Pidän kukista

 

Mieheni ostaa minulle jatkuvasti kukkia. Se tuntuu hauskalta varsinkin sellaisina vuodenaikoina, jolloin ei näe kukkia ulkona muualla kuin torilla. Onneksi tulppaanit ovat nykyään edullisia ja orkideat kestäviä.

Onnellinen loppiainen

Kiitos teille, jotka teette työtä sairaaloissa ja tutkimuslaitoksissa syövän voittamiseksi!

Tämä loppiainen on hyvin onnellinen meille, joiden omainen ja ystävä on parantumassa vakavasta sairaudesta. Nykyaikaisen lääketieteen ja sairaalan tarmokkaiden työntekijöiden sekä potilaan itsensä sisukkuuden ja optimismin avulla jättikasvain on saatu pois. Lähdemme iloisin mielin kevättä kohti.


Kuva: Anna Amnell

Myöhemmin.
Ilo on kääntynyt suruksi. Sisareni kuoli 27.1.2007. Hänen sydämensä pysähtyi saman viikon tiistaina. Hänet elvytettiin nopeasti, ja kaiken ajateltiin olevan onnellisesti ohi. Perjantaina kerrottiinkin, että loppu on lähellä. Sydän ja keuhkot olivat heikentyneet kovan hoidon aikana. Ajattelen syöpää onnettomuutena, tragediana. 59-vuotias on liian nuori kuolemaan nykyaikana. Niin paljon olisi vielä voinut tapahtua.

The Sweetest Blog-tunnustus

Hyvä alku viikolle:  You Have the Sweetest Blog

Sain Aililta makean tunnustuksen, niin makean, että sen voisi kehystää, laittaa seinälle ja aina kun tekee mieli jotain hyvää, voisi katsoa sitä. Kiitos, Aili!

Tähän liittyy tehtävä (jos ehdit) .  On tehtävä 10 tunnustusta, mistä pidän tai mistä en pidä.
1. Lempivärini: nykyiset ovat lila, tummanpunainen ja musta taustavärinä
2. Lempieläin: Nestor Burma eli kissa
3. Onnennumero: 17, hääpäivä
4. Alkoholiton lempijuomani: vesi
5. Facebook vai Twitter: FB, en ole uskaltanut mennä lähellekään Twitteriä-:)
www.facebook.com/anna.amnell.finland
6. Mistä pidät: Elämästä ja sen kaikista lahjoista
7. Lahjojen saaminen vai antaminen: sekä että
8. Lempimuotosi: entinen, hoikempi :)
9. Lempipäiväsi: jouluaatto
10. Lempikukka: Vaikea valinta, monet: orkideat, amaryllis, sireeni, hevoskastanja -- aina se kukka, joka kukkii. Minun on pakko olla kaukana tuoksuvista kukista allegiani vuoksi. Ihailen niitä kuvista tai kaukaa.
Jaan tämän tunnustuksen eteenpäin seuraaville suloisille blogeille:
Pialle Tukholmaan Pian kuvablogiin
Mimille Pink Lady's Postcards-blogiin, hyvä idea, hienosti toteutettu
Hannelelle, ruotsinkieliseen kirjablogiin
Lumikolle Dekkarimaniaan

Orkideat lokakuu 2006

Edelleen kukassa kesästä asti ja vielä nuppuja.

Kuvia orkideoista Flickrissä



Valkoinen perhoskämmekkä on ollut kukassa vielä kauemmin. Samat kukat elokuussa: Perhoskämmekät kukkivat taas.

Kolmessa muussa orkideassa on nousemassa kukkavarsi. Jouluksi tulee kukkia.

Isänpäivä

Hyvää isänpäivää!

Juhlimme koko joukolla isänpäivää jo eilen, sillä lähisukulaisemme oli käymässä Suomessa ja joutui lähtemään jo tänä aamuna takaisin ulkomaille. Isänpäivän iltapalalla juotiin teetä ja syötiin karjalanpiirakoita ja hedelmäsalaattia ja jälkiruoaksi mutakakkua (mudcake), johon ihastuimme Missisipin matkalla New Orleansissa. Ostin mudcaken pakastettuna, ja se oli ihan hyvä, ei tietenkään niin hyvä kuin aito Etelä-Valtojen mudcake.

Uudistimme samalla liinan, jonka sain ystävältäni, samoin uuden kapeamman, jatkettavan pöydän ja pienet mariskoolit, joita mieheni on kerännyt meille lähikaupasta kampanjahintaan. Valkoiset orkideat olivat viimeisillään, siksi leikkasin kukat ja laitoin ne pieniin maljakkoihin, joissa ne kestävät varmaan kauemmin kuin olisivat kestäneet muuten. Punaisessa paketissa on isänpäivälahja, uusi ruotsalais-suomalainen sanakirja. Entinen alkoi olla hajalla, sillä mieheni lukee HBL:ää joka päivä sanakirjan kanssa.

Vihdoinkin kukassa

Phalaenopsis Perhoskämmekkä




Tavallisesti puoli tusinaa orkideaa on kukassa kesällä, nyt ei ole ollut yhtään. Tänään puhkesi yksi kukkaan, ja toisessa on alkava kukkavarsi.

orkideat, perhoskämmekät, phalaenopsis

Kukat maaliskuussa

Kun muutimme Kanadasta, meillä oli melkein tyhjät huoneet. Toimme vain puoli pientä kontillista tavaraa: ruokapöydän ja tuolit, sängyt, kirjat (hyvin paljon!), kirjahyllyt, erilaisia koriste-esimeitä, pojan tekemiä maalauksia, jonkin verran astioita. Onneksi on kirpputorit. Sieltä ostin verhot, astioita ja keittiötarvikkeita.

