Yksi kuva kertoo enemmän kuin aika monta kommenttia… Oli vähintäänkin kauneusvirhe, että ko. aihetta piti vielä 2000-luvullakin tutkia Ruotsissa. Väittelijän äidinkieli on laiha selitys, onhan Turussa Åbo Akademi, ja kaikissa yliopistoissa väitellään monilla kielillä, esim. englanniksi. Ei vain suom. ohjaajille tullut aihe mieleen 1990-luvulla. Minkähän takia?
Olin hyvinkin pettynyt siihen, että keskustelu Agricolassa nyrjähti heti siihen Pirkkalan monisteeseen, mikä oli marginaali-ilmiö. Olennaista oli, että oppikirjojen valtavirta oli suomettunutta, kuten Holménin väitöskirjasta ilmenee. Saman huomasin minäkin opettaja-aikoinani 1980-luvulla, mihin viittasi Pirkon blogin linkki 7.4. 2006.
Olin Leninin satavuotisen muiston vuonna valtion vieraana Leningradissa parisen viikkoa. Koreaksi oli kaupunki pantu. Kaipaan vanhoja hyviä pysähtyneisyyden aikoja.
Tästä aiheesta tullaan varmaankin puhumaan vuosikausia. Tutkimuksia tullaan tekemään. Suomettumisen aika oli todellisuudessa niin traumaattinen, että sen varjo lankeaa kauas.
Suomettumisen aikaa saatetaan pitää vaarattomana aikana tyyliin "eihän meille tapahtunut mitään", sillä sen vaikutus oli salamyhkäinen ja siksi vaikeammin tajuttavissa. Mutta ulkopuoliset näkevät sen ajan selviä vaikutuksia suomalaisissa.
Suomelle muutoksen aika on paljon vaikeampi kuin vaikkapa Virolle, jossa kaikki oli hyvin selvää ja konkreettista.
Vaikeneminen, puhumattomuus ja epärehellisyys ovat tuhoisia parisuhteessa, perheessä ja suvussa, niin myös kansakunnassa.
Yksi kuva kertoo enemmän kuin aika monta kommenttia… Oli vähintäänkin kauneusvirhe, että ko. aihetta piti vielä 2000-luvullakin tutkia Ruotsissa. Väittelijän äidinkieli on laiha selitys, onhan Turussa Åbo Akademi, ja kaikissa yliopistoissa väitellään monilla kielillä, esim. englanniksi. Ei vain suom. ohjaajille tullut aihe mieleen 1990-luvulla. Minkähän takia?
VastaaPoistaOlin hyvinkin pettynyt siihen, että keskustelu Agricolassa nyrjähti heti siihen Pirkkalan monisteeseen, mikä oli marginaali-ilmiö. Olennaista oli, että oppikirjojen valtavirta oli suomettunutta, kuten Holménin väitöskirjasta ilmenee. Saman huomasin minäkin opettaja-aikoinani 1980-luvulla, mihin viittasi Pirkon blogin linkki 7.4. 2006.
Olin Leninin satavuotisen muiston vuonna valtion vieraana Leningradissa parisen viikkoa. Koreaksi oli kaupunki pantu. Kaipaan vanhoja hyviä pysähtyneisyyden aikoja.
VastaaPoistaTästä aiheesta tullaan varmaankin puhumaan vuosikausia. Tutkimuksia tullaan tekemään. Suomettumisen aika oli todellisuudessa niin traumaattinen, että sen varjo lankeaa kauas.
VastaaPoistaSuomettumisen aikaa saatetaan pitää vaarattomana aikana tyyliin "eihän meille tapahtunut mitään", sillä sen vaikutus oli salamyhkäinen ja siksi vaikeammin tajuttavissa. Mutta ulkopuoliset näkevät sen ajan selviä vaikutuksia suomalaisissa.
Suomelle muutoksen aika on paljon vaikeampi kuin vaikkapa Virolle, jossa kaikki oli hyvin selvää ja konkreettista.
Vaikeneminen, puhumattomuus ja epärehellisyys ovat tuhoisia parisuhteessa, perheessä ja suvussa, niin myös kansakunnassa.