Vesi. Water

Viktor Jansson: Kalapoika
Esplanadi
Vesi. Water Makrotex
Makrotex-kuvat tiistaisin



Vesisade Runeberginkadulla
When it rains, it pours in our street.


Vesisade kirpputorilla




Vesipisarat ikkunassa
raindrops in the window




April showers



Sade puhdistaa ja kaunistaa kaupungin.
Klikkaa kuvat suuremmiksi tai käy katsomassa muita sade ja vesi -kuviani.

Kollaasit : Spring fever

Muumeilla on kevät ja tulossa juhannusjuhlat lapsille ja nuorille ja lapsenmielisille

Uudet värikollaasit 33: keltainen, vihreä, musta

 Muumit menossa juhannusjuhliin



 Näen ikkunastani tämä julisteen.

Ja alla extrana mieheni Töölönlahden puistossa ottama kuva Lux 2015 Helsinki lyhdystä, jossa on nämä samat värit.

Lisää Lux Helsinki -kuviamme

Vaihto-oppilaana: Lounas Manhattanilla öljymiljardöörin kanssa

Edelleen väitellään siitä, pahensiko Franklin D. Rooseveltin New Deal Yhdysvaltojen 1930-luvun lamaa, sillä työttömyys vain lisääntyi. Mutta New Deal aloitti Yhdysvaltojen yhteiskunnan muokkaamisen oikeudenmukaisempaan suuntaan. Ja siitähän kiistellään jälleen presidentinvaaleissa.

New Deal synnytti useita oikeusjuttuja. Niistä tunnetuin oli J. Edward Jonesin tapaus. Hän voitti Korkeimman oikeuden päätöksellä Rooseveltin - ja Amerikan valtion. Olin Jonesin naapurin kodissa vieraana vaihto-oppilasaikana.

Siihen aikaan, kun olin teini-ikäisenä vaihto-oppilaana Amerikassa, asuin lukuvuoden lopussa viikon New Yorkissa Scarsdalen & White Plainsin seudulla rikkaitten ihmisten alueella. Isäntäperheeni talo oli hyvin suuri ja 1800-luvun viktoriaanista tyyliä. Talon ympärillä oli puistomainen puutarha kuten naapureillakin. Minulla oli varattu useita huoneita eräästä kerroksesta.

Isäntäväkeni olivat Pariisissa taidetta ja balettia opiskellut kotirouva ja lakimies, jonka aikuinen poikakin oli lakimies. Isä ja poika näyttivät minulle New Yorkia ja kertoivat New Yorkin taloudellisista ja väestöpoliittisista ongelmista. Liikuimme luodinkestävällä autolla, sillä lakimies oli ollut mukana kovissa jutuissa ja pelkäsi joidenkin rikollisten kostavan. Perheenäidin kanssa matkustin maanalaisella keskustaan taidenäyttelyihin ja Broadway-teatteriin.

Naapurina oli monimiljonääri, öljymijardööri, joka vei minut syömään lounasta - vai olikohan se illallista ? - herrojen klubiin Manhattanille. Autonkuljettaja vei meidät hienoon ravintolaan, jossa oli tummaa jalopuuta ja hillittyä tummanpunaista sisustuksessa, panelointi ja paksut matot, jotka vaiensivat askelten ja keskustelun äänet. Oli frakkipukuisia miestarjoilijoita ja teini-ikäistäkin miellyttävää hyvää ruokaa. Mies oli älykäs ja maailmaa nähnyt. Hän oli adoptoinut pienen tytön, joka ratsasti päivisin ponillaan pihapuistossa.

Öljymiljardööri antoi minulle lahjaksi kaksi kirjoittamaansa kirjaa, jotka ovat kuljeksineet vuosikymmenet kirjakaapeissamme. Huomasin äskettäin netistä, että mies oli paljon kuuluisampi, kuin olin arvannut. Toinen kirja kertoo nimittäin tunnetusta Franklin D. Rooseveltin New Deal -iin liittyvästä oikeusjutusta, jonka tämä mies voittti Korkeimman oikeuden päätöksellä. Oli toimittu vastoin perustuslakia. Mies selosti minulle tätä tapausta, josta keskustellaan edelleen, sillä onhan jälleen lama.
Ks.

