Ruskaa ja Linnanmäki

Aurinkoinen syysilta Töölössä.

Historian rapinaa: kommentti

Olen laittanut tämän uudestaan häiriön vuoksi. (Osoitteessa päivämäärä on muuttunut, muuten sama)


Vastaukseni HS n keskustelupalstalla nimimerkille -x-.

-x- kirjoitti: "Blogikirjoituksen historiantulkinnan sisällön perusteella tekee mieli kainosti
 ehdottaa kirjoittajalle presidentti Koiviston muinaista neuvoa vahvasti mukaillen:
Teillä on "16th century" - pysykää siinä!"
Kommenttini otsikko: Vaasojen ja Stalinin siirtomaat

Hyvä -x-,

en asunut Suomessa etäisen sukulaiseni Koiviston ollessa presidentti,
joten en tiedä paljonkaan siitä, mitä hän puhui ja teki. Voin vain arvailla.
Uskon ja toivon, että hän pyrki tekemään parhaansa siinä historian tilanteessa.

Mutta 1500-luku sattuu sopimaan tähän aiheeseen hyvin. 1500-luvulla
Kustaa Vaasa poikineen käytti Suomea "siirtomaanaan" ja rikastui suomalaisten avulla.
(Nykyajan ruotsalaiset tai suomenruotsalaiset eivät ole kuitenkaan Vaasojen tekoihin syyllisiä.)

Samalla tavalla Neuvostoliitto käytti hyväkseen virolaisia ja muita alistamiaan kansoja.
 Täytyy katsella maailmanhistoriaa Leningradin puoluekaupasta ostetuilla
vaaleanpunaisilla silmälaseilla, jos ei tuota vieläkään myönnä.
 Virolaiset elivät köyhyydessä ja kurjuudessa, kun parhaat tuotteet menivät
 muihin suihin ja varsinkin "rauhaa rakastavan" NL:n asevarusteluihin.

Tuo kaikki on onneksi historiaa. Olkaamme ystäviä nykyisten
naapurikansojemme kanssa, tasaveroisina, teeskentelemättä ja mielistelemättä.
P.S. Olen ajatellut, että Kustaa Vaasan häikäilemättömyys on pohjana
suomalaisten usein  käsittämättömälle vihalle ruotsia kohtaan

http://blogisisko.blogspot.com/2010/03/vaasojen-aika-ja-ruotsinviha-suomessa.html

Kommentti Rihmastossa: Kirsti Ellilän Emma-kirjat

Rihmasto-palstalla olin mukana keskustelussa vuonna 2005. Koin sen hengeltään ystävälliseksi ja kiinnostavaksi foorumiksi. Osallistuminen loppui, kun aloitin oman blogin.  Kirjoitin  nimimerkillä Tiger, mutta oikea nimeni oli tiedossa. Allekirjoitin usein myöskutsumanimelläni Pirkko:

Lähetetty: Sun Hel 13, 2005 10:58 am  

Viestin aihe: Kirsti Ellilän Emma-kirjat

Olen lukenut muutamia Kirsti Ellilän Emma-kirjoja. Ne ovat kiinnostava ilmiö suomalaisessa nuortenkirjallisuudessa. Ne ovat ensinnäkin hyvin suosittuja. Se ei ole ihme, sillä ne ovat hyvin kirjoitettuja ja tyyli on hauska ja humoristinen. Niissä on kuvattu nykyajan Suomea, mutta niillä on yhteys myös maailmankirjallisuuteen.

Emma-kirjoissa on maahanmuuttajia, seksuaali-identiteettinsä kanssa kamppailevia nuoria, huovutusta harjoittava artisaani-uuskäsityöläisäiti, Kuubaan nostalgiamatkan tekevät vanhemmat, kirpputorilla työskentelevä poikaystävä ja paikallisradio, jonka sukka-alemainoksia nokkela Emma pääsee lukemaan. Kirjassa ”Emma ja kapteeni Nemo” nettikeskustelu on keskeisessä asemassa, ja kapteeni Nemon hahmo tuo tähän aiheeseen aivan uuden ulottuvuuden.

Emman kotipaikkakunta on kuvattu realistisesti. Voin aivan kuvitella tuulen kuljettavan illalla sukka-alemainoslehtisiä tyhjällä pääkadulla.

Koulussa harjoitellaan Shakespearen näytelmää, ja Emmalla on kuuluisa kaima, Jane Austenin romaanin ja siitä tehdyn menestyselokuvan päähenkilö ”Emma”.

Kuten Jane Austenin kirjojen tytöt, myös Ellilän Emma pohtii jatkuvasti suhdetta poikiin. Siinä mielessä hän on tavallinen nuori tyttö.

