Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kroatia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kroatia. Näytä kaikki tekstit
perjantaina, syyskuuta 03, 2010
maanantaina, elokuuta 16, 2010
Pulloharjan näköinen kukka
Kukka Dalmatiasta, originally uploaded by Anna Amnell.
Kaštel Štafilić on pieni kaupunki lähellä Splitin lentokenttää.
tiistaina, kesäkuuta 15, 2010
Pikkukaupunkilainen
Trogir, Dalmatia, Kroatia kuvattuna keskiaikaisen linnan muureilta. Kuva: beesi
Tähän kaupunkiin ihastuin: keskiaikaa, palmuja, meri, aurinko. Pieni kaupunki. Tekisi kovasti mieli muuttaa jonnekin Etelä-Eurooppaan ainakin osaksi vuotta. Mutta luin Dubrovnikissa paikallisesta englanninkielisestä lehdestä, kuinka eräs Yhdysvalloista muuttanut nainen valitti sitä, että talvella Dubrovnikissa on kylmää ja kurjaa, ei tapahdu mitään. Hän pakenee silloin New Yorkiin, jossa tapahtuu paljon talvella.
Haluan asua jossakin, missä on kirjakauppoja, mahdollisuus kävellä kaupungilla ja puistoissa. Helsinki on aika hyvä paitsi silloin, kun on kylmää, mitä on usein.
Asuin koululaisena keskellä pikkukaupunkia ja olen kai jäänyt ikuiseksi pikkukaupunkilaiseksi. Parasta olisi kai asua Aleksilla ja pitää keskustaa reviirinä. Vähän sellaista oli, kun asuin opiskelijana Isolla ja Pienellä Roobertinkadulla. Liikuin vain lähikortteleissa. Tekisin varmaankin samalla tavalla, vaikka asuisin New Yorkissa: Eläisin pikkukaupunkilaisen elämää. Niin tekevät monet siellä. Ihmisen reviiri taitaa olla luonnostaan pieni, keskiaikaisen kaupungin kokoinen.
lauantaina, kesäkuuta 05, 2010
Dubrovnikin sataman kissat
Näin ainakin joukon mustavalkoisia kissasisaruksia, jotka näyttivät asuvan sataman liepeillä. Siellä oli kaloja niin paljon, että kun kurkisti laiturin reunalta alas, näki kokonaisia parvia läpikuultavassa vedessä. En nähnyt kissojen syövän kaloja, mutta oletan, että niille annettiin veneistä kaloja.
Leppoisaa viikonloppua
a sleeping cat in Dubrovnik harbour
Originally uploaded by Anna Amnell
Tämä kissa nukkui kaikessa rauhassa vilkkaassa Dubrovnikin satamassa korkean punaisen säkin päällä.
tiistaina, kesäkuuta 01, 2010
Värikollaasi: vihreä ja harmaa
Kuvat Trogirista paitsi maisemakuva, joka on otettu bussin ikkunasta matkalla Dubrovnik-Split. Värikollaasit: Harmaa ja vihreä Katso kuvaa suurena! Hyvää kesää!
maanantaina, toukokuuta 31, 2010
Arki
Kroatiassa oli portaita. Zagrebin keskustan vanhoissa taloissa ei ole hissiä. Splitissä on roomalaisissa raunioissa portaita, jotka on tarkoitettu riskeille legioonalaisille. Naiset kannettiin varmaankin kantotuoleissa. Dubrovnikin vanhan kaupungin sivukadut nousevat jyrkkinä portaina pääkadusta - ja ne portaat vievät pikkuhotelleihin - ja uuden osan talot on rakennettu rinteille. Kroatian ihanissa keskiaikaisissa linnoissa vasta portaita on. En ole koskaan elämässäni kävellyt niin paljon portaita kuin viime viikkoina. Oli kuntoloma!
On uskomatonta, että emme laihtuneet yhtään lomalla, vaikka olimme liikkeellä viikkokaudet melkein aamusta iltaan, kävelimme korkeita portaita ylös ja alas, nousimme metsäisiä polkuja kukkuloille, vaelsimme museoissa, kaduilla ja puistoissa. Tuli taas todiste siitä, että liikunta ei laihduta. Pitää aloittaa laihdutuskuuri heti, kun lomaltapaluuflunssa on ohi.
Minäkin sain antibioottikuurin ja alan jo uskoa lomanjälkeiseen elämään. Odotan kärsimättömänä, että pääsen aloittamaan työt. Olenhan minä jotain jo tehnyt. Käynyt läpi valokuvia, joita otin. Sain erinomaista aineistoa museoista ja maisemia kuvattuani. Kirjoja kertyi aikamoinen pino.
Rautainen kahva seinässä toi turvallisuutta jyrkissä portaissa käveleville.
lauantaina, toukokuuta 29, 2010
Bussimatka Dalmatian rannikolla
Matkan loppupuolella matkustimme tavallisella bussilla luonnonkauniin reitin Dubrovnikista Splitiin. Matka kesti pysähdyksineen noin neljä tuntia. Käy katsomassa koko kansio tästä bussimatkasta. Melkein kaikki kuvat on otettu bussin ikkunasta.
maanantaina, toukokuuta 17, 2010
August Senoa, Kroatian romaanikirjallisuuden luoja
Zagrebissa Vlaska ja J. Branjug - katujen kulmassa nojailee mainospylvääseen viittaan kääriytynyt romanttinen hahmo. Hän on kirjailija, runoilija, kriitikko August Senoa, joka loi 1800-luvulla kroatialaisen romaanikirjallisuuden. Patsas: Marija Uljevic-Galetovic. OIkealla taustalla on vaalea talo, jossa Senoa asui Zagrebissa oleskellessaan - talon seinässä olen korkokuvan mukaan. Senoasta on lisää tietoa mm englanninkielisessä Wikipediassa.
