perjantaina, maaliskuuta 10, 2006

Taistolaisten lauluja? Ei kiitos. No, thank you.

Kun prinssi Henry puki huvikseen hihaansa natsisymbolin, siitä tuli kansainvälinen skandaali. Olisiko tullut skandaali, jos hän olisi pukeutunut jotain äärivasemmistolaista sankaria ihannoivaan t-paitaan? Sehän on muotia.

Olemme demonisoineet natsit heidän hirmutekojensa vuoksi, mutta nauramme leppoisasti kommunisteille tai saatamme jopa ihailla heitä edelleen, vaikka tiedämme varsin hyvin, mitä hekin ovat tehneet.

Kun etsimme neuvostojohtajia esittäviä matuskoja Tallinnan venäläisiä esineitä myyvistä lahjatavarakaupoista, myyjät punastelivat ja olivat hyvin kiusaantuneita. Heitä ei naurattanut.

Toisille virolaisille neuvostoaika merkitsee häpeää, toisille suurta surua. Imbi Pajun dokumenttielokuva virolaisten kyydityksistä Siperiaan Neuvostoliiton aikana on liikuttanut eroparlamentikkoja Brysselissä, kertoo tämän päivän sanomalehti. (10.3.2006 HS/Kulttuuri/C5)

Jotkut ihannoivat taistolaisaikojen "työväenlauluja". Ensinnäkään ne eivät ole työväenlauluja. Niiden tekijät ja laulajat olivat porvarisperheiden kapinallisia jälkeläisiä. Jos heidänkin poliittiset haaveensa olisivat toteutuneet, Brysselissä kauhisteltaisiin tänään myös suomalaisten kohtaloita.

11 kommenttia:

  1. Hyvin havaittua.

    Terveisin yksi lukijoistasi

    VastaaPoista
  2. Oikeastaan on melkoinen ihme kuinka taistolaiset saivat niinkin vahvan otteen Suomen nuorista opiskelijoista.

    Oliko se porvarinuorten joukko siihen aikaan jotenkin erityisen helposti imuroitavissa mukaan?
    Oliko yliopistomaailmassa joku tauti tähän suuntaan? Täytyi olla.
    Helena

    VastaaPoista
  3. Olen minäkin tyytyväinen siitä, ettei meitä liitetty Neuvostoliittoon, mutta sisäinen vastarinnankiiskeni heräsi, koska postisi kalskahti korviini vähän nuorisovihamieliseltä. Minusta on vain hyvä, että porvareidenkin lapset ottavat etäisyyttä kodistaan ja vanhempiensa arvoista, vaikka heidän valitsemansa ideologia olisi kuinka epärealistinen ja kummallinen. Miltäköhän eläinten vapautusrintamat näyttävät ihmisten silmissä kolmenkymmenen vuoden kuluttua?

    Tietysti ulkoapäin katsottuna 'työläisaate' porvarisnuorten ajamana vaikuttaa falskilta, mutta juuri nuoret pystyvät eläytymään usein paljonkin omastaan poikkeaviin elämänkohtaloihin. Siksi en epäile, etteivätkö taistolaisnuorten motiivit olisi olleet kuitenkin vilpittömät. Ja ehkä heistä tuli himpun verran joustavampia porvareita isoina, kuin mitä heistä olisi tullut, jos he olisivat mukisematta omaksuneet vanhempiensa arvot ja elämäntavat ja alkaneet kunnon porvareiksi pienestä pitäen.

    t. nimim. ei omaa lehmää ojassa :)

    VastaaPoista
  4. Minusta tuntuu, että siinä oli kuitenkin enemmän kysymys vallasta. Ehkäpä jotkut suvut ovat sellaisia, että haluavat pysyä vallassa keinolla millä hyvänsä.

    ¨

    VastaaPoista
  5. Oppia ikä kaikki

    Viittaan Liisan kirjoitukseen. Mielestäni on luonnollista ja oikein, että nuoremmat kyseenalaistavat vanhempien arvoja. Se on kasvamista ja itsenäistymistä. Varmaan jotain voi aina tarkastella toiseltakin kantilta.