Mutta Ellilän Emma on myös ns. ”wise child”, järkevä lapsi järjettömässä maailmassa, lapsi joka joutuu kasvamaan tavalla tai toisella vaikeissa olosuhteissa. Emma kasvaa nykyajassa, jonka vaikeista ongelmista tämän ketjun alussa muistutettiin. Emma hallitsee kuitenkin oman elämänsä ympäristön ongelmista huolimatta. Siinä on hänen paras turvallisuutensa.

Emma-kirjoissa esiintyy myös tyttö, jolle vanhemmat ovat antaneet liikaa vastuuta, jättäneet yksin Suomeen lähtiessään töihin ulkomaille paremman työpaikan ja suuren rahan perään. Sekin eräs aikamme ilmiöitä.

Onko hyvä, että lapsi joutuu olemaan viisaampi kuin ympäristönsä? Siitä voi tulla varmaankin monenlaisia ongelmia myöhemmin.

jatkoa, edelleen Tiger alias Anna Amnell:

Käsite "wise child" viittaa psykologi Lynne Namkan artikkeliin "The Drama Triangle: The three roles of Victimhood"

 Siinä puhutaan ongelmaperheiden lapsista. Sellainenhan Emma ei ole. Mutta yhteiskunta, jossa hän elää, on monessa mielessä vihamielinen lapsille ja nuorille. Useimmat lapset kuitenkin selviävät hyvin. Johtuuko se perheen tuesta vai siitä, että yhä useammat lapset joutuvat olemaan "viisaita lapsia"?

Artikkelissa on kohta "A Fifth Role - The Wise, Resilient Child - 'I am not like them ' ". Siinä kerrotaan myös ongelmista, joita tällaiselle lapselle voi tulla myöhemmin.

Yöpuvussa

IMG_2572 Hotel Esplanade Zagreb, originally uploaded by Anna Amnell.

Internet ja flunssa sopivat hyvin yhteen. Saa katsella kauniita kuvia. Ensin ajattelin, että tämä johtuu siitä, että tein liian pitkiä työpäiviä. Mutta tätä on muillakin perheessämme.

Muuttaako Internet sittenkin aivomme?

Vuonna 2007  pidin Turun kirjamessuilla tietokirjailijoitten järjestämässä seminaarissa lyhyen alustuksen puhumalla Internetin vaikutuksesta aivoihin.  Olin juuri lukenut uusinta tutkimusta lasten aivojen toiminnasta. Amerikkalainen tutkija Maryanne Wolf esitti väitteen, että Internet tulee muuttamaan ihmiskunnan aivoja.
Esitykseni herätti  vastustusta seminaarin osanottajisssa,  varsinkin nuorissa opiskelijoissa, joista monet vaikuttivat suorastaan tuohtuneilta varsinkin siitä, että yhdyin tutkijan väitteeseen: lapsen tulisi oppia lukemaan ensin kirjaa ja vasta sen jälkeen opetella käyttämään tietokonetta.

Tänään  kolme vuotta myöhemmin Helsigin Sanomien päätomittaja Reetta Meriläinen kirjoittaa samasta aiheesta selostamalla toisen amerikkalaisen,  Nicholas Carrin kirjaa "The Shallows - What the Internet is Doing to Our Brains," eli miten Internet vaikuttaa aivoihimme.

Kovaa tekstiä tulee varsinkin Carrin eräässä esseessään siteeraamalta kirjailija Richard Foremannilta. Meriläisen mukaan:
"Foreman on pohtinut, muuttuuko läntinen ihminen monimutkaisen ja vaativan tietokatedraalin rakentajasta pannukakkuihmiseksi. Pannukakkuihminen kerää valtavasti tietoa laajalta alueelta, mutta tieto on ohutta."

Meriläinen kirjoittaa lopuksi: "Olisihan melkoinen paradoksi, jos ihmiskunta älykojeittensa ja suunnattoman tietosaavinsa äärellä tyhmentyy."
 (Reetta Meriläinen: Katedraali vai pannukakku. HS/Kolumni/14.9.2010.)

Koska käytän itsekin paljon Internetiä, olin ilahtunut, kun luin jokin aika sitten  tutkimuksesta, jonka mukaan vanhempien ihmisten aivoille Internet on hyväksi. Tulee nopeutta, syvyyttä on elämänaikana toivottavasti jo tullut, varsinkin jos on  tottunut lukemaan.

 Kuka keksii perustaa blogin Pannukakkuihminen?

Lisää aiheesta Tietokone ja lapset, netti ja aivot

Klikkaa alla olevaa hakusanaa 'aivot' ja lue muutakin samasta aiheesta.