Ei tarvitse olla kuin viikon ajan poissa suomalaisesta blogimaailmasta, niin huomaa jääneensä jälkeen. Kärsimättömät lukijat ovat pudottaneet tilauslistoiltaan, suosittuihin keskustelublogeihin on kertynyt niin paljon kommentteja, että niitä ei varmaankaan ehdi lukemaan.
Bloggaaminen vaatii paljon aikaa. Se ei kuitenkaan muutu välttämättä addiktiiviseksi. Ainakaan minä en ole kokenut "vierotusoireita".
Jotkut ovat pitäneet blogia jo parikin vuotta. Kuinkahan usein he kirjoittavat? Lukevatko he muidenkin blogeja? Onko blogiyhteisö heidän varsinainen ystäväpiirinsä vai onko heillä muitakin ystäviä?
Luin viime kesänä bloggaamisesta lähinnä amerikkalaisista blogeista ja nettijulkaisuista. Siellä sanottiin, että useimmat kirjoittavat kerran viikossa. Onko suomalaisessa blogiyhteisössä ketään, joka kirjoittaisi niin harvoin? Eikö vaarana ole burnout, kun kirjoitetaan kovin usein?
My very old blog. Vuodesta 2005-
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Blogit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Blogit. Näytä kaikki tekstit
tiistaina, joulukuuta 13, 2005
maanantaina, marraskuuta 28, 2005
Loobylu - lapsille ja aikuisille
Australian Anni kertoo blogista, jossa on mukavaa joulunodotuspuuhaa lapsille.
Loobylu (lopetettu)on eräs hauskimman näköisimpiä blogeja, joita olen nähnyt. Sitä mainostettiin eräässä blogikatsauksessa nimenomaan esteettisistä syistä. Kannattaa penkoa Loobylun arkistoja. Blogin nimi tulee englantilaisesta lastenlaulusta, jossa on säe "Here we go loobylu, here we go loobyla "- muistankohan oikein? Siitä on tosi kauan, kun leikin tuota lasten kanssa Finnish British Societyn lastentarhassa apuopettajana ollessani.
Loobylussa on nähtävänä myös hienoja käsitöitä, esimerkiksi tilkkutöitä.
Loobylu (lopetettu)on eräs hauskimman näköisimpiä blogeja, joita olen nähnyt. Sitä mainostettiin eräässä blogikatsauksessa nimenomaan esteettisistä syistä. Kannattaa penkoa Loobylun arkistoja. Blogin nimi tulee englantilaisesta lastenlaulusta, jossa on säe "Here we go loobylu, here we go loobyla "- muistankohan oikein? Siitä on tosi kauan, kun leikin tuota lasten kanssa Finnish British Societyn lastentarhassa apuopettajana ollessani.
Loobylussa on nähtävänä myös hienoja käsitöitä, esimerkiksi tilkkutöitä.
sunnuntaina, marraskuuta 20, 2005
92-vuotias Ray White ja 80-vuotias Millie Garfield bloggaavat
Ennen oli rokkivaareja, nyt on blogivaareja. 92-vuotias amerikkalainen farmari pitää blogia, jonka nimi on Dad's Tomato Garden Journal. Nyt vasta huomasin, että hänellä on monta blogia! Edellisessä kirjoituksessa, jonka luin, hän kertoi koirastaan. Lukekaa se.
80-vuotias Millie Garfield on pitänyt blogia My Mom's Blog jo kaksi vuotta. Blogin nimi on My Mom’s Blog, hänen poikansa Steve auttaa, mutta sisältö on taatusti Millien. Millie on mukana Ageless-ryhmässä, jossa nuorin bloggaaja on 14-vuotias. Blogin kulmassa on Millien hääkuva. Siinä on vasta hyvä idea...
Jos luulet olevasi liian vanha bloggaamaan, lue tämä luettelo iättömistä bloggaajista.
Kansalaisopistot ja työväenopistot, entäpä jos aloittaisitte senioribloggaajien kurssit?
80-vuotias Millie Garfield on pitänyt blogia My Mom's Blog jo kaksi vuotta. Blogin nimi on My Mom’s Blog, hänen poikansa Steve auttaa, mutta sisältö on taatusti Millien. Millie on mukana Ageless-ryhmässä, jossa nuorin bloggaaja on 14-vuotias. Blogin kulmassa on Millien hääkuva. Siinä on vasta hyvä idea...
Jos luulet olevasi liian vanha bloggaamaan, lue tämä luettelo iättömistä bloggaajista.
Kansalaisopistot ja työväenopistot, entäpä jos aloittaisitte senioribloggaajien kurssit?
perjantaina, marraskuuta 18, 2005
Kun ilta saapuu Tokioon. Japanese blogs
Photo: Ian Britton/FreeFoto.com)
Ian Brittonin kuvassa Tokio hehkuu. Ajattelemme japanilaisten matkustavan nopeilla junilla ahtaasti kuin sardiinit purkissa. Uskomme heidän saapuvan töistä kotiin myöhään illalla, sillä ajattelemme heidän olevan työlleen omistautuneita ihmisiä. Suomalaisissa ja japanilaisissa näyttäisi olevan jotakin samanlaista: musikaalisuutta, askeettisuuden ihailua, pidättyväisyyttä.
En tiedä Japanista mitään todellista, voin vain arvella jotakin. Tunsin vaihto-oppilaana kaksi japanilaista, japanilaisen vaihto-oppilaan, tytön joka näytti japanilaiselta nukelta, oli kohtelias ja ystävällinen sekä amerikanjapanilaisen opiskelijan, joka oli samanlainen kuin muutkin nuoret amerikkalaiset miehet.
Palkitsin itseni tänään itseni etsimällä japanilaisia blogeja. Se oli päähänpisto.
Bloggaaminen on tainnut olla siellä aikaisemmin vain Japaniin muuttaneiden ulkomaalaisten keino hoitaa koti-ikäväänsä. Mutta nyt on toisin. Bloggaaminen on suosittua, siellä blogeja käsitellään jo televisiossa ja radiossakin.
Tutustuminen japanilaisiin blogeihin on aikamoinen shokki: ne ovat niin kauniita. Pelkkä kirjoitus vaikuttaa taiteelliselta.
Osuin blogeihin, joissa oli koruompelua , taidetta ja rauhallista japanilaista musiikkia, kuvia japanilaisista lapsista.