Päiväjuna Zagreb-Belgrad
Ensimmäisen luokan päiväjuna oli näin mukava ja halpa. Matka kesti kuusi tuntia, mutta halusimme nähdä, miltä Serbia näytää vuonna 2010. Tasaista, peltoja, huonokuntoisia taloja. Köyhää verrattuna esimerkiksi Sloveniaan. Matkaseura oli miellyttävää ja juttelimme koko matkan ajan erään belgradilaisen naisen kanssa.
keskiviikkona, toukokuuta 12, 2010
Punakukkainen hevoskastanja ja hillityt kroatialaiset
Kun saavuimme lentoasemalta ensimmäiseen matkakohteeseemme Kroatiassa, hehkuvan sinisenä säteilevän Adrianmeren rannalla sijaitsevaan Splitiin, näimme heti punakukkaisen hevoskastanjan. Tämä yksilö on kuitenkin kuvattu Zagrebin rautatieaseman lähellä kuuluisan Hotel Esplanaden edessä. Tänään matkustamme junalla Serbian pääkaupunkin Belgradiin. Junalla matkustaminen on täällä halpaa. Jos ostaa ensimmäisen luokan lipun, voi levittäytyä omaan, yleensä tyhjään neljän hengen osastoonsa ja ottaa päivätorkut, jos ei halua katsella maisemia. Matkatoveri voi herättää, jos jotakin erikoista on tulossa.
Vietämme kuntoilulomaa, sillä kävelemme tuntikausia, ravaamme ylös ja alas portaita, niitä täällä riittää. Monta kertaa päivässä istumme ulkoilmakahviloissa. Syömme yleensä keittoja ja salaatteja. Yleensä tarjolla on kuitenkin vain kahvia, teetä ja viiniä. Vesipullo tuodaan aina pöytään, ollaanhan lämpimässä jsa näin toukokuussakin väliin helteisessä ilmastossa.
Täällä tulevat katukahviloihin aamulla eläkeläiset tapamaan ystäviään, päivällä ruokatuntia tai siestaa viettämässä olevat ihmiset ja iltapäivällä koululaiset. Myöhään illalla näkee kaikenikäisiä. Nuoriso on Zagrebissa yleensä rauhallista ja kohteliasta, emmekä ole nähneet täällä yhtään juopunutta ihmistä, vaikka viiniä myydään ruokakaupoissa. Koko matkan aikana olemme nähneet vain yhden ainoan juopuneen, pultsarimaisen miehen Ljubljanan keskustassa. Jostain syystä tuli kotimaa mieleen.
Hotel Esplanade, Zagreb
Photo: Anna Amnell
Hotelli on niin kallis, että emme ole raskineet mennä sinne edes yhdeksi yöksi. Toiveena on käydä siellä tämän matkan aikana aamiaisella tai teetä juomass, jotta voisimme töllistellä hienoa hotellia.
Täällä on kokonainen kansio kuvia tästä ihanasta hotellista. Kävimme juomassa teetä. Se oli paljon halvempaa kuin Helsingissä, ja toivoimme, että olisimme käyneet siellä useammin.
Täällä on kokonainen kansio kuvia tästä ihanasta hotellista. Kävimme juomassa teetä. Se oli paljon halvempaa kuin Helsingissä, ja toivoimme, että olisimme käyneet siellä useammin.
Punakukkaiset hevoskastanjat
Zagrebin rautatieaseman lähellä olevan suihkukaivon ympärillä kasvaa punakukkaisia hevoskastanjapuita.
maanantaina, toukokuuta 10, 2010
Splitin pulleita palmuja
tiistaina, toukokuuta 04, 2010
perjantaina, helmikuuta 26, 2010
Pakinaperjantai: Vanha nainen Adrianmeren rannalla
Adrianmeren rannoilla on jyrkkiä kallioita, joilta aukeaa häikäisevä näkymä merelle. Jossain kaukana häämöttää Italian rannikko. Aivan meren rannalla Krk-saarella on talo, jossa on laaja kivinen terassi. Se levittäytyy kuin kallionkieleke meren yläpuolelle. Terassilla on vain yksi ainoa ihminen, vanha nainen joka hakkaa viiniköynnösten oksista punotulla mattopiiskalla itämaista mattoa.
Mitä miettiii tämä nainen, muinaisten Välimeren asukkaiden jälkeläinen? Millaisia ovat hänen unensa, kun niitä ruokkivat joka päivä tämä tarumaisen kaunis ja ylevä maisema sekä Välimeren muinaisten kansojen, näitä seutuja satoja vuosia hallinneen Venetsian ja merenkulkijakauppiaiden mukana Bysantista ja kauempaakin Idästä tulleet julmankauniit tarinat ja legendat?
Pakinaperjantai
maanantaina, tammikuuta 25, 2010
Euroopassa on lunta: Bjelolasica
sunnuntaina, marraskuuta 22, 2009
Huivi ja kravatti patsaalle
Strossmayer
Originally uploaded by amnellanna
Hannelen blogissa Fredrika Bremer on saanut huivin kaulaansa.
Samoin oli käynyt eräälle Zagrebin keskustassa olevalle patsaalle. Sen kaulassa oli kuitenkin oikea punainen "kravatti", oltiinhan Kroatiassa, kravatin kotimaassa.
Patsas on kuuluisan kuvanveistäjän Ivan Mestrovicin luomus kroatialaisesta mesenaatista, kulttuuripersoonasta, piispasta J.J. Strossmayerista. Patsas sijaitsee Strossmayer-museon vieressä olevassa puistossa.
tiistaina, syyskuuta 02, 2008
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)