Makrokuvat: 'Ulkona'

Aurinkoinen kevätpäivä. Paddington-karhut ja Holly Hobbie -nukke ovat päässeet parvekkeelle, sillä ulkona on lämmintä.
Makrotex: 'Ulkona', 'Outdoors'




Omaperäinen tavarankuljetuspyörä odottaa ulkona omistajaansa. Tällaisen olen nähnyt vain tämän yhden ainoan kerran.




5 kk vanha Tutu-kissa on ulkona isäntänsä kanssa Hietalahden torilla. Vanha herra oli tuonut Tutun Cairosta. Mieheni ja minä istumme torikahvilassa, ja saan luvan ottaa kuvia Tutusta.
Katso muitakin kuvia Tutusta: Tutu the Egyptian cat.




Helmikuussa Kaivopuiston rantakahvilassa. Aurinko paistaa, mutta on vielä viileää. Ensimmäiset kevätpäivät ulkona kahvilassa ovat juhlaa.
10.2.2013




Lämmin keväinen päivä Pietarissa toukokuussa 2014 kanavan varrella Verikirkon ja Venäläisen taiteen museon vieressä olevalla kapealla aukiolla. Tytöt antoivat ottaa kuvan heistä ja heidän erikoisista lemmikkieläimistään.




Lämmin sää muuttaa Helsingin isoksi olohuoneeksi. Kesällä 2009 Helsinki oli täynnä turisteja. En matkusta koskaan Helsingistä kesällä. Sää muuttaa meidät suomalaisetkin iloisiksi ja välittömiksi - ja ulkoilma tekee hyvää.
Kesää odotellen.

Lisäys: Toispaikkakuntalaisten iloksi laitan kuvan, jonka mieheni otti äsken kaupassa käydessään Stockmannin Pariisi-viikon näyteikkunasta.



Muita kuvia samasta aiheesta

Aurora: Haikon kartano talvella

Aurora: Haikon kartano talvella: Kuvat on ottanut poikani Matti Amnell, joka on myös kuvittanut kaikki kirjani. Päärakennus Polku alas huvimjalle ja rantaan. O...

Flickr: million plus views

Huomasin, että kuviani katsotaan paljon Flickrissä, vaikka olen vain näppäilijä.



Kärjessä kuva [virolaisesta] kansallispukuisesta ryhmästä, jonka kuvasin vuonna 2007 raitsikkapysäkillä, kun näin heidät raiteiden toisella puolen ja huusin, saanko ottaa kuvan. Tyypillinen esimerkki näppäilystä.

Alkuaikoina lähetin kuviani joihinkin ryhmiin, mutta olen laiskistunut. En myöskään ehdi katsoa paljonkaan muiden kuvia.  Silloin tällöin kerään joukon kuvia suosikeiksi kuten viimeksi kuvia Newcastlesta, jonna tyttäreni on muuttanut.

Olen ottanut suurimman osan kuvistani halvoilla taskukameroilla.  Siitä on ollut haittaa, sillä joitakin kuviani on pyydetty ulkomaisiin julkaisuihin, mutta kuvan koko ei ole riittänyt. Nyt minulla on ensi kerran hiukan parempi kamera.

Flickrin uudistukset aiheuttavat ongelmia

IMG_0506, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Kuvat näyttävät nykyään Flickrissä erittäin hienoilta, mutta uudistukset harmittavat.

Kun lähettää Flickristä kuvan blogiin, kuvaan tulee sivuun nuolet, joista pääsee katsomaan lähikuvia ja Flickrin logon kautta kuvien ottajan koko profiilia. Se saattaa toimia hyvin. (Nyt nuolia ei tullut. Johtuneeko se siitä, että olen käsitellyt tätä kuvaa Flickrin Aviaryn avulla, ottanut vain osan alkuperäisestä kuvasta?)

Aivan alussa näkyy usein vain musta alue, joka vaikuttaa ensi silmäyksellä siltä, kuin kuvan käyttö olisi jotenkin rajoitettu.

Katso edellinen kirjoitukseni Kuvat ja kortit (joka meni täysin jumiin ja josta poistin toisen kuvan. Sen voi nähdä nyt nuolien avulla siirtymällä vasemmalle.)

Systeemi toimii hyvin niillä, joiden kuvat ovat hienossa järjestyksessä, ja esille on ennalta valikoitu vain parhaat kuvat. Mutta kuten monet muutkin olen pitänyt Flickriä kuvavarastona, johon paiskaan kuvat ja valitsen sieltä vähitellen kuvia blogeihin ja Flickrin kansioihin ja sitten yhdistän ne suuremmiksi kokonaisuuksiksi (collections).

Nyt tulevat esille kaikki huonotkin kuvat, joita en ole ehtinyt poistaa. Kuvien laittaminen Flickriin täysin yksityisiksi, puolittain yksityisiksi (perhe ja ystävät) onnistuu omasta tiedostosta ladaten vain yksi kuva kerrallaan. Ehkä on toinenkin tapa.