Löytyi japanilaisten kirjailijoiden blogeja, yleisesitys Japanin kirjallisuudesta. Valikoima on suuri, myös käännös englanniksi on mahdollista.
Parhaita japanilaisia blogeja arkistoista
Japanilaisia blogeja englanniksi
Vaalimainonta blogeissa
Elämme vapaassa maassa ja jokainen meistä voi tehdä vaalityötä omassa blogissaan. Mutta minusta on asiatonta, että lähetetään vaalimainoksia muiden blogien kommenttien joukkoon. Siitä tulee sirkus. Joka ainoan kommentin moderointi on vaivalloista. Mieluummin suljen kommentoinnin kokonaan pois siihen asti kun vaalit ovat ohi. Siis ei vaalimainoksia blogiini.
keskiviikkona, marraskuuta 16, 2005
Sisarblogit. Moniblogiset. Multiple blogs. Multi-blogging.
Koska ainakaan minä en osaa laittaa Bloggeriin kategorioita, olen perustanut useampia blogeja. (Näet blogieni nimet sivupalkissa, mikäli se ei ole romahtanut. Täällä se näkyy kohdallaan.) Ensinnäkin yritykseni pitää käsityöt osana tavallista blogiani ei onnistunut. Ajatus käsityöstä kulttuurina ei saanut kannatusta: tilaajamäärä romahti. Näyttäisi siltä, että lukijat haluavat yleensä blogien erikoistuvan johonkin aiheeseen.
Lastenkirjallisuus on myös ala, jota aikuiset eivät aina arvosta. Siispä perustin kirjoituslipaston nuortenkirjojeni aihepiireille, mutta huomasin pian, että 1500-luku ja 1900-luvun alku eivät sovi samaan blogiin. Kun se hämmensi minua, uskoin sen hämmentävän lukijaa vielä enemmän. Siispä eri blogit eri aikakausille.
Linkkejä kertyy, ja niitä ei löydä, jos ne ovat yhdessä pötkyssä kuten yleensä linkkiblogeissa (jos niissä ei ole kategorioita!). Olen yrittänyt käyttää erkoisaiheiden Bloggereissa kymmentä ”lukua”, joihin voi koota asioita. Se ei ole kuitenkaan hyvä idea, sillä ”kirjoituksia” joutuu korjaamaan ja toistamaan. Oli virhe laittaa varsinkin linkkiblogi Bloggeriin. Yhden sivun kotisivublogiin Bloggeri sopii taas oikein hyvin, sillä siihen tarvitsee tehdä lisäyksiä erittäin harvoin.
Kun löysin pinkan papereita, joissa oli käännettynä ja lyhennettynä osa Narnia-graduani juuri sopivasti vähän ennen Narnia-elokuvan tuloa, oli korkea aika laittaa jotain talteen tutkimuksesta, josta on jäljellä vain yksi kappale yliopistolla ja toinen irtolehtinä kotona. Tutkinhan aihetta monta vuotta. Olin nyt viisaampi ja avasin blogin Vuodatukseen. Vaikka levyke ei löytynyt ja joudun kirjoittamaan kaiken uudestaan, bloginpito on kuin leikkiä. Ohjeet ovat selkeät ja kirjoitukset menevät siististi aiheenmukaisiin ryhmiin tarvittaessa. Vuodatuksen oma laskuri kertoo, että lukijoitakin piisaa. Tekemällä oppii vähitellen bloggaamistakin.
Minulla on siis useita blogeja, mistä minua on hieman vihjaillen moitittu. Kuitenkin on ollut varmaankin alusta asti useita saman henkilön pitämiä blogeja, mutta ne ovat olleet useimmiten nimimerkillä/salanimellä.
Moniblogisille löytyy neuvoja
Olen pohtinut siirtääkö osa sisarblogien sisällöstä kotisivuille ja lopettaa ne. Sitä miettiessäni otin Googlella ”multiple blogs”. En ole yksin tämän ongelman kanssa, osumia tuli 161 000.
Moniblogisuus on suorastaan trendi, väittää eräs kirjoittaja. On tavallisinta käsitellä työasioita ja harrastuksia eri blogeissa, samoin se, että viitataan toisissa blogeissa oleviin kirjoituksiin, pidetään linkkiblogeja, metablogeja jne.
Ihmisellä voi olla eri identiteetti eri blogeissa, kirjoittaa Identitywoman. Kyllähän sellaista ”multippelipersoonallisuutta” havaitsi jo nettipalstoilla liikkuessa.
On mahdollista pitää useita blogeja samalla sivulla . On tarjolla ajansäästöohjeita edistyneille .
Taidan pitää kaikki blogini. Muutos uusiin oloihin, kullekin blogille sopivaan blogipalveluun lienee seuraava tehtävä.
PS Huomasin juuri, että kesällä käyttämäni termi "sisarblogi" miellyttää ainakin muutamia bloggaajia, vaikka toiset ovat siitä naljailleet.:)
Kiinnostava kirjoitus: Multi-Blogging
Lastenkirjallisuus on myös ala, jota aikuiset eivät aina arvosta. Siispä perustin kirjoituslipaston nuortenkirjojeni aihepiireille, mutta huomasin pian, että 1500-luku ja 1900-luvun alku eivät sovi samaan blogiin. Kun se hämmensi minua, uskoin sen hämmentävän lukijaa vielä enemmän. Siispä eri blogit eri aikakausille.
Linkkejä kertyy, ja niitä ei löydä, jos ne ovat yhdessä pötkyssä kuten yleensä linkkiblogeissa (jos niissä ei ole kategorioita!). Olen yrittänyt käyttää erkoisaiheiden Bloggereissa kymmentä ”lukua”, joihin voi koota asioita. Se ei ole kuitenkaan hyvä idea, sillä ”kirjoituksia” joutuu korjaamaan ja toistamaan. Oli virhe laittaa varsinkin linkkiblogi Bloggeriin. Yhden sivun kotisivublogiin Bloggeri sopii taas oikein hyvin, sillä siihen tarvitsee tehdä lisäyksiä erittäin harvoin.
