Oslon terrori-iskusta ja kesäleirillä olleiden lasten murhaamisesta kuuleminen täyttävät meidät kauhulla ja surulla. Yli 90 ihmistä on kuollut, suurin osa heistä nuoria, lapsia. Miten voivat heidän ystävänsä ja omaisensa toipua noin hirvittävästä tapahtumasta?
Ulkomaisen TV-kanavan toimittajan silmissä on sama pelko kuin katsojalla: Onko silmitön ja julman suunnitelmallinen väkivalta tullut hyvinvoivaan Pohjolaankin?
Paljon kysymyksiä. Voiko yksi ihminen tehdä kaiken tuon? Onko takana sittenkin suurempi ryhmä? Vähitellen paljastuvat syyt hirmutekoihin.
Kuulin näistä Norjan järkyttävistä uutisista vasta illan tullen. Kuin kammottavaa, pahaa unta. Olisikin niin.
VastaaPoistaTragedia on valtaisa ja niin kovin, kovin koskettava ja surua nostattava.
Kuulin melkein heti, sillä poikani oli nähnyt uutisen New York Timesin nettisivulta.
VastaaPoistaTänä aamuna heräsin kovaan ukkoseen, joka oli kuin räjähdys. Tajusin, että terrorismi on jo läsnä, naapurissa, painajaisunena, josta ei herää.