Uusi Midsomerin murhat

Midsomerin murhat kausi 18
Lisään kommentteja tähän sitä mukaa, kun katson uusia osia.

Olemme englantilaisten TV-sarjojen suurkuluttajia ja olemme ostaneet DVD-levyjä kaapillisen vuosien varrella. Odotimme kiiinnostuksella, millainen on uusi Barnaby (Neil Dudgeon, Midsomerin murhat kausi 18, Englannissa Midsomer Murders: Set 21). Oikein hyvä, ja hänellä on lystikäs koira, jonka hennolle selälle on lastattu liian paljon shown onnistumisesta. 
Alussa kritiikkiä.

On toki entistä hienompia taloja ja maisemia, mutta kaikki näkemämme alkuosat ovat olleet äärimmäisen inhorealistisen väkivaltaisia ja vastenmielisiä. Ensimmäinen osa, jonka katsoin,  oli tosin myös farssimaisen huvittava, jos pystyi olemaan säälimättä dementoitunutta hippipariskuntaa.


TV-sarjojen tekijät unohtavat toisinaan yleisönsä. Siinä käy yleensä huonosti. Sama koettiin erään Miss Marple-sarjan kanssa. Se herätti suorastaan vastalauseiden myrskyn brittien keskuudessa, ja sarjan tekijöiden täytyi palata perinteiseen linjaan, ja lahjakas Geraldine McEwan sai jatkaa Marplen esittämistä.

Näyttää siltä, että tässä on käynyt samoin. Jatko on parempi kuin alku. Esimerkiksi luostarissa tapahtunutta murhaa ja druideihin liittyvää murhaa käsiteltiin täysin korrektisti. Nunnien rohkeutta käsiteltiin hienosti. Hyvä, sillä pidän uudesta Barnabysta ja muista näyttelijöistä.
(olen tehnyt muutoksia ja lisäyksiä katsottuani lisää tätä sarjaa)

Obama ei ole sosialisti eli demari

Taas tänään Hesarissa kirjoitettiin, että Obama on demari (= marksilaisuuteen perustuva sosialisti). Huvittavaa. USA:n Demokraattinen puolue ei ole sosialistinen vasemmistopuolue muiden kuin Suomen demareiden ja joidenkin Obaman perivihollisten mielestä.:)

 USA:ssa puolueet eivät ole Ranskan vallankumouksesta alkaneen vasemmisto-oikeisto -ajattelun vallassa samalla tavalla kuin  Euroopassa. USA:n Demokraatit haluavat osavaltioille enemmän oikeuksia kuin keskusvaltiolle, ja suuri osa demokraateista on enemmän oikealla kuin mikään suomalainen puolue jopa tämän Wikipedian artikkelin mukaan. Minusta demokraattinen puolue vastaa lähinnä Suomen Kokoomus-puoluetta, joka edustaa nykyään yhteiskunnallisesti vastuullista markkinataloutta edistävää ajattelua.

Demokrattisen puolueen kotisivut
Lue Milos Forman: Obama the Socialist? Not even close.  (New York Times)

Nojatuolipuutarhuri ja divaanikokki

Kommentti Ritan blogiin
Minäkin pidän keittokirjoista, vaikka laitan nykyään itse harvoin ruokaa (selkävaivat muuton jälkeen).

Yhtenä kesänä ostin kirpputorilta paksun intialaisen ruoan keittokirjan ja käytin koekaniinina sisareni poikaa, joka asui meillä silloin. Meillä ei ole ollut koskaan niin paljon maustepurkkeja keittiössä.




Minäkin pidän eri kulttuurien resepteistä. Eilen ostin naapurissa olevasta antikvariaatista varsinaisen ruokaraamatun, Vegetarian Cooking, ja olen alkanut lukea sitä. Munakoisoreseptiä 'imaami pyörtyi' pitäisi ainakin kokeilla pian. On selkeämpi kuin aikaisemmat.

