Kiertokysely : Missä kirjoitat?

Hups! Tänään kävi tässä blogissa 189 vierailijaa. Vain makasiinipalo toi teitä enemmän. Kiitos käynneistä.



Täällä esitetään kiertokysely työpöydästä.. Kyselijällä on siisti ja monipuolisesti varustettu työskentelytila.

Kirjoitan usein vuoteessa. Tietokoneeni ohjeiden mukaan kannettavan tietokoeen alla täytyy olla kova alusta, jotta ei tapahdu ylikuumentumista. Löysin kerran kirpputorilta kaksi hienoa kirjoitusalustaa. Toinen on sisarenpojallani toisella puolen maapalloa, toinen tässä. Ne olivat peräisin lakkautetusta pankista.

Käytän lukiessani ja kirjoittaessani loisteputkilamppua, jota voi kääntää tarpeelliseen kohteeseen. Kuten kuvasta näkyy, koneeseen kiemurtelee kaapelijohto toisen työhuoneen tietokoneesta. Sain lahjaksi myös langattoman yhteyden, mutta se on haihtunut jonnekin.

En käytä ollenkaan hiirtä, sillä se kipeyttää ranteeni. Kun lapseni käyttävät tätä konetta, he tuskaantuvat heti hiirettömyyteen ja hakevat jostain hiiren. Olen tottunut hiirettömyyteen. Alussa se oli vaikeaa, tietokonepasianssin peluu auttoi totuttelussa.

Tietokoneen vieressä lojuu yleensä kirjoja. Nyt Riitta Pylkkäsen väitöskirja "Säätyläispuku Suomessa vanhemmalla Vaasa-ajalla 1550-1620", löytö Mannerheimintien Arohongan antikvariaatista.

Vieressä on yleensä kamera, johto jolla kuvia saa siirrettyä koneeseen ja levyjä, joissa on kuvia. On yleensä myös kännykkä, hiusharja, kasvovoidetta, vihkoja, kyniä, joku lehti ja mikrokuituliina, jolla pyyhin pölyjä koneesta. Jossakin sanottiin, että tietokoneen näppäimistö on yhtä likainen kuin vessanpönttö.:)

Aivan uutta ovat puna-oranssi-siniset kansiot. Ostan aina uudet kansiot uuteen projektiin. Siten löytyvät tarpeelliset tiedot kansion värin perusteella.

Saan yleensä aina jonkinlaisen flunssan tai jopa keuhkoputkentulehduksen vanhojen paperien selaamisesta ja järjestelystä. En voisi istua kirjastoissa arkistoja penkomassa. Samasta kertoi myös historiantutkija ja nuorisokirjailija Kaisa Ikola blogissaan. Luen yleensä kirjoja ja otan paljon valokopioita kirjaston kirjoista ja laitan paperit kansoihin. Ostan hyvin paljon kirjoja. Alleviivaan niitä. Laitan lappuja niiden väliin.

Toivon, että tästä flunssasta ei tule keuhkoputkentulehdusta.
Tähän kannattaa lisätä, että aloitin syyskuussa yksityisen blogin, johon merkitse uuden projektin etenemisen, laitan valokuvia, muistiinpanoja ja linkkejä. Ei pölyä.
Olisi aika hauska idea ruveta kirjoittamaan sinne ensimmäistä versiota.

Tuomas ja seitsemän kuolemansyntiä

Tuomas lajitteli synnit. Katolisen kirkon merkittävin teologi Tuomas Akvinolainen on vaikuttanut paljon mm James Joycen ja Umberto Econ tuotantoon. Gentile da Fabrianon maalaus. Katso täältä Hieronymos Boschin loistava maalaus seitsemästä kuolemansynnistä.

Ikkunaiines ja Nono seitsemän kuolemansynnin kimpussa

Käsite seitsemän kuolemansyntiä on roomalaiskatolista teologiaa. Meillä protestanteilla ei sellaista ole eikä sitä ole raamatussa. Se on kuitenkin hyvin kiinnostava psykologinen ja kulttuurinen aihe.

Ikkunaiines on käsitellyt blogissaan omalla kirpeän railakkaalla ja omaperäisellä tavallaan seitsemää kuolemansyntiä. Hänen näkökulmansa aiheeseen on ollut yllättävä ja herättänyt keskustelua.

Valokuvablogista tuttu työryhmä on aloittanut uuden kollektiiviblogin Nono ja ilmoittanut jo aikaisemmin käsittelevänsä tätä aihetta. Mutta ideaan ei ole copyrightia. Miten pärjää Nono Iineksen jälkeen?

Nimimerkki Luke kirjoittaa ensimmäiseksi ylpeyden synnistä lähtökohtanaan portugalilaisen runoilijan Fernando Pessoan runo. (Antti Hynönen kertoo Kiiltomadossa Pessoan runoudesta.)

Käsitettä synti ei ole ilman uskontoa. Siitä oli kiinnostunut myös Pessoa. Jose Augusto Seabra kirjoittaa Unesco Courierissa, että Pessoa oli tuotannossaan "spirituaalisella löytöretkellä okkultismiin" apunaan ruusuristiläisyys. Hänen tavoitteenaan oli Portugalin "renessanssi", uuspakanallinen Portugali.

Nono puolestaan ilmoittaa, että toimituskunnalla ei ole mitään yhtenäistä aatteellista, uskonnollista tai poliittista linjaa.

Arjen hohtoa

Kuva: Anna Amnell (klikkaa kuvaa, jos haluat nähdä sen suuremmassa koossa)

Mitkä ihmeen 'eaa' ja 'jaa' ? Kenen toimesta?

