Pääsiäiskoristeiden symboliikkaa

Lue kotisivublogistani
Pääsiäiskoristeiden symboliikkaa
Easter symbols pictures and simple English for children. Pääsiäishatut, hot cross buns etc
Pääsiäishattu ja pääsiäisparaati
Pääsiäisparaati on suuri tapahtuma.
Pääsiäisparaati, kristinuskon alkuajoista periytynyt tapa. Siiihen littyvät kulkueet ja näytelmät. Pääsiäinen on ilonjuhla anglosaksisessa kulttuurissa kuten ortodokseillakin.

https://www.wikiwand.com/en/Easter_parade

Keskiaikana ajateltiin, että tulee huono vuosi, jos on pääsiäisenä huonot vaatteet päällä. Siitä on peräiisn tapaa ostaa uusi kaunis hattu pääsiäiseksi. Amerikassa ja Englannissakin on pääsiäisenä niin lämmintä, että silloin voi käytää kesähattua.

Klikkaa hakusanaa 'pääsiäinen' ja lue lisää pääsiäisjuttujani.

Hyvää pääsiäistä!

Nimi Aurora. Kummit ja kaimat

       
Kuvassa on vuonna 1904 syntynyt Aurora Amnell

1900-luvun alussa Aurora oli tavallinen tytönnimi Suomessa. Sen huomaa, kun lukee sen ajan kihlaus- ja avioliittoilmoituksia. Vuonna 1904 Lohjan lähellä Nummella syntynyt anoppini sai myös nimen Aurora. Minä en koskaan ymmärtänyt, miksi hän ei käyttänyt sitä etunimenään. Taisi hän kerran sanoa, että se olisi ollut Savossa vähän liian fiini. Mutta oli itsestään selvää, että siitä aikakaudesta kertovan kirjasarjani päähenkilön nimeksi oli tuleva Aurora.

Prinsessa Ruususenkin nimi on Aurora. Hänellä oli iso joukko kummeja. Niin oli 1900-luvun alun tytöilläkin, jopa 12, jotta lapsi ei jäisi heitteille vanhempien kuoltua. Niin on myös minun Aurorallani, ja äidin kuoltua kummit pitävät huolta puoliorvosta tytöstä, jonka isä on karkotettu Suomesta. Kun Aurora palaa kotimaahan, yksi kummitäti antaa rahaa, toiset flanellialushameita, neulomiaan sukkia, lapasia ja villahousuja, joita Ateneumiin opiskelemaan tullut Aurora ei osaa oikein arvostaa.

Aamurusko Suomenlinnan yllä ja runosäkeessä myyttinen aamuruskoneito.
Klikkaa kuva suureksi.

Myyttien Aurora

Kanadalaiselle Thomasille suomalainen Aurora on kuin myyttinen hahmo, aamunkoiton jumalatar (Eos, Aurora), joka ajaa kultaisilla siivekkäiden hevosten vetämillä vaunuilla tai ratsastaa Pegasoksella. Aurora on kuvattu myös enkelinä, kuten tämän collegen sinetissä. (kaikki linkit eivät enää toimi)

Tärkeintä on Thomasille ajatus, että pohjoismaisessa mytologiassa revontulet ovat valkyyrien kilvistä sinkoavia säteitä, jotka valitsevat parhaat nuorukaiset taistelemaan oikeuden ja hyvyyden puolesta. Se sopii taiteilijan urasta haaveilevalle pojalle. Ja näin Aurora ei olekaan prinsessa, joka nukkuu satavuotista untaan ja odottaa prinssiä, vaan tyttö joka vahvistaa poikaystävänsä itsetuntoa, niin että tämä uskaltaa toteuttaa itseään, paeta suuren viktoriaanisen talon uumenista. Sadut voidaan kirjoittaa uudestaan, tajuaa Thomas. (175-181)

Mitä enemmän luin Aurorasta, sitä paremmin tajusin, miten hyvin tuo nimi sopii 1900-luvun alkuun. Sehän oli uuden aikakauden alku. Siitä odotettiin paljon. Varsinkin suomalaiset haaveilivat, jopa siitä, että Suomi voisi olla itsenäinen. Siinä mielessä vuosi 1905 oli tärkeä. Siitä ei ole kuitenkaan tänä vuonna paljoa puhuttu ainakaan lehdistössä. Ehkä puhuttiin esitelmissä, joita en päässyt kuuntelemaan.

Keisarin ja kapinallisten Aurora

Monille Aurora merkitsee sosialismia, sillä venäläiset sotilaat aloittivat kapinan Aurora-laivalla. Mutta mikä olikaan Aurora-laiva (1897) ennen sitä? Se oli tsaarittaren nimikkolaiva. Se oli mukana Tsushiman meritaistelussa, ja suomalainen kapteeni vara-amiraali Oskar Wilhelm Enqvist toi sen surkeasti päättyneestä Japanin sodasta kotiin Pietariin, jossa siitä tuli kadettien koululaiva. 1906-1912 se teki laivastovierailuja moniin maihin.

Monet suomalaiset tuntevat Aurora-nimen lähinnä Aurora Karamzinista, suomalaisesta kaunottaresta, tsaarittaren hovineidistä, joka naitettiin upporikkaalle venäläiselle miehelle ja joka vanhoina päivinään lahjoitti osan omaisuudestaan Suomeen ja harjoitti hyväntekeväisyyttä.