Kun löysin pinkan papereita, joissa oli käännettynä ja lyhennettynä osa Narnia-graduani juuri sopivasti vähän ennen Narnia-elokuvan tuloa, oli korkea aika laittaa jotain talteen tutkimuksesta, josta on jäljellä vain yksi kappale yliopistolla ja toinen irtolehtinä kotona. Tutkinhan aihetta monta vuotta. Olin nyt viisaampi ja avasin blogin Vuodatukseen. Vaikka levyke ei löytynyt ja joudun kirjoittamaan kaiken uudestaan, bloginpito on kuin leikkiä. Ohjeet ovat selkeät ja kirjoitukset menevät siististi aiheenmukaisiin ryhmiin tarvittaessa. Vuodatuksen oma laskuri kertoo, että lukijoitakin piisaa. Tekemällä oppii vähitellen bloggaamistakin.
Minulla on siis useita blogeja, mistä minua on hieman vihjaillen moitittu. Kuitenkin on ollut varmaankin alusta asti useita saman henkilön pitämiä blogeja, mutta ne ovat olleet useimmiten nimimerkillä/salanimellä.
Moniblogisille löytyy neuvoja
Olen pohtinut siirtääkö osa sisarblogien sisällöstä kotisivuille ja lopettaa ne. Sitä miettiessäni otin Googlella ”multiple blogs”. En ole yksin tämän ongelman kanssa, osumia tuli 161 000.
Moniblogisuus on suorastaan trendi, väittää eräs kirjoittaja. On tavallisinta käsitellä työasioita ja harrastuksia eri blogeissa, samoin se, että viitataan toisissa blogeissa oleviin kirjoituksiin, pidetään linkkiblogeja, metablogeja jne.
Ihmisellä voi olla eri identiteetti eri blogeissa, kirjoittaa Identitywoman. Kyllähän sellaista ”multippelipersoonallisuutta” havaitsi jo nettipalstoilla liikkuessa.
On mahdollista pitää useita blogeja samalla sivulla . On tarjolla ajansäästöohjeita edistyneille .
Taidan pitää kaikki blogini. Muutos uusiin oloihin, kullekin blogille sopivaan blogipalveluun lienee seuraava tehtävä.
PS Huomasin juuri, että kesällä käyttämäni termi "sisarblogi" miellyttää ainakin muutamia bloggaajia, vaikka toiset ovat siitä naljailleet.:)
Kiinnostava kirjoitus: Multi-Blogging
perjantaina, marraskuuta 04, 2005
Blogilista.fi, Bloggportalen, Britblogs, Blogs de France
Pinserissä pohditaan blogilistaa. Siinä onkin nykyään pohtimista, sillä suomalaisen blogimaailman voi sanoa olevan myllerryksissä.Onko olemassa muuta mahdollisuutta kuin jakaa blogit useisiin pysyvämpiin ryhmiin? Jo blogien määrä alkaa olla niin suuri, että niitä on vaikea hallita muuten. Kannattaisi varmaankin katsoa, mitä muissa maissa on tehty. On varmaan katsottukin.
Suomi on mielestäni maantieteensä ja historiansa vuoksi kuitenkin erilainen kuin monet muut maat, traumaattisesti jakaantunut. Se kannattaa ottaa tällaisessa tilanteessa selviönä ja suhtautua asiaan käytännöllisesti.
Jako voi olla aivan luonnollinen ja vastata lukijoiden mielenkiintoa. Niinhän se on muuallakin elämässä: teemme valintoja. Ei kukaan lue nytkään kaikkia blogeja, ei edes ehtisi vaikka haluaisi tehdä niin.
Olen jo jonkin aikaa toivonut jonkinlaista selvempää ryhmittelyä ihan vain sen vuoksi, että löytäisin uusia blogeja. Viimeisimmät uudistukset ovat saaneet minut menemään suoraan suosikkilistalleni tai käyttämään linkkilistaani, jonka onneksi palautin jälleen paikalleen.
Pinserin keskustelussakin jotkut ovat hyvin ärsyyntyneitä siitä mahdollisuudesta, että eteen tulee sellainen luetuimpien lista, jossa on ylimpänä neule- tai Jeesus-blogi. Tyypillisenä kukkahattutätinä minä taas en ole erityisen ihastunut nuorten miesten tai naisten ekshibitionistisiin seksikuvauksiin tai alatyyliseen kielenkäyttöön.
Varmaankin blogit voisivat käyttää myös jonkinlaisia informoivia symboleja. Eihän tiukempi ryhmittely merkitse sitä, ettei voisi käydä lukemassa välillä muitakin kuin suosikkejaan ja laajentaa siten maailmankuvaansa.
torstaina, lokakuuta 27, 2005
Blogeissa on paljon mahdollisuuksia
Blogisanomat kirjoittaa jälleen ajankohtaista ja kiinnostavaa asiaa. Kirjoitin sinne kommentin, jonka laitan nyt tännekin muutamin lisäyksin:
Oikein kiinnostavaa luettavaa ainakin tällaiselle tynnyrissä kasvaneelle tytölle, joka ei tiedä suomalaisen blogimaailman kommervenkeistä ja klikeistä.
Mutkan kautta löytyi moitetta meille, jotka ovat lisääntyneet. Meitä on monta, meitäkin jotka tekevät sen julkisesti yhtenä blogihenkilönä, nimellä tai nimimerkillä. Jospa perustaisimme suurperheellisten yhdistyksen.:)
Blogien määrä kasvaa yleensäkin niin paljon (kuten esimerkiksi Media=Blogi on kertonut), että mikään ryhmä ei voi enää määrätä, mitä blogeissa tehdään. Rajoittavia ovat vain yleiset lait. Kukin on vapaa valitsemaan luettavansa. Blogeihin tutustumista rajoittaa aika eli se rajallinen määrä, joka sitä on kullakin käytettävissä tähän asiaan.
On lisäksi eräs näkökulma: Jotkut blogit on suunnattu myös lasten luettaviksi "tietopaketeiksi". Niissä ei voi pitää kommenttiosastoja avoinna paitsi ehkä yhdessä postauksessa, jota valvoo tarkoin. Asia täytyy olla niissä selkeästi esillä ja näkyvissä, ei missään arkistojen uumenissa. Kuvituksen täytyy olla sopivaa.
LAPSET JA INTERNET Internet Content Rating Association
[Ohjelmaa FOR KIDS/LAPSILLE ]
Esimerkiksi Bloggerissa voi siirtyä blogista toiseen yhdellä klikkauksella. Tätä ovat käyttäneet hyväkseen esimerkiksi järjestöt, jotka antavat terveystietoa perustamalla yhden postauksen blogeja. Missähän määrin suomalaiset syöpäjärjestöt tms käyttävät hyväkseen näitä ilmaisia blogeja informaation levittäjinä?