Muuten ovat keittokirjani supistuneet vähiin, sillä olen lahjoittanut suurimman osan niistä lapsilleni. Jäljellä on kuitenkin Mrs. Beeton's Cookery, Viktorian ajan klassikko, Maun fysiologia, kätevä Gourmet Diet recipes ja The Anne of Green Gables Cookbook. Poissa ovat Joy of Cooking, Dining in France ja monet muut. Ehkä kuvaan ne joskus lasteni kirjahyllyistä. Täytyy tunnustaa, että olen heittänyt pois aikamoisen joukon muutossa. Nyt alkaa vaan tuntua, että keittokirjoja voisi väliin lueskellä divaanilla loikoen. Ehkäpä niitä on vielä jossain kirjahyllyjen satojen kirjojen joukossa.



Löytyi niitä keittiöstäkin muovipussista. Vanhoja kanadalaisia tai Kansainyteisön keittokirjoja, joita sain vanhalta kanadansuomalaiselta rouvalta, jonka taloa vuokrasimme alussa Torontossa. Aurora-blogista löytynee kuva amerikansuomalaisten kaksikielisestä keittokirjasta.




P.S. Tämän aamun Hesari kertoo naisesta, jolla on 2200 "ruokaopusta". (Hanna Syrjälä: Pino prsasta, toinen valkosipulista. HS Torstai /Kulttuuri/ Ruoka 24.1.2013) Tämä innosti minua tutkimaan, olisiko jäljellä muutakin. Löytyivät nuo kanadalaiset kirjat. Mutta missä on amerikansuomalaisten kokkien ikioma keittokirja? Jossain 1900-luvun alun siirtolaiset kirjoissani?

Kommentti: Miten kertoa lapsille kuolemasta?

Juha-Pekka Koskisen ja Miranda Koskisen kirja Hallava Hevonen (Karisto 2013)

Leena Lumi-blogissa keskustellaan kirjasta Hallava Hevonen. En ole vielä lukenut kirjaa, mutta olen lukenut keskustelua kiinnostuneena ja kommentoinut esitettyjä mielipiteitä. Lukekaa keskustelua.

Kommentti mielipiteseen, että lapsille pitä kertoa kuolemasta "realistisesti":

--mikä on realismia kuolemassa? Kuka tietää sen? Kuka on kuoleman asiantuntija?

Onko ihminen vain lihaksista ja luista tehty elämisen kone, joka lakkaa kuolemassa? Onko ihminen jotain enemmän kuin se? Ihmiskunta on pohtinut tätä asiaa aina ja käsitellyt sitä usein nimenomaan symbolisesti.

Onhan Topeliuksen Varpunen joululauluaamuna eräs suomalaisten rakastetuimpia lauluja. Se syntyi kun Topelius kuvasi symbolisesti vanhan suomalaisen pakanuudenaikaisen kulttuurin lintusymbolia käyttäen pienen poikansa kuolemaa. Se on samalla kristillinen symboli kuolleen pojan sielusta lintuna "enkelien maassa", ja sitä lauletaan kirkoissa Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa.

Symboliikkaa on äärettömän tärkeää ihmisille kaikissa kulttuureissa ja uskonnoissa. Miksi ihmeessä lapsille ei saa puhua kuoleman symboliikasta, joka on tärkeä osa ihmiskunnan kulttuuria.

Olen muutenkin ollut näkevinäni viime aikoina outoa realistisuuden vaatimusta lastenkirjalllisuudessa. Mistä luulet sen johtuvan?

Lisäys:
 Näin Topelius kertoi lapsille 1-vuotiaan poikansa Rafaelin kuolemasta:
"Niin kuin hamppulintu lensi häkistään vapauteen, niin liiteli Rafaelinkin viaton henki ikuiseen vapauteen; emme tosin kuulleet hänen riemuansa niin kuin kuulimme linnun viserryksen-" Topelius: Kesästä joka ei koskaan tullut.  (suom, English)

Makrotex 88: Hiutale

lumihiutale, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Lumihiutalekoriste
suuressa koossa/ a larger size

Makrokuvat 88: hiutale

Useita vuosia sitten eräs englantilainen sisustus- ja puutarhalehti antoi lukijalleen joululahjaksi tällaisen lumihiutaleen. Koriste oli muovipussissa lehden mukana. Ehdin ostaa tätä lehteä onneksi kaksi arvaten, että kaunis koriste voisi mennä rikki. Katso kuva suurempana. Tämä läpinäkyvästä muovista valmistettu lumihiutale on eräs lempikoristeitani. En voinut ottaa siitä parempaa kuvaa, sillä olen pakannut joulukoristeet ja sulkenut laatikon huolella.