 

Kuvassa olen juuri saapunut Yhdysvaltoihin ja valitsen koulusssa lukujärjestykseeni mieluisia aineita.

J. Edward Jones Publishes Book: Scarsdale Inquirer, Number 19, 10 June 1938

Ja J. Edward Jones: And So They Indicted Me. 253 sivua, 1938

Kirja on tärkein

 

Aina käy näin: Kun olen kirjoittamassa kirjaa ja olen päässyt ensimmäisessä versiossa puolivälin yli, melkein loppuun, seuraava kirjaidea tunkee alitajuntaan. Tätä kirjaa olen todellisuudessa suunnitellut jo vuosikausia. Nyt ei enää häiritse se pelko, että en ehkä löydä kustantajaa. Aika on muuttunut. On palatttu entisiin aikoihin: kustantaja ei ole välttämätön, kirja on. Se löytää aikanaan lukijansa.

The Romanov Boyars Banquet Hall

A hidden jewel in Moscow. The Romanov Boyars Residence Museum
Romanov-pajarien palatsin juhlasali 
Photo Friday: 'Blurred'
http://www.photofriday.com/

Kashmir-kuviot palaavat muotiin

Mieheni paisley-kuvioinen eli kashmir-kuvioinen solmio

Paisley-kuvio kehitettiin Persiassa noin 200-65 j.Kr.  Myös kelteillä oli paisley-kuvio, noin 50 e.Kr-50 j.Kr. Paisley-kuvio kehittyi Kashmirin kuningaskunnassa (1556-1605), jossa alettiinn kutoa kashmirkuvioisia huiveja. Niitä käyttivät alussa lähinnä miehet. Itä-Intian kauppakomppania alkoi tuoda 1800-luvulla kashmir-kuvioisia huiveja Eurooppaan, jossa niitä käyttivät naiset. Nimi paisley tulee skortlantilaisesta kylästä, jossa niitä kudottiin runsaasti. Kashmir-kuvio on ranskaksi ’palme’.
Lue blogikirjoitukseni Kashmir-kuviot ovat jälleen muodissa vuodelta 2005
http://blogisisko.blogspot.fi/2005/08/kashmir-kuviot-ovat-jlleen-muodissa.html 
Lue lisää
http://www.paisleypower.com/#!history-of-paisley/c9a

Huhtikuu Helsingissä

Kevät kurkistaa. Huhtikuun neljäs päivä 2012 oli hiukan lunta katoilla.

Kuvia Pieni lintu-blogin  makrokuvat-haasteeseen Huhtikuu
Vanhoja kuvia ja tuoreita kuvia eiliseltä iltakävelyltä.



Huhtikuun harmauteen toi väriä Klaus Haapaniemen Taika-astioiden mainos raitiovaunupysäkillä vuonna 2007.





Sumuinen aamu Ullanlinnassa.




Vanha Kauppahalli hiljaisena huhtikuun iltana.




Jos tulee kylmä, voi mennä juomaan teetä johonkin kahvilaan.




Edelliset kuvat ovat aikaisemmilta vuosilta, mutta eilen illalla iltakävelyllä otettu kuva kertoo myös huhtikuisen Helsingin ankeudesta. Kuten niin usein olemme mieheni kanssa melkein ainoat ihmiset kävelemässä keskustan kaduilla. Ennen olimme iltakävelyllä jopa puolenyön aikaan - yhtä hyvin Helsingissä kuin jossakin muussa kaupungissa. Nyt maailma on muuttunut turvattomaksi. Emme enää mene kaupungille yhdeksän tai kymmenen jälkeen, vaikka Helsinki on melkein tyhjä myöhään illalla.