Blogeja on myös tutkijoilla. Tarkoituksenani on koota varsinkin historiablogien linkit talteen nettimuistikirjaani. Blogeissa on monenlaisia mahdollisuuksia.
P.S. Linkkilistani on vielä puutteellinen. Jotkut osoitteet ovat vaikeampia kuin toiset. Osan muistan ulkoa, mutta toisinaan muistan väärin blogipohjan tarjoajan (vai miten sitä sanotaan?). Kokeile vaikka näitä. Taidan ryhtyä listaa korjaamaan.
Hauskaa kirjamessuviikonloppua! Siitä aiheestahan tarkoitukseni oli tänään kirjoittaa.
Oikein kiinnostavaa luettavaa ainakin tällaiselle tynnyrissä kasvaneelle tytölle, joka ei tiedä suomalaisen blogimaailman kommervenkeistä ja klikeistä.
Mutkan kautta löytyi moitetta meille, jotka ovat lisääntyneet. Meitä on monta, meitäkin jotka tekevät sen julkisesti yhtenä blogihenkilönä, nimellä tai nimimerkillä. Jospa perustaisimme suurperheellisten yhdistyksen.:)
Blogien määrä kasvaa yleensäkin niin paljon (kuten esimerkiksi Media=Blogi on kertonut), että mikään ryhmä ei voi enää määrätä, mitä blogeissa tehdään. Rajoittavia ovat vain yleiset lait. Kukin on vapaa valitsemaan luettavansa. Blogeihin tutustumista rajoittaa aika eli se rajallinen määrä, joka sitä on kullakin käytettävissä tähän asiaan.
On lisäksi eräs näkökulma: Jotkut blogit on suunnattu myös lasten luettaviksi "tietopaketeiksi". Niissä ei voi pitää kommenttiosastoja avoinna paitsi ehkä yhdessä postauksessa, jota valvoo tarkoin. Asia täytyy olla niissä selkeästi esillä ja näkyvissä, ei missään arkistojen uumenissa. Kuvituksen täytyy olla sopivaa.
LAPSET JA INTERNET Internet Content Rating Association
[Ohjelmaa FOR KIDS/LAPSILLE ]
Esimerkiksi Bloggerissa voi siirtyä blogista toiseen yhdellä klikkauksella. Tätä ovat käyttäneet hyväkseen esimerkiksi järjestöt, jotka antavat terveystietoa perustamalla yhden postauksen blogeja. Missähän määrin suomalaiset syöpäjärjestöt tms käyttävät hyväkseen näitä ilmaisia blogeja informaation levittäjinä?
Blogeja on myös tutkijoilla. Tarkoituksenani on koota varsinkin historiablogien linkit talteen nettimuistikirjaani. Blogeissa on monenlaisia mahdollisuuksia.
P.S. Linkkilistani on vielä puutteellinen. Jotkut osoitteet ovat vaikeampia kuin toiset. Osan muistan ulkoa, mutta toisinaan muistan väärin blogipohjan tarjoajan (vai miten sitä sanotaan?). Kokeile vaikka näitä. Taidan ryhtyä listaa korjaamaan.
Hauskaa kirjamessuviikonloppua! Siitä aiheestahan tarkoitukseni oli tänään kirjoittaa.
Taas voi tepastella katselemassa naapureiden postilaatikoita
Kyllähän ne nimet sivupalkilla näyttävät ystävällisiltä niin kuin postilaatikot amerikkalaisissa pikkukaupungeissa. talojen edessä.
Tähän tulokseen tulin lopulta keskustelussa tuolla Maalaisen blogin linkkikeskustelussa. Huomasin, että en taida ymmärtää linkkilistojen merkitystä. Ne ovat minusta kodikkaita, vahvistavat muistia varsinkin alussa, kun ei vielä tunne muita bloggaajia. Nykyään tulee käytettyä Blogilistaa.
Monesti sivupalkki valahtaa alas, ja nimiä ei näe muuten kuin siirtymällä sivun alalaitaan. Ainakin Bloggeri näyttää usein siltä. Ehkäpä erillinen lista olisi paras, kuten Maalainenkin suunnittelee tekevänsä.
Olen myös kadottanut nimilistan moneen kertaan, joten se on parasta kopioida viedä talteen linkkiblogiin pohjimmaiseksi.
Mutta sittenkin laitoin linkkiluettelon taas paikalleen. Vain kodikkuudenko vuoksi?
Tähän tulokseen tulin lopulta keskustelussa tuolla Maalaisen blogin linkkikeskustelussa. Huomasin, että en taida ymmärtää linkkilistojen merkitystä. Ne ovat minusta kodikkaita, vahvistavat muistia varsinkin alussa, kun ei vielä tunne muita bloggaajia. Nykyään tulee käytettyä Blogilistaa.
Monesti sivupalkki valahtaa alas, ja nimiä ei näe muuten kuin siirtymällä sivun alalaitaan. Ainakin Bloggeri näyttää usein siltä. Ehkäpä erillinen lista olisi paras, kuten Maalainenkin suunnittelee tekevänsä.
Olen myös kadottanut nimilistan moneen kertaan, joten se on parasta kopioida viedä talteen linkkiblogiin pohjimmaiseksi.
Mutta sittenkin laitoin linkkiluettelon taas paikalleen. Vain kodikkuudenko vuoksi?
tiistaina, lokakuuta 25, 2005
Bloggaaminen on kuin neulomista
Olen huomannut, että bloggaaminen muistuttaa monessa mielessä neulomista. Kummastakin tulee helposti addiktiivista. Kumpaakin voi tehdä samalla kun katsoo telkkaria tai juttelee jonkun toisen henkilön kanssa. Kummassakin voi tulla virheitä. Neuloessa voi pudota silmukka. Joskus sen huomaa vasta, kun on menossa jo pitkällä. Ei muuta kuin purkamaan. Blogatessa voi jäädä pois pilkku tai tulla lyöntivirheitä. Joku tärkeä asia saattaa tulla mieleen vasta muutaman tunnin kuluttua.
Terveisiä Anssin pomolle: On "autenttista", että blogeja korjataan. Blogit eivät ole kiveen hakattua kirjoitusta eivätkä edes sanomalehtiä. Ne ovat blogeja. Niillä voi tehdä mitä haluaa.