Uuden vuoden tultua tämä tilanne täytyy saada jotenkin hallintaan. Flickr on niin hieno, että pitäiis osata käyttää sitä kunnolla myös näillä uusilla säännöillä. En haluaa käyttää jotain itse keksittyä keinoa, jolla kuvien laatu heikentyy.

Kunniaa kravaateille

Kuvassa Josip_Juraj_Strossmayerin patsas Zagrebissa lokakuun 18. päivänä 2007. Kuvanveistäjä oli Ivan Mestrovic (1883–1962)- kroatialais-amerikkalainen kuvaveistäjä, jota monet pitävät suurimpana kuvanveistäjänä renessanssin jälkeen. Kuva: Anna Amnell

Jo muinaiset roomalaiset käyttivät liinaa kaulassaan merkkinä siitä, mihin sotajoukkoon kuuluivat. Huivi on kelvannut yhtä hyvin neuvostopioneereille kuin partiolaisille tai amerikkalaisille karjapaimenille.

Nimi 'kravatti' tuli 1600-luvulla kardinaali Richelieun joukoissa taistelevien kroatialaisten palkkasotureiden värikkäistä kauniista kaulahuiveista, jotka saattoivat olla silkkiä, pellavaa tai jotain karkeampaa kangasta.

Kroatialaiset viettävät lokakuun 18.päivä kansallista kravattipäivää. Siellä voi nähdä patsaillakin kirkkaanpunaisen pitkän ja kapean huivin, joka on kietaistu kaulalle.
Kravaattien kotimaa: kuvia superkravaateista kroatialaiseen tyyliin.:)

Uudet puut Pohjolankadulla

Löysin koulukaupunkini Iisalmen sivuilta paljon hienoja kuvia. Kaupunki on muuttunut.
Kuva: Iisalmen kaupunki
Minne unohtui Wivi Lönnin suunnittelema koulu kuvagalleriasta?
Kuviani Iisalmesta (yhteensä 150 kuvaa eri vuodenajoista)

Wivi Lönn suunnitteli tämän koulun: Otavan koulu, ent. kansakoulu, Iisalmi (1908) Iisalmen Tyttölyseo (1949-1957), nykyään osa Edwin Laineeen koulu.
Vuonna 1957 Tyttölyseo siirtyi uuteen rakennukseen, josta tuli 1974 Juhani Ahon koulu.
Wivi Lönnin suunnittelema koulu oli minunkin kouluni

Wivi Lönn

http://fi.wikipedia.org/wiki/Wivi_L%C3%B6nn

Näyttää siltä, että Wivi Lönnin suunnittelema koulu on suojelukohde. Huokaisen helpotuksesta. Kulttuuriperintösivut kertovat:
"Vuonna1908 valmistunut puurakenteinen kansakoulu rakennettiin lisärakennukseksi viereisellä tontilla
sijainneelle Iisalmen kauppalan ensimmäiselle kansakoululle. Tämä ns. koulun uusi puoli oli arkkitehti
Wivi Lönnin suunnittelema yksikerroksinen rakennus,  johon tuli kuusi luokkahuonetta ja juhlasali. Rakennus katettiin rautapellillä. Koulun pihamaaksi jäi molempien koulujen välinen alue. Rakennus edustaa Iisalmessa harvinaista jugend-arkkitehtuuria. Rakennusta on korjattu 1970- ja 1980-luvuilla sekä maalattu ulkoa 1990-luvun alkupuolella."

Se oli aikamoinen urakka

Joillakin teistä lienee blogi tai blogeja myös Vuodatuksessa. Alkuaikoina, kun vuoroin Bloggerissa vuoroin Vuodatuksessa oli jokin ongelma, perustin rinnakkaisblogeja, yhden kumpaankin. Niitä on vielä jäljellä. Tällä blogilla on aika uusi kaima Blogisisko Vuodatuksessa. Se on vain lyhyt tiedotussivu. Syksyblogi tulee kohta ajankohtaiseksi.. Käsityöblogi on laajin. Vuodatuksen blogit: Kirjoituslipasto (yhden sivun infoblogi, jossa myös linkit Vuodatuksen blogeihini)

Vuodatuksessa oli paha laitevika, osa kuvista katosi. (Lue Tietoviikon selostus asiasta) Se aiheutti eniten ongelmia juuri käsityöblogilleni. Onneksi olen ollut laiskahko ja kirjoittanut sinnekin parina viime vuonna vähän, ja juuri noita vuosia häiriö koski. Olen siivonnut kaikki blogini Vuodatuksessa ja laittanut kuvia takaisin. Siinä onkin ollut puuhaa. Onneksi säilytän kuvani Flickrissä ja ulkoisissa muistilaitteissa. Joitakin saattaa nyt kuitenkin puuttua. Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin: Vuodatuksesta tulee entistä parempi.

Valokuvien kanssa on parasta pitää mielessä englantilainen sanonta "Don't put all your eggs in one basket" (Älä laita kaikkia kananmuniasi samaan koriin.)