Väriä tuovat kaupunkiin näyteikkunat. Olen kinnostunut pukuhistoriasta ja kuvaan näyteikkunoiden muotia. Tämän kashmir-kuvioinen pitkä juhla-asu on kiehtova.
Kashmir-kuvio, englanniksi paisley
http://www.paisleypower.com/#!history-of-paisley/c9ar



Väriä, väriä

Kävijämäärä 2016 asti

Syyskuuhun 2010 mennessä tässä blogissa oli edellisten mittareiden mukaan käynyt noin vuodesta 2005 alkaen 300000 lukijaa. Bloggerin mittari aloitti vasta toukokuusta 2010 ja näyttää ajalta 5/2010-4/2016 yhteensä 611 652 kävijää tälle blogille. Voisi olettaa, että kymmenessä vuodessa olisi kertynyt jo yhteensä miljoonaa kävijää, mutta yhtä koko ajan käynyttä mittaria ei ole.

En ole seurannut tarkkaan kävijämääriä, mutta sillloin tällöin merkitsen jotakin muistiin. Minulla on useita muitakin blogeja , kaikissa blogeissani on ollut vuoden 2010 jälkeen vähän yli miljoona katsomista. Sitten ovat vielä Vuodatuksen blogit, joiden kävijä ja katsojamääriä en tiedä.
Muut blogit: Katso blogit linkissä olevan info-blogin sivupalkista. On tullut kirjoitettua jotakin joka päivä, mikä olikin päämääränä aloittaessani bloggaamisen.

Viime aikoina kuvat ovat tulleet blogeissani ja yleensä blogeissa entistä tärkeämmiksi, jopa kaikkein tärkeimmiksi. Suosituin kirjoitus tässä blogissa on ollut Amarylliksen hoito-ohjeet vuodelta 2006.  Minulla oli ensimmäiset 20 vuotta Kanadasta paluun jälkeen paljon leveitä ikkunalautoja, joilla saatoin kokeilla kukkien kasvattamista. Ylhäällä oleva kuva on vuodelta 2008.




Toiseksi suosituin on kirjoitus Näin saan orkideat kukkimaan ja kuvassa on uskollinen kukkijani, jonka ostimme Kalliosta Ympyrätaloa vastapäätä olevasta kukkakaupasta tämän vuosituhannen alussa. Olimme kaikki kerrostalon asukkaat putki- ja yleisremonttia paossa kokonaisen vuoden evakkoina Suonionkadun ja Neljännen linjan kulmatalossa. Orkidea kyllästyi kukkimiseen vasta sitten, kun muutimme Töölöön.



Kolmanneksi suosituin on värikollaasi, jonka olen muodostanut Töölön korttelimme toisessa päässä olevasta vihreästä seinästä ja peikonlehdestä keittiömme ikkunalla. Peikonlehti onkin ainoa huonekasvi, joka kukoistaa täällä.

Ja neljäntenä tulee yllätyksekseni aika tuore blogikirjoitus, kuva ja tiedot vuonna 2014 ilmestyneestä yhteisniteestä, jossa ensimmäiset kolme kirjaani ovat yksissä kansissa: Vaahteralaakson Aurora. Se on ohittanut jopa joulupukin

Uudet värikollaasit 33

Värikollaasi 32  Mintunvihreä, hiirenharmaa ja keltainen.
mint, grey and yellow

Ruotsin kielen tarpeellisuudesta

Nordiska Museet :

 Täälläkin on osa historiaamme, sillä olimme monta sataa vuotta osa Ruotsia. Se on fakta, joka täytyy tunnustaa. Emme voi pyyhkiä pois osaa menneisyydestämme. Olimme jo silloin osa Eurooppaa.