Mutta internetillä on norsun muisti. Se toistaa pilkkuvirheesi ja typerät lausuntosi vielä pitkänkin ajan kuluttua. Se nappaa tekstisi talteen milloin hyvänsä. Varo muutenkin internetin pitkää muistia. Siinä jos missä pätee vanha sanonta: minkä taakseen jättää, sen eestään löytää.
Terveisiä Anssin pomolle: On "autenttista", että blogeja korjataan. Blogit eivät ole kiveen hakattua kirjoitusta eivätkä edes sanomalehtiä. Ne ovat blogeja. Niillä voi tehdä mitä haluaa.
Mutta internetillä on norsun muisti. Se toistaa pilkkuvirheesi ja typerät lausuntosi vielä pitkänkin ajan kuluttua. Se nappaa tekstisi talteen milloin hyvänsä. Varo muutenkin internetin pitkää muistia. Siinä jos missä pätee vanha sanonta: minkä taakseen jättää, sen eestään löytää.
perjantaina, lokakuuta 21, 2005
Onnellinen blogiosakkeiden omistaja kertoo
Kuva: CCArt.comMediaopettaja omistaa todellakin meitä. Tässä ovat Mediaopettajan osakkeet.
Onnellinen osakkeenomistaja kertoo itse bloginsa kommenttiosastolla:
"Kapitalismia parhaimmillaan. Ite en jaksanut niitä sääntöjä koskaan lukea, mutta ostaminen on helppoa. Kun olin rekisteröitynyt niin joku amerikkalainen(?)taho antoi osakeannin myös mulle ja ne osakkeet nousi huippulukuihin ja sitten tapahtui jotain ja olin 200 000 dollaria rikkaampi!!(siis näin selvillä olen asioista) Ostin omaa blogiani ja näin senkin arvo nousi nopeasti. Kuittasin siitäkin voittoa kun möin. Sitten tajusin, että voin ostaa kaikki lukemani blogit itselleni melkein kokonaan. Ja sitä sitte aloin tekemään ja se tuo outoa tyydytystä ;)
Jäljelläolevilla rahoillani ostan vielä monta suomalaista blogia."
Ja minä kun luulin, että maailmassa on vain yksi mies, joka omistaa minut.
Niille, jotka eivät vielä tunne blogiosakekauppaa, kerrottakoon, että kauppaa käydään leikkirahalla, kuten blogiosakeblogi kertoo pikkulaatikossa ja minäkin aikaisemmassa kirjoituksessa tästä samasta aiheesta.
torstaina, lokakuuta 20, 2005
Hei lukijat! Keitä te olette? Suurin osa lukijoistani näkyy olevan Blogilistan ulkopuolelta.
Tätä minä olen epäillytkin: Suurin osa lukijoistani on Blogistanian ulkopuolelta. Toinen vaihtoehto on se, että blogissani oleva mittari on rikki tai että Blogilistan mittari on laitettu sinne ihan äsken. Hyvä idea joka tapauksessa.
Tänään aamulla vähän yli kymmenen (klo 10:13) Blogisiskon mittarissa oli yhteensä 15785 kävijää. (Mittari on asennettu juhannuksen maissa, 25.6.2005 siinä oli vasta 405 kävijää.). Nyt klo 17:38 siinä oli 15952. Yhteensä 164 kävijää seitsemässä tunnissa.
Tietääkö joku, milloin Blogilistan mittari on asennettu? Sen mukaan kävijöitä on ollut Blogisiskossa 84 viikossa. Laskeeko mittari vain blogilistalaisten käynnit?
Hankin mittarin muihinkin blogeihin, mutta ne eivät nähtävästi toimineet, kun minulla on vain yksi sähköpostiosoite. Vai miten pitää tehdä, kun on useita blogeja?
Jos mittaria ei olisi, sitä luulisi kirjoittavansa vain itselleen ja muutamalle kommentoijalle.
Kiitos, lukijat käynneistä.
LISÄYS illalla. PINSERI KERTOO, MIKÄ TÄMÄ LASKURI ON.
(LISÄYS perjantaina 21.10. 2005. Oman mittarin viikon keskiarvo 134 käynti/pv. 21.6.2005 oli mittarissani yht 216, 21.10.2005 yht 16 091, keskiarvo suunnilleen sama. Siis noin 923 kävijää viikossa. Kun vertaa tähän blogilistan mittarin lukuja, huomaa, kuinka monet lukijat ovat blogilistan ulkopuolelta. Tämä kertoo myös, minkä kokoisia blogimaailman pienryhmät ovat.)
Tänään aamulla vähän yli kymmenen (klo 10:13) Blogisiskon mittarissa oli yhteensä 15785 kävijää. (Mittari on asennettu juhannuksen maissa, 25.6.2005 siinä oli vasta 405 kävijää.). Nyt klo 17:38 siinä oli 15952. Yhteensä 164 kävijää seitsemässä tunnissa.
Tietääkö joku, milloin Blogilistan mittari on asennettu? Sen mukaan kävijöitä on ollut Blogisiskossa 84 viikossa. Laskeeko mittari vain blogilistalaisten käynnit?
Hankin mittarin muihinkin blogeihin, mutta ne eivät nähtävästi toimineet, kun minulla on vain yksi sähköpostiosoite. Vai miten pitää tehdä, kun on useita blogeja?
Jos mittaria ei olisi, sitä luulisi kirjoittavansa vain itselleen ja muutamalle kommentoijalle.
Kiitos, lukijat käynneistä.
LISÄYS illalla. PINSERI KERTOO, MIKÄ TÄMÄ LASKURI ON.
(LISÄYS perjantaina 21.10. 2005. Oman mittarin viikon keskiarvo 134 käynti/pv. 21.6.2005 oli mittarissani yht 216, 21.10.2005 yht 16 091, keskiarvo suunnilleen sama. Siis noin 923 kävijää viikossa. Kun vertaa tähän blogilistan mittarin lukuja, huomaa, kuinka monet lukijat ovat blogilistan ulkopuolelta. Tämä kertoo myös, minkä kokoisia blogimaailman pienryhmät ovat.)
Mitä ihmettä ovat "blogiosakkeet"?
Siellä täällä kirjoitetaan asiasta, jolla on nimi ”blog shares”. Olen nähnyt sen sanan vilahtavan jopa oman blogini nimen kohdalla, vaikka Blogisisko on vasta vähän yli neljä kuukautta vanha. Minulla ei ole ollut aavistustakaan siitä, mitä se tarkoittaa.
