sunnuntai, toukokuuta 21, 2006

Kukkahattutätien ikiomat hirviöt: How come we got kids who love Lordi?

Kuva: Dover. Yksi ja toinen kukkahattutäti Euroopassa kyselee tänään: Miten ihmeessä meidän sukupolvemme kasvatti Lordin (= Tomi Putaansuu) kaltaisten hirviöiden ihailijoita?

Mutta onko tuo ihme? Mehän luimme heille Maurice Sendakin ihania hirviökirjoja ja Muumi-kirjoja, joiden Mörkö on pelottava, mutta kaipaa tosiasiassa ystäviä ja kodin lämpöä. Mehän opetimme heidät rakastamaan hirviöitä? Vai opetimmeko? He ovat tainneet pitää hirviöistä aina, aivan kuten mekin pidimme lapsina kertomuksista, joissa oli mörköjä ja kummituksia. Möröt ovat kuuluneet aina satuihin. Ja nähtävästi sadut ovat tulleet takaisin aikuisten luo.

How come our generation got kids who love Lordi? Well, we read them about the ugly but miserable monster Groke in Moominland. She missed having friends and home. What about the fantastic monsters in Maurice Sendak's Where the Wild Things are?

And, if we can still remember it, we used to love monsters, too, like all children and young people have always done. Modern adults need fairy-tales just like our ancestors did.

Lordin laulujen sanat englanniksi ja ranskaksi.
Mr. Lordi's songs, words in English and French (above in the link).

4 kommenttia:

  1. Hmm.. mitä lastensaduissa kirjoitetaan? Yleensä niissä on joku hirviö, paljon hyviä ja joku opetusksen tapainen. Mutta miten opetukselle todellisuudessa käy? Ainakin minä olen alkanut säälimään Jaakon ja pavunvarren jättiläistä. Ekaksi ukko-parka joutuu ryöstetyksi ja sitten viedä pudotetaan "taivaasta" alas maahan. Ja entäs Jaakko? Hymyilee kauniisti ja elelee elämänsä loppuun saakka onnellisena äitinsä kanssa. On siinäkin tarina! Ei ihme, että lapset rakastavat väärinymmärrettyjä hirviöitä. Kuitenkin vasta me aikuiset voimme osoittaa sen avoimesti.

    VastaaPoista
  2. oveluus:
    Oveluutta arvostettiin hyveenä entisajan yhteiskunnassa, jossa elossapysyminen oli jatkuvasti uhattuna.Oli jatkuvia sotia, ja niissä piti olla ovela.

    Oveluutta ihannoi eläintarinoissa ketun oveluus karhun kanssa menettelyssä tai Odysseuksen oveluus seikkailuissaan.

    Metsästäjän piti olla varsinkin hyvin ovela, jotta hän sai ravintoa perheelleen. Oveluus oli erityisesti metsästäjän hyve.

    Tulee mieleen eräs tarina, joka liittyy Halloweeniin. Siinä asetetaan rajat oveluudellekin.

    Oli eräs mies, hänkin Jack nimeltään, sellainen veijari, joka pystyi huijaamaan itse paholaistakin. Kuoltuaan hän ei päässyt taivaaseen eikä helvetttiin, vaan joutui vaeltamaan pimeässä lantusta koverrettu lyhty kourassaan. (Jack-o-lantern)

    Nykyajan yhteiskunnassa oveluus koetaan epärehellisyytenä, ja sadut saavat uuden tulkinnan.

    Kauneus ja rumuus:
    Renessanssin aikana kauneus ja sopusuhtaisuus samaistettiin hyvyyteen ja jalouteen ja rumuus pahuuteen. Se oli hyvin julmaa.
    Tyhmää ja rumaa ihmistä sai kohdella niin huonosti kuin halusi, pitää hirviönä.

    Täysin päinvastaisesti esimerkiksi amerikkalaisissa elokuvissa kaunis vaalea nainen on yleensä paha, samoin hyvin komea tumma mies.

    VastaaPoista
  3. Lord of the Rings ja Harry Potter sarja ovat suuret suosikit kirjoissa ja elokuvissa. Good vs evil on vahva juoni monessa kertomuksessa ja miksei musiikki performansissakin. Luin Lordin laulun sanat ja minusta siinä oli jotain vihjeitä nykymailman pahasta, ja jonkinlainen Christian-rock tunnetta. Jotta ei good vs evil ole ainoastaan satuelämässä.

    VastaaPoista
  4. Marja-Leena,
    olen lukenut Lordin kilpailulaulun sanoja. Niissä puhutaan toisaalta hyvän ja pahan taistelusta, kuten sanoit.

    Toisaalta siinä vaikuttaisi olevan käsitteiden sekoittamista, minkä tyttäreni sanoi olevan ominaista tämäntyyppiselle musiikille (samoin postmodernismille). Tulevan viikon haastattelut tuovat tähän asiaan varmaankin selvyyttä.

    Sitten on selvää vakavuutta sekä sanoissa että esityksessä. Olen edelleen ymmällä siitä, mitä Lordin musiikissa halutaan sanoa.

    Tämähän ei ole tavallinen Euroviisujen voitto. On kysymys jostakin muusta. En ole ihan varma, mistä.

    Voiton vaikutus on kuitenkin sinänsä hieno asia Suomelle. Kilpailun järjestämisessä on mahdollisuus näyttää maailmalle, mitä Suomi on. Se voi olla paljon suurempi voitto kuin pelkkä ensimmäinen sija kilpailussa. Sillä voi olla pitempiaikainen vaikutus.

    Näin pienen maan täytyy tarttua niin erikoislaatuiseen tilaisuuteen. Sillä voi olla vaikutusta turismiin, kauppaan, työllisyyteen ja kultturisuhteisiin, jos se hoidetaan viisaasti.

    VastaaPoista