Jos ruotsi tulee valinnaiseksi aineeksi kouluissa, syntyy Suomeen pieni elliitti, joka osaa ruotsia, ruotsinkieliset ja ne, joiden vanhemmat ymmärtävät ohjata lapsensa opiskelemaan myös ruotsia. Vain he voivat saada valtion virkoja tässä kaksikielisessä maassa. Suomella on pitkä historia myös Ruotsin osana. Siinä oli hyvät ja huonot puolensa, mutta meistä tuli länsimainen maa. Kieli ei ole vain sanoja, vaan myös kulttuuria. Sen tietää esimerkiksi lyhyenkin latinan lukiossa lukenut. Lyhyen kurssinkin jälkeen on helpompi jatkaa, jos suuntautuu jollekin alalle, jossa kyseistä kieltä tarvitaan. Olen iloinen siitä, että kouluaikanani oli pakko lukea useita kieliä. Ei lapsi tai teini-ikäinen osaa itse suunnitella tulevaisuuttaan.

Photo Friday: 'Rough'

Photo Friday: 'Rough'
Karkea, rosoinen aitan seinä

Uteliaisuus saa lapset lukemaan

Löysin vanhan kommenttini netistä: Ahmin koululaisena yhteeen aikaan esimerkiksi Dickensin ”Pickwick-kerhon jälkeenjäääneitä papereita”. En varmasti halunnut samaistua noihin huvittaviin herroihin. Juuri erilaisuus voi kiinnostaa eniten. Uteliaisuus saa lapset lukemaan, loputon uteliaisuus.
P.S. Vanha piirroskuvitus oli hauska 
lisää asiasta
http://www.charlesdickensinfo.com/novels/pickwick-papers/

Paluu nykyaikaan

 


Olen kirjoittanut jo jonkin aikaa nykyajasta. Aikamatkailuni on edennyt 1500-luvusta ja 1900-luvun alusta myöhemmäksi ajaksi. Mutta voidaksemme ymmärtää nykyaikaa ja suunnitella tulevaisuutta, meidän täytyy tuntea menneisyys. Kuljetan mukanani matkatavaraa.
Kirjoitan hitaasti ja olen antanut itselleni aikaa vielä ainakin tämän vuoden tähän projektiin.

Kirja-arvostelu Turun Sanomissa

 Turun Sanomat/alio 24.3.2016. Kirjoittaja Jorma Grönjolm  on turkulainen toimittaja ja kriitikko. Hän on julkaissut muun muassa teoksen Kirjojen Turku. Tämä pääkirjoitussivun alakerta-artikkelissa ollut kirja-arvosteluosuus ilahdutti minua hyvin paljon.

"Milloin Juhana-herttua ja hänen aikakautensa Turku nousivat kotimaisen kaunokirjallisuuden aihepiireihin?

Kirjallisuuden professori ja Aleksis Kiven keskeisiin tukijoihin kuulunut Fredrik Cygnaeus kirjoitti 1850-luvulla Juhana-herttuasta näytelmän Hertig Johans ungdomsdrömmar, joka nimessään viittaa herttuan nuoruudenunelmiin. --

Mutta aivan viime vuosien uutuuksiin kuuluu teos, joka ei ole saanut lainkaan niin laajaa huomiota kuin se ehdottomasti ansaitsisi. Kirja on Anna Amnellin persoonallinen ja kaikin tavoin yllättävä Lucia ja Luka (Books by Demand 2013). Sopii toivoa, että Turku-aiheisesta kirjallisuudesta kiinnostuneet vähitellen löytävät Amnellin seitsemännen romaanin.

Suomen kirjailijaliiton ja Nuorisokirjailijoiden jäsenellä Anna Amnellilla on Suomen ja Kanadan kaksoiskansalaisuus, koska hän asui ja työskenteli aikoinaan kymmenisen vuotta Kanadassa.

Lucia ja Luka päättää trilogian, jonka aikaisemmat osat ovat Kyynärän mittainen tyttö (2004) ja Pako Tallinnaan (2006). Keskushenkilö on renessanssiaikaa elävä lyhytkasvuinen Lucia. Hienon ja mukaansatempaavan sarjan kolmas osa perustuu kirjailijan tarkkoihin tutkimuksiin 1500-luvun elämästä ja turkulaisesta kaupunkikulttuurista.Lucia ja Luka -teoksessa eletään vuotta 1562. Kyynärän mittainen Lucia Olavintytär ja hänen veljensä Hannu muuttavat Turkuun. Heidän isänsä haluaa, että Lucia pääsee Juhana-herttuan hoviin luutunsoittajaksi ja Hannu hovipojaksi.