No, ei muuta kuin etsimään vastausta Googlen haulla, johon olen tottunut. Laitan lainausmerkkeihin englanniksi ”Mitä ovat blogiosakkeet?” Kone sanoo, että saan enemmän tuloksia, jos en laita lainausmerkkejä. Toinen asia tulee tässä esille:
Suomalaisen on vaikea tietää, milloin englannin sanat ovat yhdyssanoja. Netti sekoittaa asiaa vielä lisää. Haussa voi olla 'blogshares' tai 'blog shares'. Otetaan siis englanniksi Mitä ovat blogiosakkeet?, erilleen kirjoitettuna ja ilman lainausmerkkejä. On kysymys fantasiapörssimarkkinoista, jossa pelaajat sijoittavat leikkirahaa. Blogit ovat yhtiöitä, joiden tuotteita ovat "ideat". Koko tämän idean keksi Seyed Razavi. Se pörssi romahti.[Osaankohan edes käyttää oikeita termejä? Olisiko tätä jossain suomeksi? ] Nyt pelaajia on tuhansia, jotka ovat jäljittäneet yli kaksi miljoonaa blogia - niiden joukossa minun helistintään heiluttavan blogivauvani.
Nyt löytyi
www.blogshares.com
Koska miljoonat muutkin selaavat nettiä ja etsivät tätä samaa asiaa samaan aikaan,
tulokset haussa vaihtuvat koko ajan. Nyt löytyikin ensimmäisenä blogi nimeltä www.blogshares.com eli Blogiosakkeet . Se näkyy olevan suosittu. Kun olen lukenut välillä vähän Hesaria, onkin blogi tullut esille. Sieltä löytyy lyhyt selitys oikealta pienestä laatikosta. Asia selitetään suurin piirtein samalla tavalla, mutta nyt puhutaan myös linkeistä.
Löytyisikö asiasta jotain suomeksi? Ei kun etsimään. Vai pitäiskö ruveta jo töihin? Oma "firmakaan" ei laiskaa suosi. Sanalla "blogiosakkeet" ei löydy mitään. Varmaankin jotkut blogit ovat asiasta kirjoittaneet. Näin muistaakseni jossakin vilahtavan lauseet " Minä omistan nyt sen ja sen blogin" jne. Mutta missä?
(Tuli paljon haamupäivityksiä. Sorry about that. Selkä vaivaa vielä jonkin verran, ja tulee hyvin paljon lyöntivirheitä, jotka huomaan vasta laitettuani jutun/lastun/päreen/kiehisen/nettilastun jne esille.)
Mediaopettaja kertoo tämän jutun kommenteissa, että hän paljasti, ett hän omistaa meitä. Tässä ovat Mediaopettajan osakkeet.
No, ei muuta kuin etsimään vastausta Googlen haulla, johon olen tottunut. Laitan lainausmerkkeihin englanniksi ”Mitä ovat blogiosakkeet?” Kone sanoo, että saan enemmän tuloksia, jos en laita lainausmerkkejä. Toinen asia tulee tässä esille:
Suomalaisen on vaikea tietää, milloin englannin sanat ovat yhdyssanoja. Netti sekoittaa asiaa vielä lisää. Haussa voi olla 'blogshares' tai 'blog shares'. Otetaan siis englanniksi Mitä ovat blogiosakkeet?, erilleen kirjoitettuna ja ilman lainausmerkkejä. On kysymys fantasiapörssimarkkinoista, jossa pelaajat sijoittavat leikkirahaa. Blogit ovat yhtiöitä, joiden tuotteita ovat "ideat". Koko tämän idean keksi Seyed Razavi. Se pörssi romahti.[Osaankohan edes käyttää oikeita termejä? Olisiko tätä jossain suomeksi? ] Nyt pelaajia on tuhansia, jotka ovat jäljittäneet yli kaksi miljoonaa blogia - niiden joukossa minun helistintään heiluttavan blogivauvani.
Nyt löytyi
www.blogshares.com
Koska miljoonat muutkin selaavat nettiä ja etsivät tätä samaa asiaa samaan aikaan,
tulokset haussa vaihtuvat koko ajan. Nyt löytyikin ensimmäisenä blogi nimeltä www.blogshares.com eli Blogiosakkeet . Se näkyy olevan suosittu. Kun olen lukenut välillä vähän Hesaria, onkin blogi tullut esille. Sieltä löytyy lyhyt selitys oikealta pienestä laatikosta. Asia selitetään suurin piirtein samalla tavalla, mutta nyt puhutaan myös linkeistä.
Löytyisikö asiasta jotain suomeksi? Ei kun etsimään. Vai pitäiskö ruveta jo töihin? Oma "firmakaan" ei laiskaa suosi. Sanalla "blogiosakkeet" ei löydy mitään. Varmaankin jotkut blogit ovat asiasta kirjoittaneet. Näin muistaakseni jossakin vilahtavan lauseet " Minä omistan nyt sen ja sen blogin" jne. Mutta missä?
(Tuli paljon haamupäivityksiä. Sorry about that. Selkä vaivaa vielä jonkin verran, ja tulee hyvin paljon lyöntivirheitä, jotka huomaan vasta laitettuani jutun/lastun/päreen/kiehisen/nettilastun jne esille.)
Mediaopettaja kertoo tämän jutun kommenteissa, että hän paljasti, ett hän omistaa meitä. Tässä ovat Mediaopettajan osakkeet.
tiistaina, lokakuuta 18, 2005
KYLLÄ-ääni 'lastulle' ja sananvapaudelle
Lyhyt kierros blogikylässä. Sanoin mielipiteeni Pinserissä käytävään keskusteluun blogikirjoituksen nimestä. Blogikirjoitusta ei saisi muka sanoa 'lastuksi'. Onkohan kukaan keskustelijoista nähnyt oikeita lastuja?
Perinne on tärkeää kulttuurissa, hyvät ystävät.
Isoisäni oli suksimestari ja puuseppä. Kun hän höyläsi puuta, sivutuotteina tuli lastuja. Ne ovat kiemuraisia, kauniita ja keveitä. Niitä käytettiin sytykkeinä hellassa. Ne roihusivat kauniisti hetken. Jos niitä oli paljon, ne lämmittivät tupaa. Hän vuoli myös jäykkiä ja tukevia päreitä, joilla saatiin tunnelmavaloa ja säästettiin polttoöljyä ja myöhemmin sähköä.