Maalaismaisema joulukuussa

Iisalmi, talvi 2006, originally uploaded by Anna Amnell.

Iisalmen lähellä vuonna 2006.
Kuvia Iisalmesta

Enkelitauluja ja muuta pelottavaa

Klassinen enkelitaulu

Ranskalaisen Gustav Doren taitava ja loistelias Raamatun kuvitus on ollut monien sukupolvien ajan aikuisille yhtä hyvin kuin lapsille suosittu ja varmaankin usein ainoa taide-elämys.

Ääneen luettu Raamattu oli vanhan ajan lapsille monesti piinanpaikka, mutta loi vankan pohjan monipuoliseen ja kauniiseen äidinkielen taitamiseen, näin myös Suomessa, jossa vietetään nyt Mikael Agricola -juhlavuotta. Kannatan ääneenlukemista sekä lapsille että aikuisille. Sitä kannattaisi elvyttää. Jotkut ihmiset ovat erityisen hyviä lukemaan ääneen. Eräs suuria elämyksiä perheessäme oli, kun mieheni lausui ulkoa Tove Janssonin Nyyti- kirjaa lapsillemme eräässä Kyproksella olevassa autiossa amfiteatterissa Välimeren rannalla.

Luimme lapsille ääneen monenlaista kirjallisuutta. Se oli miehelleni ja minulle kuin uusi lapsuus, sai tutustua sekä klassiseen että uuteen lastenkirjallisuuteen ja kaukaisten maiden kansansatuihin. Luimme myös erilaisia lastenraamattuja, joita sai kirjastoista. Niiden kuvitus vaihteli. Omassa lastenraamatussamme oli minun mielestäni liian kauhea kuva vedenpaisumuksesta. Se oli koko aukeaman suuruinen, joten liimasin kaksi kuvasivua yhteen. Lapset ovat kertoneet, että ne sivut olivat erityisen kiinostavia niiden kauneuden ja pelottavuuden vuoksi. On kysymys samasta asiasta kuin huvipuistojen vuoristoradalla ajamisessa.

Sensuroin joitakin muitakin kirjoja lasten ollessa pieniä, esimerkiksi kun dinosaurus-kirjat aiheuttivat neljävuotiaalle esikoisellemmme painajaisunia. Se ei ole ihme, ovathan Jurassic Park -elokuvan raptoritkin kauheita juosta rapsuttaesaan tutkimuslaitoksen keittiön lattioita pitkin. Dinosaurukset olivat kuitenkin aina lastemme kestosuosikkeja.

Monissa kodeissa on ollut enkelitaulu lastenhuoneen seinällä. Luokkatoverini kotona oli myös sellainen, ja ihailin sitä. Se oli kaunis kuin kiiltokuva, mutta siinä oli lisäksi dramatiikkaa: miten lapset pääsevät vanhan sillan yli? Samaa tilannettahan on käytetty hyväksi monissa elokuvissa. Vaikutus on tehokkain, kun vastustaja (paha ihminen, luonnonvoima tai enkelitaulun rikkonainen silta) on vahva ja kauhistuttava. Täytyy jännittää, miten käy, vaikka uskoo ja toivoo hyvän voittavan. Samasta syystä meitä kiehtovat parhaat salapoliisiromaanit, niissä olevan hyvän ja pahan taistelun vuoksi

Lisäys:
Lapset reagoivat voimakkaasti myös TV:n kuviin. Meillä ei ollut TV:tä lasten ollessa pieniä. Kun olimme vieraana eräässä perheessä, pieni lapsemme pelästyi TV:ssä ihan tavallisessa uutislähetyksessä olevan henkilön kuvaa.
Toinen kommentti keskustelun jatkuessa:

06.01.2007 - 20:03
TV:ssä voi olla kiehtovia, kauniita ohjelmia lapsillekin, mutta sieltä tulee myös jatkuvasti monenlaisia pelkoa aiheuttavia kuvia.

Ei tarvitse katsoa kauan TV:tä, kun on nähnyt päivän annoksen murhia ja pahoinpitelyjä. Luonto-ohjelmat tehdään nykyään aggressiivisiksi.

Jopa terveyskeskuksessa tai sairaalassa voi olla auki TV, jossa tapetaan ja hakataan toisia ihmisiä. Väkivaltaan on turruttu.

Pysyvä kuva kodin seinällä voi myös tuoda turvallisuutta. Sellaisena monet kuvaavat tuon saman enkelitaulun.

C.S. Lewis kertoo, että hänen kotinsa lastenhuoneessa oli taulu kauniista maisemasta, ja sillä oli syvä vaikutus häneen. Lewisista kertovassa elokuvassa (Shadowlands) se maisema on myös tärkeä. Se oli kauneuden etsimisen innoittaja ja symboli.

Eräässä Narnia-kirjoista mennään seikkailuun lastenhuoneessa olevaan meritauluun. Kiinnostava aihe tuo lastenhuoneen kuvien vaikutus. Mitä lienee nyt lastenhuoneiden seinillä.

Katariina Sienalainen