On kirjoja, joiden ääreen palaamme yhä uudestaan. Ne ovat kuin uskollisia ystäviä, jotka eivät petä koskaan. Ne ilahduttavat ja lohduttavat, ne palauttavat mieluisia muistoja aikaisemmista kerroista, jolloin olemme niitä lukeneet. Varsinkin kesälomalla palaamme niiden pariin, kun talven vaivat ja kevään kiireet ovat haihtuneet.
On kesäkirjoja, joita olemme lukeneet verannalla, riippumatossa, kesämökillä sateen ropistessa kattoon, uimarannalla, lentokoneessa matkalla lomalle tai vaikkapa parvekkeella tai puistonpenkillä kaupunkikesässä. Joillakin on kesähuvilallaan varsinainen kesäkirjasto, jota ovat lukeneet monet sukupolvet. Mitkä ovat Sinun kesäkirjojasi?
Photo: Anna Amnell
Kuvassa on mieheni isovanhempien Maria ja Oskar Amnellin entinen talo Lohjalla, entinen Terijoen huvila, jonka Oskar kunnosti.
kesällä ? melkein kaikki dekkarit, mutta ehdottoman parhaat Henning Mankellin ja Liza Marklundin kirjat.
VastaaPoistaAitoa kesälukemista ovat dekkarit, vaikkapa Sue Grafton aakkosdekkarit, Amanda Cross tai vaikkapa Rex Stout ja Raymond Chandler. Agatha Christietä en ole lukenut koskaan muulloin kuin kesäisin.
VastaaPoistaMökillä lapset lukevat Finnen Kiljusten perheestä ja Hölmöläis-tarinoita. Kirjat ovat vanhoja tulevat repaleisimmiksi kesä kesältä.
VastaaPoistaItse luen niitä kirjoja, joita olen ostanut talven aikana, mutta joita en ole vielä ehtinyt lukea. Niitä on laidasta laitaan, mutta mikään ei ole ihanampaa, kuin maata sohvalla yömyöhään, kuunnella muiden tuhinaa mökissä, ja uppoutua johonkin psykologiseen trilleriin.
Tosin huussiin ei tee yksin pimeässä mieli mennä, joten juomista on syytä säädellä.
Petra
Minäkin luen Agatha Christietä kesällä - tai flunsassa. Valitettavasti muistan juonet jo liian hyvin TV-sarjojenkin tähden.
VastaaPoistaViime kesän suururakka oli Jaan Krossin "Uppiniskaisuuden kronikka". Se oli paksuudessaan kiehtova ja antoisa aikamatka 1500-lukuun, mutta fyysisesti koetteleva (1245 sivua).
Olin suunnitellut lukevani myös toisen mammutin, "Alastalon salissa", mutta elämä - pojan häät & häävieraat Atlantin takaa - tulivat kirjojen edelle.
Mikä tässä kesädekkarikliseessä oikein on, kun se ei vaan kuole. Eiköhän se ole enimmäkseen niin, että jos lukee dekkareita talvella, niitä lukee kesälläkin. Ja onko myös niin, että sellainen henkilö, joka ei yleensä lue paljoa, lukee sitten helpommin dekkareita? Dekkareita mitenkään väheksymättä tietysti, onhan niitä tullut luettua ja paljon on joukossa hyvää kirjallisuutta.
VastaaPoistaTalven ajalta on minullekin kertynyt lukemattomia kirjoja aika nippu, ja kesällä on enemmän aikaa lukea, koska terassillakin näkee ja tarkenee, tosin Brysselin kesä on kylmähkö ja märähkö, joten terassista ei niin paljoa iloa ole. Kesäloma sen sijaan on niin lyhyt ja kiireinen, että ei ole aikaa lueskella.
Luen luvattoman vähän suomalaisia kirjoja, onneksi Brysselin pappilassa on myös nykyisin kirjasto, jossa tulee käytyä silloin tällöin. Muuten en ole kirjastoihminen, haluan omistaa kirjan enkä lainata. Ei ole ainoa luonnevika!
Kesädekkarikliseestä olen hanhensulan kanssa erimieltä. Itse en juurikaan lue dekkareita talvella.(ehkä joskus pitkillä lentomatkoilla) Muuta kirjallisuutta kylläkin. Sen sijaan lähes joka kesä tulee luettua nippu dekkareita.
VastaaPoistaYksi syy lienee kuitenkin se, että aika moni on hillonnun dekkareita ja muuta "vähäarvoisempaa" kirjallisuutta mökille, veneeseen yms. paikkoihin missä niihin tulee tartuttua.
Kesädekkareiden salaisuus lienee ainakin minulla se, että talvella on aikaa lukea vain lähinnä työhön liittyvää kirjallisuutta.
VastaaPoistaJää oikeastaan hyvin vähän aikaa lukea ihan huvikseen. Aina ei jaksakaan. Lyhyitä juttuja, kuten nettikirjoituksia lukee hetkessä.
Sisustuslehdet ovat rentouttavia aikuisten kuvakirjoja, joiden avulla tulee siinä sivussa kerrattua kieliä: ensin lukee otsikot, sitten tekstit kuvien alta ja sitten huomaakin lukevansa itse artikkeleita.
Sama tilanne talvisin kuin Blogisiskolla. Kesälomalla pidän lomaa myös lukemisesta. Luen korkeintaan sarjakuvat Hesarista.
VastaaPoistaKesä on otollisinta aikaa lukea ns. vaikeata kirjallisuutta, sellaista, jota pystyy pureksimaan vain palan kerrallaan. Kesälukemistani ovat vaikea tietokirjallisuus ja - runot.
VastaaPoistaViime kesä meni pahemmin lukematta.
(Ja Blogisisko: Uskomatonta, että tämän kesän lukemattomuuden syy poikinensa on sama kuin viime kesänkin. Eikä minulla sitten lankomiehiä enempää olekaan; tämä 56.)
Minulla ei kesälukeminen poikkea muusta lukemisesta, paitsi että mökillä pystyn lukemaan enemmän ja keskittymään paremmin, koska ei ole tellua eikä tietokonetta. Mitään systematiikkaa lukemisessani ei ole, luen mitä käteen sattuu, annan sattuman johdattaa.
VastaaPoistaKirsti
Kirsti,
VastaaPoistasattuma johdattaa minunkin kirjavalintoja usein. Niin tapahtuu varsinkin kirpputorilla.
Pirkko