Blogikirjoitukset ovat yleensä muun työn (usein kirjoitustyön) ohella nettiin nopeasti pistettyjä lyhyitä mielipiteen ilmauksia. Ne kelpaavat sytykkeiksi keskusteluun. Voisi niistä tehdä “lastulevynkin”, jolle koottaisiin parhaita kirjoituksia.
Lastulla on linkki kirjallisuuteen, Juhani Ahoon.
Päre on tehty varta vasten palamaan - siis huolellisemmin tehty kirjoitus.
Aurinkolaivat ovat eksotiikkaa.
Jospa sallittaisiin sananvapaus edes blogikirjoituksesta käytettävissä nimissä.
Perinne on tärkeää kulttuurissa, hyvät ystävät.
Isoisäni oli suksimestari ja puuseppä. Kun hän höyläsi puuta, sivutuotteina tuli lastuja. Ne ovat kiemuraisia, kauniita ja keveitä. Niitä käytettiin sytykkeinä hellassa. Ne roihusivat kauniisti hetken. Jos niitä oli paljon, ne lämmittivät tupaa. Hän vuoli myös jäykkiä ja tukevia päreitä, joilla saatiin tunnelmavaloa ja säästettiin polttoöljyä ja myöhemmin sähköä.
Blogikirjoitukset ovat yleensä muun työn (usein kirjoitustyön) ohella nettiin nopeasti pistettyjä lyhyitä mielipiteen ilmauksia. Ne kelpaavat sytykkeiksi keskusteluun. Voisi niistä tehdä “lastulevynkin”, jolle koottaisiin parhaita kirjoituksia.
Lastulla on linkki kirjallisuuteen, Juhani Ahoon.
Päre on tehty varta vasten palamaan - siis huolellisemmin tehty kirjoitus.
Aurinkolaivat ovat eksotiikkaa.
Jospa sallittaisiin sananvapaus edes blogikirjoituksesta käytettävissä nimissä.
keskiviikkona, lokakuuta 12, 2005
Blogit. Ei enää mitään karaokea, jossa kukin laulaa äänellään?
Pitääkö blogien tulla täydellisiksi voidakseen jäädä eloon?
Vain superblogit jäävät eloon, väittää blogologi
Tule täydelliseksi tai tuhoudu. Tämän tulevaisuudenkuvan rinnalla Hesarin Anssin vierailu on päänsilitystä.
Blogologi paljastaa superblogin salaisuudet. Blogin eloonjäämiselle ovat välttämättömiä seuraavat ominaisuudet:
1.kiinnostavuus
2.erikoisuus, outous
3.hyödyllisyys
4.luovuus ja innovatiivisuus sekä kielessä että ulkoasussa
5.luotettavuus
6.mielikuvitus ja omaperäisyys
7.voima ja rohkeus
8.altruismi sekä korkea eettinen ja moraalinen taso
Kaikki tämä yhtäaikaa, muutoin on kohtalona joutua unohdukseen, blogien hautuumalle, väittää tämä "blogologi" Stephen Streight omassa blogissaan
Mutta sanoisin, että asiassa on yksi hyvä puoli: Ne, jotka eivät pärjää bloggaamisessa, voivat ruveta blogologeiksi, blogien tutkijoiksi ja blogikriitikoiksi.
Blogologi paljastaa superblogin salaisuudet. Blogin eloonjäämiselle ovat välttämättömiä seuraavat ominaisuudet:
1.kiinnostavuus
2.erikoisuus, outous
3.hyödyllisyys
4.luovuus ja innovatiivisuus sekä kielessä että ulkoasussa
5.luotettavuus
6.mielikuvitus ja omaperäisyys
7.voima ja rohkeus
8.altruismi sekä korkea eettinen ja moraalinen taso
Kaikki tämä yhtäaikaa, muutoin on kohtalona joutua unohdukseen, blogien hautuumalle, väittää tämä "blogologi" Stephen Streight omassa blogissaan
Mutta sanoisin, että asiassa on yksi hyvä puoli: Ne, jotka eivät pärjää bloggaamisessa, voivat ruveta blogologeiksi, blogien tutkijoiksi ja blogikriitikoiksi.
sunnuntaina, lokakuuta 09, 2005
What is hot? Linkkiblogit ja blogiyliopistot
Linkblogs -latest thingblogiyliopisto USA:ssa on minikonferenssi Blog University kirjastonhoitajille ja informaation asiantuntijoille blogeista ja niiden käytöstä. Googlella löydät paljon asiaa näillä termeillä. Olemme ajan tasalla: Hanhensulka aloitti ensimmäisenä linkkiblogin, ja Sedis on pitänyt "blogiyliopistoa" jo pitkään - samaa voisi sanoa varmaan monista muistakin.
lauantaina, lokakuuta 08, 2005
Grafomaniaa
Lue Ylioppilaslehdestä Sanna Nyqvistin kirjoitus siitä, mitä on grafomania. Tämän vihjeen luin uudesta blogista, jonka nimi on juuri tämä GRAFOMANIA. Se on on ryhmäblogi, johon kirjoittaa kuusi kirjailijaa. Blogin tekninen toteus ja ylläpito on WSOY:n.
Lisäys 2013: Grafomania on siirtynyt jo vuonna 2007 wordpressiin.
Lisäys 2013: Grafomania on siirtynyt jo vuonna 2007 wordpressiin.
perjantaina, lokakuuta 07, 2005
Tämän päivän urakka: linkkivarastoblogi
Kiitos, Hanhensulka. Tässä on Sinulle yksi sulka hattuun lisää. Osuin nimittäin tänä aamuna - eli oikeammin eilen aamulla - Hanhensulan linkkiblogiin. Olin suunnitellut pitkään pysyvän linkkivaraston tekemistä, mutta en ollut tajunnut, että sille voi varata tuolla tavalla oman blogin.Niin kauan kuin nämä blogit ovat ilmaisia, niitä voi käyttää niin kuin mappeja mitä erilaisimpien asioiden järjestämiseen ja säilyttämiseen. Tämä blogi ei tule listoille. Siitä on maininta vain minun omassa linkkiluettelossani. Käykää katsomassa, jos kiinnostaa. Amnellinks on julkinen linkkivarasto. Kertokaa, jos tiedätte jotain, mitä siihen voisi lisätä. Siinä on omat aihepiirinsä, ja se on tietenkin vielä alkutekijöissään. Linkkivarastoakaan ei tehdä päivässä.
keskiviikkona, lokakuuta 05, 2005
Bloginsisustamisen ongelma ratkesi
Kirjoituslipasto huonekaluna KUVA JA MÄÄRITELMÄ
Eilen illalla Saaran blogissa keskusteltiin työhuoneista. Useilla kirjoittavista naista ei sellaista ole. Kirjoitetaan sängyn päällä ja keittiön pöydän ääressä. Saaralla on kuitenkin mukava työskentelynurkkaus, jota hän kuvaa kirjoituksessaan.
