut minutkin. Blogeissa ravaaminen on vetäissyt mukaan blogosfääriin. Joku voisi sanoa, että blogomania on vallannut minut. Mutta en ole yksin.Bloggaajia on näinä aikoina yli 10 miljoonaa, kertoo eräs amerikkalainen naisten nettijulkaisu. Tarkoittaneeko tämä pelkästään Amerikkaa vai koko maailmaa?

Minusta on tullut Blogisisko. Sama nettijulkaisu kertookin, että 56 prosenttia bloginpitäjistä on naisia. Vaikka suurin osa bloggaajista on nuoria, uskollisimpia lienevät aikuiset naiset. Blogit ovat yksi keino luoda naisverkostoja.


Bloginpitäjät kirjoittavat blogeihinsa keskimäärin kerran kahdessa viikossa. Aika yllättävää? Se blogiverkosto, jossa olen käynyt, on paljon aktiivisempaa. Ehkäpä nämä uudet kommunikaatiokeinot, kännykkä ja internet, sopivat meille muuten niin vähäpuheisille suomalaisille.

Blogin aloittaminen on vaikeaa. Tähän asti olen selvinnyt yksin. No, täytyy tunnustaa: on ollut yksi käynti Kirjailijan häiriöklinikalla. Muuten en olisi edes tässä vaiheessa. Onko olemassa helppoja sääntöjä bloggaamiseen? Tällä menolla tämä blogi on pitkään ns. riisuttu malli ilman linkkejä. Kiitos teille kaikille, jotka olette olleet innostamassa.