Lukiessani edellistä kirjoitustani varten Wikipediasta Pompeius Suuresta, huomasin että (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pompeius) suomenkielinen artikkeli poikkesi täysin muilla kielillä samasta aiheesta kirjoitetuista artikkeleista eräässä asiassa.

Suomenkielisessä Wikipedian artikkelissa ei käytetä länsimaisesta ajanlaskusta muotoa 'eKr' ja jKr'. Suomenkielisessä artikkelissa on outo "eaa" ja "jaa". Muissa kieleissä vastaavaa ei ole.

Tietääkö kukaan, mistä tämä omituinen käytäntö on peräisin? Sitä näkee jopa oppikirjoissa. Sehän ei edes tarkoita mitään täsmällistä. Se on 'ennen ajanlaskun alkua' Itkosen Uuden kielioppaan mukaan. Kenen ajanlaskun? Ajanlaskuja on vaikka kuinka monta.

Ilmiön taustaa (Itä-Eroopan maiden vastaava tilanne)

Olen keskustellut tästä aiheesta kielitaitoisten ystävieni kanssa. Kukaan heistä ei muista kieltä, jossa käytettäisiin tuollaisia omituisia muotoja.

Esimerkiksi ranskassa voidaan käyttää puheessa muotoa "meidän ajanlaskumme alussa" jne, mutta kirjoituksessa on eKr. ja jKr. vastaava muoto säilynyt (Né en 106 av. J.-C. , mort en 48 av. J.-C.)

Milloin nämä 'eaa' ja 'jaa' on otettu käyttöön ja kenen toimesta?



Huom! Lue uusimmat kirjoitukseni tästä samasta aiheesta! Ne käsittelevät asian eri puolia, mm Wikipediassa vallitsevaa erimielisyyttä "neutraalin" ilmaisun pakollisuuteen.

Lisäys

Wikipedia kertoo, että vastaavia yrityksiä on tehty ennenkin: Ranskassa vallankumouksen jälkeen, Tsekkoslovakiassa (kuukausien nimet, AD jäi) sekä Italiassa fasistien toimesta.

Kommenteissa mainittiin BP-ajoitus, radiohiiliajanlasku, jota käytetään arkeologiassa ja paleontologiassa.

Asiasta keskustellaan Wikipediassa. Saako sielläkin vähemmistö määräillä Suomea?


LISÄYS:

Englanninkielisissä maissa käytetään Anno Domini-merkinnän ohella jossain määrin myös CE ja BCE-merkintöjä. Nimitys "yhteinen ajanlasku" (common era) oli alkujaan käytössä kristillisestä ajanlaskusta uskontojen välisissä neuvotteluissa ja sai alkunsa kristittyjen kirkkokuntien toimesta.(luetaan joko 'common era' tai *Christian era*.) CE/BCE -merkintöjä käyttävät joidenkin alojen tutkijat, jotkut kirkot edelleenkin uskontokuntien välisissä yhteyksissä ja esimerkiksi ateistinen Kiina. Molempia merkintöjä käytetään myös rinnakkain.

CE ja BCE -merkintöjen käyttö B.C. ja A.D. tilalla on kiistanalainen asia. Siitä keskustellaan paljon muualla maailmassa.

Suomi ei ole kansainvälinen kieli. Vain hyvin pieni vähemmistö suomalaisista kannattaa eaa ja jaa -merkintöjen käyttöä länsimaisesta ajanlaskusta. Sitä ei voida vaatia käytettäväksi. Sitä markkinoidaan neutraalina ilmaisuna, mutta sitä se ei missään nimessä ole.

Suomalaisen Wikipedian tulisi mielestäni noudattaa muilla kielillä kirjoitetun Wikipedian tapaa: B.C. ja A,D. eli eKr ja jKr.

Vertaa Wikipedian artikkeleita muilla kielillä ja suomeksi, niin huomaat eron!

Kenenkään ei tarvitse uskoa kristinuskoon käyttäessään eKr tai jKr, hän vain tunnustaa sen, että tämä ajanlasku on kristittyjen oppineiden keksimä ja eräs eurooppalaisen kulttuurin suuria saavutuksia.

Jos joku keksii paremman ajanlaskujärjestelmän, kaikki luonnollisesti siirtyvät käyttämään sitä ja keksijä voi antaa sille haluamansa nimen. Tästä kristillisestä ajanlaskusta tulisi silloin eräs historian merkittäviä ajanlaskujärjestelmiä kuten esimerkiksi mainitsemani mayojen tms ajanlaskujärjestelmä. Mutta parempaa ei ole keksitty. Alkuaineiden keksijät saavat nimensä alkuaineille, tähtien löytäjät tähdille jne. Miksi ajanlaskun keksijät eivät saa pitää keksintöänsä oman "firmansa", Anno Domini, nimissä?

Toivon, että jatkatte keskustelua omissa blogeissanne. Tässä blogissa kuitenkin keskustelu tästä aiheesta on päättynyt. Minulla ei ole mahdollisuutta osallistua siihen pitempään. Kiitos mielipiteistä. Hyvää viikonloppua.

Ks. Ajan
ilmaisut/Korpela
Kirjoitetaanko eKr. vai eaa.?
Lisäys: Lue mikä vuosi nyt olisi jos käyttäisimme vaikkapa roomalaista tai Ranskan vallankumouksen ajanlaskua!

Huom! Olen poistanut yli 20 kommenttia, eniten omia kommenttejani. Osan niiden sisällöstä ole siirtänyt tekstiini lisäyksinä. Osa kommenteista oli toistoa, jota syntyy, kun keskustelu venyy pitkäksi.

Ajan ilmaisut: muissa kielissä Wikipediassa: eKr ja jKr