Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
Näytetään tekstit, joissa on tunniste valokuvat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste valokuvat. Näytä kaikki tekstit
keskiviikkona, marraskuuta 21, 2007
tiistaina, syyskuuta 18, 2007
Toisen omistaman lemmikkieläimen valokuvan käyttö
Nyt olisi taas kysymys Kemppiselle:
Millainen "yksityisyydensuoja" on lemmikkieläimellä tai oikeammin lemmikkieläimen omistajalla? Saako ottaa kadulla tai muulla julkisella paikalla valokuvia esimerkiksi koirista tai kissoista? Saako kuvia käyttää blogissa? Ovatko tässä tilanteessa sääntöinä hyvät tavat vai suojaako laki lemmikkieläimen omistajaa?
Oma kokemukseni on, että lemmikkieläimen omistaja on mielissään siitä, että hänen lemmikkiään kuvataan. Kukaan ei ole myöskään koskaan kieltänyt laittamasta lemmieläimen kuvaa blogiin. Mutta entä jos koira on vilistänyt ohi ja olen ottanut siitä kuvan? Saanko laittaa kuvan blogiini? Entä jos olen ottanut valokuvan kauan ennen Internetiä ja blogeja?
Koirakuvat blogin säännöissä neuvotaan näin:
"Mikäli kuvassa esiintyy koiran ja sinun lisäksi muita henkilöitä, täytyy heiltä etukäteen pyytää lupa kuvan julkaisemiseen.
Kuvissa saa olla myös jonkun toisen omistama koira kunhan kuva on itse ottamasi. Olisi kuitenkin toivottavaa että kysyt koiran omistajalta luvan kuvan julkaisemiseen netissä, vaikka sinulla onkin kuvaan tekijänoikeudet."
Varmaankin kukin blogi voi määritellä omat sääntönsä, mutta miten on tilanne yleisesti?
Entä TV ja mainokset? TV:ssä näkee kuvia ihmisisistä ja eläimistä. Lupaa ei ole kysytty. Mutta mitä tapahtuu, jos joku laittaa toisen ihmisen omistaman koiran kuvan mainokseen?
Tässä faktaa ihmisen kuvaamisesta.
Millainen "yksityisyydensuoja" on lemmikkieläimellä tai oikeammin lemmikkieläimen omistajalla? Saako ottaa kadulla tai muulla julkisella paikalla valokuvia esimerkiksi koirista tai kissoista? Saako kuvia käyttää blogissa? Ovatko tässä tilanteessa sääntöinä hyvät tavat vai suojaako laki lemmikkieläimen omistajaa?
Oma kokemukseni on, että lemmikkieläimen omistaja on mielissään siitä, että hänen lemmikkiään kuvataan. Kukaan ei ole myöskään koskaan kieltänyt laittamasta lemmieläimen kuvaa blogiin. Mutta entä jos koira on vilistänyt ohi ja olen ottanut siitä kuvan? Saanko laittaa kuvan blogiini? Entä jos olen ottanut valokuvan kauan ennen Internetiä ja blogeja?
Koirakuvat blogin säännöissä neuvotaan näin:
"Mikäli kuvassa esiintyy koiran ja sinun lisäksi muita henkilöitä, täytyy heiltä etukäteen pyytää lupa kuvan julkaisemiseen.
Kuvissa saa olla myös jonkun toisen omistama koira kunhan kuva on itse ottamasi. Olisi kuitenkin toivottavaa että kysyt koiran omistajalta luvan kuvan julkaisemiseen netissä, vaikka sinulla onkin kuvaan tekijänoikeudet."
Varmaankin kukin blogi voi määritellä omat sääntönsä, mutta miten on tilanne yleisesti?
Entä TV ja mainokset? TV:ssä näkee kuvia ihmisisistä ja eläimistä. Lupaa ei ole kysytty. Mutta mitä tapahtuu, jos joku laittaa toisen ihmisen omistaman koiran kuvan mainokseen?
Tässä faktaa ihmisen kuvaamisesta.
perjantaina, syyskuuta 14, 2007
Kokemuksia: Valokuvatorstai ja Photo Friday
Viimeinen valokuvatorstaikuvani oli Firenzestä. Torstai, 7. syyskuu 2006 'Uoma'
Kuva on otettu Uffizin taidegallerian ikkunan läpi.
Tämä oli ensimmäinen kuva, jonka lähetin Photo Friday'iin. Minulla on tältä uimarannalta hyviä muistoja. Edellisen kirjoituksen kuva toi mieleen varsinkin pikkusiskoni onnelliset leikit.
Vuosi sitten jätin Valokuvatorstain ja päätin lähettää kuviani sen esikuvana olleeseen ryhmään, jonka nimi on Photo Friday. Olen ollut tyytyväinen vaihtoon.
Tehtävät on määrätty Photo Friday'ssa vuodesta 2002 asti pelkästään sanalla tai kahdella. (Kerran on ollut Martin Luther Kingin nimi). Keskustelu Photo Fridayn toimintaperiaatteista on vilkasta, ja niin toivotaankin siellä olevan kuten voit nähdä jo Photo Fridayn ensisivulla.