    Vielä -70-luvun alussa oli käynnissä Vietnamin sota. Toisaalta Nixon oli sotkeentunut Watergateen. Se loi perusteltua USA-vastaista mielialaa, aivan kuten nykyinen Irakin-sota. -60-luvulla Suomen ja NL:n välillä ei ollut sellaista elintasokuilua kuin myöhemmin. NL johti USA:ta lähiavaruuden valloituksessa -60-luvun alussa.

    -70-luvun lopussa NL hyökkäsi Afganistaniin. Vietnamin sota oli päättynyt. Silloin tehtiin jako todellisen taistolaisuuden ja yleisemmän nuorisoradikalismin välillä.

    Kyllä minäkin vastustin Vietnamin sotaa, enkä näe siinä mitään väärää. -70-luvun loppu muutti kantani. Jokainen halutessaan näki NL:n rappion ja johdon iäkkyyden.

    Jos olin -70-luvun alussa suhtautunut vasemmistolaisuuteen ymmärtäväisesti, en sitä kadu. Elämä on oppimista. Churchill on sanonut "jokainen jolla on sydäntä on nuoruudessaan radikaali."

    Ongelma on siinä, että nämä vasemmistoliiton änkyräsiiven miehet ajattelevat 60-vuotiaana samoja ajatuksia kuin 13 vuoden iässä. Elämä on oppimista ja maailma muuttuu.

    VastaaPoista
  6. Tuo viimeinen teesi "maailma muuttuu" on se tärkein, mikä tulee huomata. Ja tosi osuva myös huomio, että kuusikymmpiset vouhottavat kuin 13-vuotiaat.

    VastaaPoista
  7. Olen samaa mieltä taistolaisuudesta kanssasi, Blogisisko. En ollut itse koskaan taistolainen; naureskelin heille jo silloin, koska valppaana lukijana tiesin jo silloin NL:n mädännäisyyden.
    Mutta silti taistolaisilla oli ihanteellisuutta, eivät he omasta mielestään olleet pahan tekijöitä. Mutta he pettivät itseään ja muita. Myös natsismin nousuun liittyi ihanteellisuutta. Itse NL:n synty oli ristiriitainen. Haluttiin luoda uusi maailma, jossa ei ollut sortoa, mutta päädyttiin pahimpaan diktatuuriin.
    Mikä on tuollaisen liikkeen tunnusmerkki. Olisiko se, että kehotetaan vihaamaan jotakin "pahaa". Nyt vihataan USA:ta, vihataan nimettömiä kapitalisteja ja pääomaa.

    VastaaPoista
  8. Kiitos, Juha Vahe, sanoit loppuun asti sen, mitä halusin sanoa!

    JM, en usko, että on olemassa mitään merkkiä, mistä tunnistaa tuhoisat liikkeet. Täytyy vaan pitää omatuntonsa valppaana ja olla tekemättä mistään liikkeestä itselleen jumalaa.

    VastaaPoista
  9. Olette tuoneet esille tärkeitä näkohtia.

    On hienoa, että nuoret itsenäistyvät. Useimmiten se voi kyllä tapahtua terveemminkin.

    Tärkeintä on, että asioista puhutaan. Puhumalla asiat selvenevät ja ongelmat kuluvat.

    Mukavaa viikonloppua!

    Pirkko

    VastaaPoista
  10. Kaikesta huolimatta Marxin päätelmät ovat oikeita tänäkin päivänä. Pääomat kasaantuvat; rikkaat rikastuvat. köyhät köyhtyvät. Pääomalla ei ole isänmaata. Työttömien suuri armeija jää tänne rutisemaan, kun tuotanto viedään muualle tuottamaan osakkeen omistajille vielä suurempia voittoja.
    Onko vastaväitteitä?
    xxxxxxxxxx
    Mutta nämä sivut ovat monipuoliset. Paneudun niihin perusteellisesti!

    VastaaPoista
  11. Sen mukaan mitä olen Marxista lukenut, hänellä on joitakin ajatuksia, joista voi oppia vielä tänään.

    Nyky-Suomi on kuitenkin aivan eri paikka kuin viktoriaaninen Englanti.

    VastaaPoista