Varsinaisen vapaan toimittajan urani aikana Torontossa kirjoitin keittiössä paitsi viimeisenä vuonna, jolloin kaksi lapsista oli lähtenyt Pariisin opiskelemaan, ja mieheni ja minä saimme työhuoneet. Pöytänä oli pienessä keittiössämme kadulta löydetty pitkä ja kapea keittiön pöytälevy. Mieheni teki siihen laudoista pukkijalat.
Istuin keittiön korkealla jakkaralla ja kirjoitin eläintensuojeluyhdistyksen kirpputorilta ostetulla punaisella kirjoituskoneella. (Olen heittänyt sen Suomessa roskiin ja epäilen, että se on nyt kallis keräilyesine.)Edessäni oli seinällinen taidejulisteita. Siinä sitä syntyi kulttuurijuttuja Suomeen. Kirjoja, lehtijuttuja ja väitöskirjoja kirjoitetaankin hyvin vaatimattomissa olosuhteissa. Mutta mielikuvitus luo laajoja näkymiä.
Tänä aamuna, kun heräsin, huomasin, että Saaran kuvaus hänen omasta pienestä työhuoneestaan ratkaisi erään työpöytäongelman, oikeastaan kirjoituslipasto-ongelman. Koska nuortenkirjablogini nimi on ”kirjoituslipasto”, olin laittanut sinne kuvan kauniista kirjoituslipastosta, jonka ajoittaisin jonnekin 1800-luvun loppuun tai 1900-luvun alkuun. Mutta nyt tuli ongelma. Olin siirtänyt kaikki siihen aikakauteen liittyvät kirjoitukset uuteen blogiin, ja 1500-luvulla ei kirjoituslipastoja vielä ollut.
Mutta työpöytiä oli. Pyhimykset Augustinuksesta ja Hieronymoksesta lähtien on kuvattu istumassa arvokkaiden työpöytiensä ääressä. Mutta entä naiset? Mariakin istuu lattialla kirjaa lukemassa ainakin yhdessä maalauksessa. Lattialla istuivat vielä Elisabet:n hovinaisetkin hienoissa tilaisuuksissa. Tuoli oli vain Elisabetilla. Hän oli lempeä, kun ei vaatinut hovinaisiaan seisomaan. Ei tiedetä istuivatko Elisabetin hovinaiset tyynyillä vai leveiden moninkertaisten hameittensa päällä.
Mutta tänä aamuna muistin heti herättyäni keskiaikaisen naiskirjailijan, joka kuvataan omassa pienessä työnurkkauksessaan pöydän ääressä. Christine de Pisan. Minulla on hänen kirjansakin. Sen kannesta löytyi naisen kirjoituslipastolle edeltäjä. Se koristaa nyt blogini sivupalkkia. Kiitos, Saara, ideasta.
Eilen illalla Saaran blogissa keskusteltiin työhuoneista. Useilla kirjoittavista naista ei sellaista ole. Kirjoitetaan sängyn päällä ja keittiön pöydän ääressä. Saaralla on kuitenkin mukava työskentelynurkkaus, jota hän kuvaa kirjoituksessaan.
Varsinaisen vapaan toimittajan urani aikana Torontossa kirjoitin keittiössä paitsi viimeisenä vuonna, jolloin kaksi lapsista oli lähtenyt Pariisin opiskelemaan, ja mieheni ja minä saimme työhuoneet. Pöytänä oli pienessä keittiössämme kadulta löydetty pitkä ja kapea keittiön pöytälevy. Mieheni teki siihen laudoista pukkijalat.
Istuin keittiön korkealla jakkaralla ja kirjoitin eläintensuojeluyhdistyksen kirpputorilta ostetulla punaisella kirjoituskoneella. (Olen heittänyt sen Suomessa roskiin ja epäilen, että se on nyt kallis keräilyesine.)Edessäni oli seinällinen taidejulisteita. Siinä sitä syntyi kulttuurijuttuja Suomeen. Kirjoja, lehtijuttuja ja väitöskirjoja kirjoitetaankin hyvin vaatimattomissa olosuhteissa. Mutta mielikuvitus luo laajoja näkymiä.
Tänä aamuna, kun heräsin, huomasin, että Saaran kuvaus hänen omasta pienestä työhuoneestaan ratkaisi erään työpöytäongelman, oikeastaan kirjoituslipasto-ongelman. Koska nuortenkirjablogini nimi on ”kirjoituslipasto”, olin laittanut sinne kuvan kauniista kirjoituslipastosta, jonka ajoittaisin jonnekin 1800-luvun loppuun tai 1900-luvun alkuun. Mutta nyt tuli ongelma. Olin siirtänyt kaikki siihen aikakauteen liittyvät kirjoitukset uuteen blogiin, ja 1500-luvulla ei kirjoituslipastoja vielä ollut.
Mutta työpöytiä oli. Pyhimykset Augustinuksesta ja Hieronymoksesta lähtien on kuvattu istumassa arvokkaiden työpöytiensä ääressä. Mutta entä naiset? Mariakin istuu lattialla kirjaa lukemassa ainakin yhdessä maalauksessa. Lattialla istuivat vielä Elisabet:n hovinaisetkin hienoissa tilaisuuksissa. Tuoli oli vain Elisabetilla. Hän oli lempeä, kun ei vaatinut hovinaisiaan seisomaan. Ei tiedetä istuivatko Elisabetin hovinaiset tyynyillä vai leveiden moninkertaisten hameittensa päällä.
Mutta tänä aamuna muistin heti herättyäni keskiaikaisen naiskirjailijan, joka kuvataan omassa pienessä työnurkkauksessaan pöydän ääressä. Christine de Pisan. Minulla on hänen kirjansakin. Sen kannesta löytyi naisen kirjoituslipastolle edeltäjä. Se koristaa nyt blogini sivupalkkia. Kiitos, Saara, ideasta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)