Köyhä taideopiskelija Aurora Koivu kysyy isältään, miksi hänelle on annettu nimi rikkaan vanhan naisen mukaan. Mutta isä sanoo, että revontulet ovat syynä Aurora-nimeen. Revontulet ovatkin kiehtoneet ihmiskuntaa kaikkina aikoina.

(Tämä kirjoitus on ollut Blogisisko-blogissa jo vuonna 2005, mutta vanhoja kirjoituksia on vaikeaa löytää Bloggerista)

Pohjolan mammutit

Ensi kertaa jotain yhteistä Jörn Donnerin kanssa: "jäytävä huoli siitä, mitä itäisessä naapurimaassamme tapahtuu". Mutta nykyaikaista länsimaista ei-sosialistista ihmistä hän ei vanhana pohjoismaisena sosialistina ymmärrä: "merkillinen sekoitus liberalismia ja konservatiivisuutta". (Donner arvioi Alexander Stubb​ia Pikku Mammutissa. Unto Hämäläisen kirja-arvostelu HS:ssa Donnerin kirjasta Pikku Mammutti. 15.4.2014.)

Uusi peili: mahdoton maailma

Uusi kaunis peili nojaamassa olohuoneen kirjahyllyyn, odottamassa paikkaansa. Onko tässä symboliikkaa?

Hyvä hinta - ja laatusuhde, vitsaili poikamme, sillä mieheni löysi peilin roskalavan vierestä. Siinä on pieni lohkeama yhdessä nurkassa, mutta se ei näy. Suurin peilimmekin on samoin hankittua, jonkin myymälän hylkäämä.

Peilin sijoittaminen eteiseen kahden kapean kirjahyllyn paikalle aloitti ketjureaktion. 1500-luvun romaanit, miltei kaikki pokkareita, siirrettiin kaappiin, jossa on ollut tähän asti Poirot, Midsomer-ym DVD:t. Ne taas siirrettiin makuuhuoneen nurkkaan kapeaan tilaan ikkunan viereen. Ne ovat lisäeriste vetoa vastaan, muovipäällysteisinä eivät kerää pölyä. Huh, nythän piti alkaa muoviton viikko. Mutta miten DVD:t voisi muuten säilyttää? Paperipusseissako? Eikö saisi olla DVD-levyjä? Pitäisikö heittää pois kunnon tavara, ja niistä tulisi jätettä?

Onnellista pääsiäisen aikaa kaikille

Hyvää pääsiäistä ja hyvää lomaa!

Pääsiäiskoristeiden symboliikkaa

Lisäys perjantaina: Tulihan se pääsiäinen Hesariinkin. Tämän päivän lehti on mielenkiintoinen  normaali länsimainen sanomalehti. Erityinen kiitos Kulttuurille! Nyt-liitekin on monipuolinen ja jopa hauska Menot-sivulla: 20 vinkkiä pääsiäiseen.
Mukava yllätys oli lyhythaastattelu, jonka kohteena on kakkossuosikkipappini Teemu Laajasalo. Nimenomaan Teemu Laajasalo, ei Teemu Tammisalo.:)

Kommentti: Miten kertoa lapsille kuolemasta?

Juha-Pekka Koskisen ja Miranda Koskisen kirja Hallava Hevonen (Karisto 2013)

Leena Lumi-blogissa keskustellaan kirjasta Hallava Hevonen. En ole vielä lukenut kirjaa, mutta olen lukenut keskustelua kiinnostuneena ja kommentoinut esitettyjä mielipiteitä. Lukekaa keskustelua.

Kommentti mielipiteseen, että lapsille pitä kertoa kuolemasta "realistisesti":

--mikä on realismia kuolemassa? Kuka tietää sen? Kuka on kuoleman asiantuntija?

Onko ihminen vain lihaksista ja luista tehty elämisen kone, joka lakkaa kuolemassa? Onko ihminen jotain enemmän kuin se? Ihmiskunta on pohtinut tätä asiaa aina ja käsitellyt sitä usein nimenomaan symbolisesti.

Onhan Topeliuksen Varpunen joululauluaamuna eräs suomalaisten rakastetuimpia lauluja. Se syntyi kun Topelius kuvasi symbolisesti vanhan suomalaisen pakanuudenaikaisen kulttuurin lintusymbolia käyttäen pienen poikansa kuolemaa. Se on samalla kristillinen symboli kuolleen pojan sielusta lintuna "enkelien maassa", ja sitä lauletaan kirkoissa Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa.

Symboliikkaa on äärettömän tärkeää ihmisille kaikissa kulttuureissa ja uskonnoissa. Miksi ihmeessä lapsille ei saa puhua kuoleman symboliikasta, joka on tärkeä osa ihmiskunnan kulttuuria.

Olen muutenkin ollut näkevinäni viime aikoina outoa realistisuuden vaatimusta lastenkirjalllisuudessa. Mistä luulet sen johtuvan?

Lisäys:
 Näin Topelius kertoi lapsille 1-vuotiaan poikansa Rafaelin kuolemasta:
"Niin kuin hamppulintu lensi häkistään vapauteen, niin liiteli Rafaelinkin viaton henki ikuiseen vapauteen; emme tosin kuulleet hänen riemuansa niin kuin kuulimme linnun viserryksen-" Topelius: Kesästä joka ei koskaan tullut.  (suom, English)