En ole ehtinyt vierailemaan photofridaylaisten kuvia katsomassa. Siitä huolimatta omia kuviani on käynyt katsomassa enemmän ihmisiä kuin Valokuvatorstain aikana. Vaihto koitui hyväksi, vaikka kävijämäärän lisääminen ei ollut syynä vaihtoon.
maanantaina, huhtikuuta 23, 2007
Muistojen aika
Tällaisena muistan äidin lapsuudestani. Kuva on otettu pikkusiskoni kastetilaisuudessa. Äiti oli kyllä enimmäkseen esiliina edessä työn touhussa, lauloi ja teki töitä. Mutta hän piti kauniista vaatteista ja teetti niitä meille tyttärilleen. Alla pikkusisko kukikkaassa pastellinsävyisessä kesämekossa.
maanantaina, huhtikuuta 16, 2007
Kommentti digikuvaamisesta
Kommentti Ihan kipsissä- blogiin.
Minusta digikuvaaminen on ihana addiktio.
Otin koululaisena mustavalkoisia valokuvia laatikkokameralla, jonka olin ostanut saamallani stipendillä. Valokuvaaminen oli kuitenkin kallista.
Pitkiin aikoihin en ottanut valokuvia, sillä hyvä ystäväni opiskeli Ateneumissa kamerataiteen linjalla ja otti meidän perheestä jatkuvasti paljon kuvia.
Muutama vuosi sitten aloin kaivata kouluajan taideharrastuksia. Mutta olen allerginen öljyväreille ja kiinnitysaineille, joita tarvitsisi pastellivärien kanssa.
Digikamera tuli täysin sopivaan aikaan. Sillä voi tehdä monenlaista. Huomaan tarkkailevani ympäristöäni entistä kiinnostuneemmin.
Minusta digikuvaaminen on ihana addiktio.
Otin koululaisena mustavalkoisia valokuvia laatikkokameralla, jonka olin ostanut saamallani stipendillä. Valokuvaaminen oli kuitenkin kallista.
Pitkiin aikoihin en ottanut valokuvia, sillä hyvä ystäväni opiskeli Ateneumissa kamerataiteen linjalla ja otti meidän perheestä jatkuvasti paljon kuvia.
Muutama vuosi sitten aloin kaivata kouluajan taideharrastuksia. Mutta olen allerginen öljyväreille ja kiinnitysaineille, joita tarvitsisi pastellivärien kanssa.
Digikamera tuli täysin sopivaan aikaan. Sillä voi tehdä monenlaista. Huomaan tarkkailevani ympäristöäni entistä kiinnostuneemmin.
perjantaina, helmikuuta 02, 2007
Hymyilevä
Valokuva-albumien katsominen lohduttaa. Kuva sisareni valokuva-albumista
Sisarellani ja minulla on ollut aina tapana katsella yhdessä valokuva-albumeita. Viime vuosina olemme skannanneet yhdessä vanhoja valokuvia ja antaneet toisillemme kuvia elämämme eri vaiheista. Aina tuntui aika loppuvan kesken.
Mieheni ja minä katsoimme heti sisareni kuoleman jälkeen kaikki valokuvat hänestä hänen kotonaan. Pienestä mustavalkoisesta kastekuvasta ja lapsuuden kuvista värikkäisiin kuviin onnellisista ajoista kotiäitinä, töissä ja matkoilla sekä lopulta aikaan, jolloin sairauden aiheuttama kärsimys näkyi hänessä.
Sain tänään ystävältäni kortin, jossa sanottiin runoilijan sanoin, että hän, jota rakastamme, elää ikuisesti, vaikka maallinen maja kätketään hautaan. Saksassa on hyvä sana 'Erdenkleid' maalliselle majalle.
Runoilijan sanojen taustalla on tietenkin 2.Kor.5.
lauantaina, joulukuuta 16, 2006
Johanneksen kirkko yöllä joulukuussa
keskiviikkona, joulukuuta 13, 2006
maanantaina, joulukuuta 04, 2006
Kaamos kaupungissa
Klikkaa kuvaa ja mene katsomaan kansiota, jossa on kuvia tältä päivältä aamukahdeksan ja iltapäivällä klo 4:26 väliltä. Keskipäivällä en voinut ottaa kuvaa, mutta oletan, että ei ollut paljoa valoisampaa kuin aamulla. Lähempänä joulua olisi vielä pimeämpää, mutta en tiedä,onko minulla silloin aikaa ottaa kuvia.
tiistaina, marraskuuta 28, 2006
sunnuntaina, marraskuuta 26, 2006
Harrastuksena nukkekodit
Tämän talon laittamisessa on kulunut kymmenen päivää. Vielä on kaikenlaista pientä laitettavaa kuten lamput.
Uusi palvelustyttö ihmettelee 1900-luvun alun talon aarteita.
Klikkaa kuvia ja käy katsomassa Flickristä sarjat "Auroran koti" ja "The new maid in the new house."
Täältä löydät kaikki nukkekotiharrastukseni vaiheet ja sen, miksi olen niistä kiinnostunut.
The Maid, A story in 4 Frames
tiistaina, marraskuuta 07, 2006
Aamurusko marraskuussa
maanantaina, marraskuuta 06, 2006
lauantaina, marraskuuta 04, 2006
perjantaina, marraskuuta 03, 2006
keskiviikkona, marraskuuta 01, 2006
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Lucia-kulkue oli kaunis sateesta huolimatta. Lapsilla oli hauskaa tonttupuvuissa ja muumien kanssa. Kulkueen alussa oli poniratsukkojen joukko. Yleisön joukossakin oli pieni Lucia, tyttö jolla oli kynttiläkruunu päässä.