Viides merkintä/juttu/viesti/kirjoitus/artikkeli (miniartikkeli) omaan blogiin. Kuudes päivä blogin kimpussa. Voisin sanoa raatajakansan hengessä: kun se parasta on ollut, on se ollut työtä ja tuskaa.
Jos ei ole riittävästi aikaa tai jos on nettiavuton kuten minä, tämä Bloggeri ei ole ihanteellinen ratkaisu. Ohjeita on, mutta samat asiat voisi esittää paljon yksinkertaisemmin. Paljon auttaa se, että tulostaa vähitellen ohjeet itselleen opaskirjaseksi. Usein käy nimittäin niin, että löytää hyvät ohjeet, mutta niitä ei löydä enää uudestaan.
Kun etsin Bloggerista ohjeita johonkin pulmatilanteeseen, minulla on usein sellainen tunne kuin penkoisin mahtavan kirjoituslipaston laatikoita ja salalokeroita. Varmaankin se tekee hyvää aivoilleni.
Parasta on se, että tulee kirjoitettua säännöllisesti. Olen laiska päiväkirjan pitäjä, ja käsikirjoituksen muokkaaminen on enimmäkseen entisen tekstin korjaamista. Uutta tekstiä ei tule kirjoitettua tarpeeksi usein.
Mukavaa Bloggerissa on sen kansainvälisyys. Bloginpitäjien harrastustietojen avulla voi löytää jostain blogoversumin toiselta puolen ihmisen, joka pitää samasta kirjasta, samasta musiikista, samoista elokuvista. Ei olekaan enää ainoa maailmassa.
Juuri tämän tunteen koin, kun löysin naisen, joka oli merkinnyt mielikirjakseen (luonnollisesti yhdeksi lukemattomista) Candace Robb -nimisen kirjailijan esikoiskirjan "The Apothecary Rose". Siihen hetkeen mennessä en tiennyt kenestäkään muusta, joka olisi kiinnostunut tästä 1300-luvun Yorkissa elävän naisapteekkarin elämää kuvaavasta historiallisesta romaanista. Kirja on ensimmäinen Owen Archer Mystery -sarjassa.
Olen moittinut kovasti Bloggeria. Jollekin toiselle sen käyttäminen on varmaankin helppoa. Rehellisesesti sanottuna tuo vaikeus ei ole ainoastaan hankalaa. Harrastuksenhan täytyy olla edes jossain mielessä vaikea. Eihän se muuten kiinnosta. Näin vaikeus voikin olla lisäarvo.
Vaikeus voi tosiaankin olla lisäarvo! Ettei lähesty aihetta siltä toiselta suunnalta, mistä katsottuna vaikeuden selättäminen tuntuu ylitsepääsemättömältä ja vie kaiken innostuksen ja halun koskea koko asiaan.
VastaaPoistaMukavaa uutta blogia,
t: -C-
Vaikeuden selättäminen on kestänyt tänä iltana monta tuntia. Yritin kaunistaa blogiani mukavilla väreillä ja viehättävällä otsikolla. Yhtäkkiä koko blogi sekosi. Kaikki "hieroglyfit" näkyivät ulospäin.
VastaaPoistaTulostin kaiken ja tallensin tiedoston. Lopulta keksin perustaa toisenkin blogin. Siitä löytyi perus-Template-varasto. Olin pyyhkäissyt vahingossa yhden sanan pois. Blogikansan on pakko olla pedanttisen huolellisia.
Olen huono HTML-kielen taitaja ja painin itsekin toisen blogini "Kapallinen kirsikoita" kanssa. Löysin siihen sopivan ulkoasun ja sitten asiat alkoivatkin mennä pieleen. Eilen sain (toivoakseni) kommenttiosaston toiminaan. Nyt on kunnianhimonani saada otsikko-osaan vähän väriä. Ihmetteletkö vielä, miten linkit tehdään? Sen voin neuvoa, jos vielä tarvitset, opettelin sen bloggausurani aikana.
VastaaPoistaTajusin eilen, miten laittaa linkkejä. Kaikki eivät kuitenkaan onnistuneet (esim Taiteilijaelämää ja Kirjailijan päiväkirja). Samaan aikaan (yhteensattuma vai syy?) sain koneeseeni viestin ohjelmani mahdollisesta laittomuudesta.
VastaaPoistaOlemme laittaneet tähänkin uuteen koneeseen Word Officen. Onko nyt niin, että sellaisen kalliin paketin saa laittaa vain yhteen koneeseen perheessä? Tietenkin tulen toimeen ilmankin sitä.