Sireeni alkaa kukkia Mannerheimintien varrella vastapäätä Kansallismuseota.
Vaikka olen tilannut
pitkiä aikoja HBL: ää ja koen riikinruotsalaisenkin kulttuurin
läheiseksi - ostan sisustuslehtiä ja harjoitan ruotsiani - en pidä svetisismistä, suomenkielisten sanojen
syrjäyttämisestä ruotsilla.
"Kyökkiruotsilla" on
humoristinen ja kodikas puolensa, sitä oli Savossakin. Se on sukua
fingelskalle, siirtolaisten tavalle käyttää englannista väänneltyjä
sanoja puhessaan. Se on ymmärrettävää, sillä kotimaassa ei ehkä ollut
vielä kyseisiä asioita tai esineitä. Mutta sana 'sireeni' on vanha tuttu
suomalaiselle lauluista ja runoista.
"Sireenien aikaan valkeaan"
Olavi Virta 1958: Sireenien aikaan valkeaan. Suomalaisten rakastama laulaja. Tämä kuului kotona usein radiosta, sillä äidin mielestä Olavi Virralla oli jumalainen ääni. Niin kuin olikin. Vanhoissa suomalaisissa elokuvissa Virran ääni on loistava. Mutta kuvittele, että Virran oliis pitänyt laulaa suu supussa 'syreenien aikaan´. Se olisi ollut aivan naurettavan hassulta kuulostavaa.
Näin Saima Harmaja:
"Oi katso, sireenit on puhjenneet!
Nyt hymyy joka pensas lumottuna,
ne verhoo herkkä, armas sinipuna,
ja kimaltelee kasteen kyyneleet.
Oi runsautta kukkaisterttujen! Kuin läpitunkemina onnen täyden ne hengittävät hennon tuulen käyden, valossa tummuen ja himmeten."
Saima Harmaja: Sateen jälkeen
Ilta
"Näen illassa kukkivan sireenien.
Hyvin kaukaa soittoa soi.
Olen sairas ja niin kovin onnellinen-
sitä tuskin käsittää voi."
Kaarlo Sarkia
Louisa M. Alcott: Sireenien alla
Alkuperäinen laulu: "Wenn der weisse Flieder Wieder blüht" Willy Fritsch jakelee sireenikimppuja ja laulaa, naiset pyyhkivät kyyneleitä samanimisessä elokuvassa vuodelta 1953. Ja alla
Löytyi myös Zarah Leanderin laumama "Sireenien aikaan". Tätä kuuli usein radiosta kouluaikoinani.
sireeni, ruots. siren, engl. lilac, ransk. lilas; alkuperäiset lajit Syringa vulgaris [Linne] et S. x persica.
Jane Austen kirjoitti olohuoneen nurkassa. Hänellä oli tapana
livauttaa tekeillä oleva käsikirjoitus muiden pöydällä olevien papereiden alle,
kun joku tuli huoneeseen: äiti, sisar Cassandra, joku palvelijoista, naapuri
tai muu vierailija.
I wonder if Christie was influenced by Kant when she created Poirot.
Immanuel Kant piti kodissaan tässä talossa (silloisessa Königsbergissä)
luentoja opiskelijoille varhain viiden kuuden maissa aamulla. Hän läksi
sääännöllisesti päiväkävelylle, ja paikalliset ihmiset tarkistivat
kellonsa sen mukaan. Kant ei matkustanut koskaan ulkomaille, pysyi
kotiseudullaan ja sen lähistössä. Hän julkaisi pääteoksensa vasta
60-vuoden iässä. Hän muistutti Poirot'ta pikkutarkkuudessaan. Totuus,
hyvyys ja kauneus olivat hänen pääteostensa aiheina, sekin sopii
Poirot'lle. Onkohan Agatha Christie saanut Kantista ideoita? Agatha
luki lapsesta asti kotinsa laajan kirjaston teoksia.
(Näin huonossa kunnossa olevan Kantin talon FB:ssa ja tämä tuli mieleen)
Kant ja Poirot ovat molemmat pikkutarkkoja, älykkäitä ja säännöllisyyttä ja siisteyttä rakastavia. Molemmat korostavat järjen ylivoimaisuutta, muistaen kuitenkin totuuden, kauneuden ja hyvyyden.
Photo: The British Library Image taken from page 54 of
'Antropologia generale. Lezioni su l'uomo secondo la teoria
dell'evoluzione ... raccolte e pubblicate ... da G. Raverdino e G. B.
Vigo'
Jari Leskinen
(s. 1965) on valtiotieteiden tohtori, strategisen rikosanalyysin erikoistutkija
Keskusrikospoliisissa. Vuonna 2005 hän sai Tieto-Finlandian yhdessä Antti
Juutilaisen kanssa kirjoittamastaan
Jatkosodan pikkujättiläisestä. Uutta on esimerkiksi se, että kokeilun kohteena oli 1000 koululaista eikä vain yksi luokka. Tästä
tutkimuksesta kirjoitetaan tänään suomalaisissa lehdissä, maaseutulehdissä
suorasukaisimmin: "Peto-ryhmän
psykologit (=marxilaiset psykologit ja professorit Annika Takala, Tapio
Nummenmaa sekä Juhani Karvonen) pitivät tärkeimpinä 6–7-vuotiaita lapsia.
– Ekaluokkalaisen mieli on puhtain, hän imee kaiken kuin pesusieni. --
Pirkkalan sisärenkaaseen kuului myös opetusministeriön nuorempi
hallitussihteeri Pentti Arajärvi (sd.). Hän junaili kouluhallituksen suurimpiin
projekteihin kuuluneelle hankkeelle rahoitusta valtion kassasta.
– Arajärvi leikkasi muilta kouluhallituksen esittämiltä tutkimusprojekteilta
kymppitonnin sieltä, toisen täältä ja ne siirrettiin Pirkkalan kokeiluun.
Kansainvälinen mediakohu kehkeytyi keväällä 1975, kun 5.-luokkalaisen isä alkoi
ihmetellä tyttärensä historian opetusmonistetta. Isä toimitti monisteen Aamulehden Matti Arjanteelle, joka lähetti sen
pikapostina kansanedustaja Kullervo
Rainiolle." Lue
lisää Keski-Uusimaa -lehdestä Yhteensä 20
kansanedustajaa teki kirjallisen kysymyksen Sorsan hallitukselle 11.6.1975.
Marksismia
pikku lapsille:
"Historian opetusmonisteissa oli paljon materiaalia neuvostoliittolaisesta
“Yleinen historia” -kirjasta, tekstejä ja kuvia oli jopa kopioitu sellaisenaan. – Heti
ekaluokalla opetettiin marxilaista materialistista historiakäsitystä
--Kakkosluokalla oli ajateltu opetettavan marxilaisen yhteiskunta-analyysin
mukaisesti kaksi ylintä vaihetta--Kaikkia viittä vaihetta olisi sitten
käsitelty luokka-asteelta toiselle. Kokeilun kulmakivi oli Leskisen mukaan
juuri toistamisen metodi [!!!] aina peruskoulun yhdeksänteen luokkaan asti. – Itä-Saksassa
tehtiin samanlaisia toistamisen kokeita [!!!] sosialistisen
persoonallisuuden saavuttamiseksi. Tästä puhuttiin aivan avoimesti
itäsaksalaisissa kasvatuspsykologian kirjoissa."
Tämä olinimenomaaan SDP:n projekti!
Tämä oli se Suomi, josta läksimme Kanadaan vuonna 1979 ja palasimme vasta
vuonna 1988.
