Lehtien lukeminen sivistää

Mitä opin tänään?

Insinööri Hans Otto Donner oli Tampellan vuonna 1950 perustaman asetehtaan Soltamin aseiden pääsuunnittelijoita. Tampella sanoutui irti kansainvälisestä aseteollisuudesta vasta 1974 "rahallista korvausta vastaan".

Henrik Otto Donner oli Hans Otto Donnerin poika ja Love Recodsin toinen perustaja. Love Recods (1966-1979) julkaisi mm vasemmistolaisen poliittisen laululiikkeen lauluja.

(Tiedot artikkelista Anssi Miettinen: Isänsä poju." Artikkeli rikkaimmasta suomalaisesta, Poju Zabludowiczistä, jonka keskitysleiriltä pelastunut isä oli Tampellan asetehtaan toimitusjohtaja. Zabludowiz asuu Lontoossa. HS Kuukausiliite syyskuu 2011.)


Samassa lehdessä kerrotaan, että eräällä tunnetulla rötösherralla menee oikein hyvin. (Ilkka Karisto: "Uffen uusi elämä. Ulf Sundqvist parani suusyövästä ja lobbaa nyt nuuskan puolesta. HS Kuukausiliite syyskuu 2011/Missä hän on nyt?)  Uffe toimii Senior Adviserina kansainvälisille investointipankeille. 

Recycled art in a Berlin shopping mall

Recycled art in a Berlin shopping mall, originally uploaded by Anna Amnell.

Kierrätystaidetta Berliinin keskustassa. Nappasin kuvan rullaportailta ohi mennen. Alakerrassa design kahvila, jonne tämä veistos on sijoitettu.

Katso myös alla oleva kuva, jossa design -kahvila ja taideteoksen alaosa

Design Café in Berlin

Design Café in Berlin, originally uploaded by Anna Amnell.

Rycycled art and fine sofas in a design cafe in the Berlin shopping centre.
Taidetta romusta berliiniläisessä ostoskeskuksessa.

Valitettavasti oli kiire, joten ehtinyt kokeilla sohvia.

Photo Friday. A yellow car

A yellow car, originally uploaded by Anna Amnell.

I have been told that this car is very similar to the hot rod that was in the movie American Graffiti from 1973.
I took the photo in Canada in 1980's.

Berliinin muistoja

Olin viime marraskuussa kaksi viikkoa Berliinissä. Se oli ensimmäinen Berliinin matkani, vaikka olen lukenut pitkän saksan koulussa. Ihastuin Berliinin puistoihin, joissa oli paras ruska menossa, sen sotien vuoksi harvoiksi jääneisiin vanhoihin rakennuksiin, sen entistettyihin taloihin, kirkkoihin ja kokonaisiin kaupunginosiin, sen kokeilevaan arkkitehtuuriin, sen rehellisyyteen kohdata menneisyyden kauhut ja virheet - ja iloita sekä menneisyyden että nykyhetken hyvistä puolista.

Kollaasissa: Metro-karhu, jossa Berliinin Metron kartta, lempimuseoni, Branderburger Tor, Jugend-portaikko, yksi lukemattomista puistoista, Valtiopäivätalon moderni tarni, joka rakennettiin sodassa tuhoutuneen perinteisen tornin tilalle, muotia, entistettyä juutalaisten kaupunginosaa ja ristit jotka on pystytetty niiden muistoksi, jotka kuolivat yrittäessään paeta Itä-Berliinistä muurin yli.

Laitoin jo Berliinissä ja sieltä palattuani Flickriin ja blogeihini paljon kuvia Berliinistä. Sieltä löytyvät linkit myös muiden blogien Berliini-kuviin. Tässä blogissa - klikkaa hakusanoja.
Aurora-blogissa: 1800-luku, museoita ym

Klikkaa kuvaa ja katso sitä suurena!

Kommentti: kirjailijat ja lukijat

Kommentti Anu Holopaisen blogiin Kirjailijan kävelyretkiä: Kauniisti ilmaisit minullekin tuttuja ajatuksia. Samalla tavalla voi kokea myös lukija, joka ei ole itse kirjailija. Kirjoista tuttu kirjailija on kuin ystävä tai perheenjäsen.

Janes Austen istumassa tuolla pöydän ääressä käsi suojelevasti kirjoitusalustan päällä - siellä on uutta tekstiä piilossa. Agatha Christie paljosta istumisesta turvonneine nilkkoineen Mesopotamiassa pienessä kirjoitusmökissään kaivausten keskellä. Mika Waltari kävelemässä myhäillen pitkin Arkadiankatua ja minä pienenä ja nälkiintyneen laihana opiskelijana istumassa saman kadun varrella opiskelijaboksini leveällä ikkunalaudalla katsomassa häntä.

Mika Waltari asui Töölössä (valokuviani)