--

On mielenkiintoista, että Amnell on eräissä kirjoituksissaan esittänyt syvän kiitollisuutensa Liisa Seppäsen arkeologiselle väitöskirjalle Rakentaminen ja kaupunkikuvan muutokset keskiajan Turussa. --

Sekä Amnellin romaanin kaupunkimaailma että Seppäsen väitöstutkimuksen aineisto osoittavat, että mielikuvat vaatimattomien savupirttien reunustamista kuraisista kaduista saavat rinnalleen aivan toisenlaisen kuvan kaupungista. Turussa kuljettiin päällystetyillä kaduilla, joita kehystivät myös useampikerroksiset tiili- ja puutalot.

Arvostetussa lastenkulttuurijulkaisussa, Tyyris Tyllerö -lehdessä (numerossa 4/2013) Anna Amnell on kertonut matkastaan renessanssin kehdosta Firenzestä Aurajoen rannoille Turkuun. Tuo matka kesti 20 vuotta ja sisälsi kaiken aikaa huolellista paneutumista historiallisiin lähteisiin."

Kirjoittaja on turkulainen toimittaja ja kriitikko. Hän on julkaissut muun muassa teoksen Kirjojen Turku.

 

Happy

 

Iloinen tapahtuma: tyttären syntymäpäivä
A festive table at home for a happy occasion
 I like to celebrate at home.
Makrotex-haaste: iloinen, happy 



Pets make children happy. My daughter with one of her many cats.
Now she is adult and has four cats.
Iloinen kissanomistaja.




 United Buddy Bears in Helsinki 2010. Buddy Bears of the World:
Happy tourists found their own country.
Turistit ilahtuivat löytäessään kotimaansa kaukana Suomessa. 





A lucky day. She was really happy to find this enormous teddybear at the fleamarket.
Löytö! Oma lentolippu nallelle?




Bussikin voi olla iloinen



The Home of Happiness -kahvila Pietarissa. Näitä lienee muuallakin. Hauska paikka.





Joskus voisi hyppiä ilosta!
Belgrad




Remember also this. Muista myös tämä! Bluebird on onnen ja ilon symboli monissa kulttuureissa. Nyt myös pop-musiikin kulttuurissa.
Bowie käyttää tätä vanhaa onnellisuuden symbolia laulussaan "Lazarus" vapauden symbolina. "Bluebird" on pohjoisamerikkalainen lintu.
http://blogisisko.blogspot.fi/2016/01/david-bowie-surprised-world-with-his.html
 The bluebird, an old symbol of happiness in many cultures, is a symbol of freedom in David Bowie's "Lazarus".

Love padlocks in Helsinki, Berlin, Moscow

Lemmenlukkoja Helsingissä Katajannokan sillalla. Love locks in Helsinki




Lemmenlukko/Lovelock in Berlin







 Lemmenlukkoja Gorky-puistossa Moskovassa.
Love locks in Gorky-park Moscow




Lemmenlukko Pietarisssa




Ja vielä Pietarissa



 Tämäkin kuva on otettu Katajanokan sillalla.

Lemmenlukot-kansio.

Kollaasi 30 Collage: lilac and nut brown

Mika Waltarin kotitalon oven yläpuolella oleva ikkuna Töölössä.


Värikollaasit 31
http://uudetvarikollaasit.blogspot.fi/2016/04/kollaasi-31.html
Lila ja pähkinänruskea

mallivärit





Myös tässä kuvassa olevat värit näyttävät minun koneellani mallin mukaisilta, varsinkin hiukset.:) Iho voisi olla hiukan toinen. Kuva on muunnelma maalauksesta, jonka kuvasin Gemäldegaleriessa Berliinissä.




Pähkinänruskeatukkainen nukke





Johanneksen kirkon penkit

Mukavaa keväistä sunnuntaita!