Eniten kaipasimme kukkia. Meillä oli ollut Kanadassa suuria puumaisia aralioita sekä paljon ilmaa puhdistavia rönsyliljoja ja tietenkin joulukaktus. Aloin kerätä kukanoksia vanhan ajan tyyliin, ja saimme lahjaksi ruuukkukukkia ystäviltä, oppilailta ja työtovereilta. Lopulta meillä oli 60 huonekasvia sekä pojalla sama määrä kaktuksia. Mutta sitten tuli taloon putkiremontti. Koko talo tyhjäksi ja asukkaat evakkoon. Se tapahtui keskitalvella. Vuoden kuluttua muutettiin takaisin. Siinä rytäkässä menetimme suurimman osan kukkia.

Entisistä ovat enää jäljellä orkideat ja vain miehen työhuoneessa olevat anopinkielet, yhdestä kasvista jaetut, kuin vihreä salusiini ikkunassa. Siirrän kukkia vuodenajan mukaan huoneesta toiseen, koska valoisuus vaihtelee.

Kukkatilanne nyt:





Pitäisikö siirtää jalustalla oleva rönsyliljakin jo pohjoispuolen ikkunalle?



Joulukaktus oli viimeksi nupussa joulukuun puolivälissä. Se vietiin käytävän ikkunalle, on taas nupussa. Saamme siitä pääsiäiskukan.



Tämä vuosia levossa ollut orkidea puhkesi kukkaan joskus viime syksynä. Olen ottanut siitä muutaman kukan maljaan veteen ja valokuvaa varten, ja yksi on vielä jäljellä.



Lapsuudenystävän antama saintpaulia kukkii koko ajan.



Toinen lapsuudenystäväni antoi hienon orkidean. Saankohan tämän kukkimaan uudelleen? Pitäisikö se jakaa ja istuttaa uudelleen?



Levossa olevia orkideoita keittiön ikkunalla. Toivon, että valoisa paikka saa muutaman kukkimaan. Yleensä orkideani kukkivat keskitalvella ja kesällä.



Saintpaulioiden lehtiä juurtumassa. Tavoitteena keittiönikkunanlauta täynnä kukkivia saintpaulioita. Aina voi toivoa...

Arjen pieniä iloja

IMG_8996, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Amaryllis tuottaa yllätyksen. Keittiön loisteputken alla kasvoi kukkavarsi, jossa on nyt kaksi nuppua. Taustalla kuvassa tietokoneen hiirimatto, jonka olen ostanut nukkekotia varten.




Orkidean toisessa varressa on vielä monta kukkaa. Tämä on toisen, lyhennetyn varren viimeinen kukka, jonka pelastin veteen. Se ilahduttaa vielä kauan.  Orkidea ostettiin 5.11. 2012.  eli siis melkein kolme kuukautta sitten. Kukaan ei voi sanoa, että orkideat ovat kalliita, sillä ne kestävät näin kauan.


 
sama orkidea 6.11.

Ullakolta erkkeriin

Olen muuttanut Sillin korttelista Carelia-kortteliin Runeberginkadun puolelle
http://blogisisko.blogspot.fi/2014/09/carelia-kortteli-helsinki.html
Olen nähnyt tästä korttelista käytettävän myös nimeä Valon kortteli

Meillä ei ole ollut koskaan aikaisemmin erkkeriä. Ainakin orkideat viihtyvät siinä. Erkkerissä on tällä hetkellä vasta neljä verhoa, kaksi keskellä, yksi kummallakin sivulla. Niiden avulla voi säädellä valoa. Mietin toisiko valoverho pehmeyttä erkkeriin vai päästäisivätkö säleverhot valon parhaiten huoneeseen suoden samalla yksityisyyttä, jota tarvitsee, kun vastapäätä on muita asuinrakennuksia. Klikkaa kuvaa ja katso sitä suurempana.

Kun asuimme Torontossa, meitä vastapäätä oli matala talo, jossa oli ruokatavarakioski. Olimme valinneet asunnon siitä talosta, koska siinä ei ollut kokolattiamattoja eikä kuumailmalämmitystä ja se oli lähellä metroasemaa, josta lapset pääsivät kouluun ja yliopistoon ja minä kaupungille ostoksille. Perheemme ainoa auto oli lomia lukuunottamatta mieheni käytössä, sillä hän joutui liikkumaan päivittäin Suur-Toronton alueella.

Tuosta näkymästä, josta on jäljellä poikani luonnos, on hyvät muistot, sillä kävimme elintarvikekioskissa päivittäin ostamassa maitoa, jugurttia ja muuta ruokatavaraa ja ystävystyimme kioskin pitäjiin, jotka olivat meidän laillamme siirtolaisia, yleensä Manner-Kiinasta muuttaneita. Tuli juteltua kaikenlaista.

Mutta istuimme monesti ikkunan ääressä ja haaveilimme paremmasta näkymästä. Nuorin lapsista keksi, että jos voittasimme Lottariosta paljon rahaa, muuttaisimme takaisin Helsinkiin ja ostaisimme asunnon ylimmästä kerroksesta puiston varrelta (penthouse apartment). Emme voittaneet lotosta, mutta saimme "ullakkoasuntomme" Helsingistä. Nyt olemme jälleen muuttaneet, ja maisema on jälleen vaihtunut. Ei olla enää puiston reunassa vaan vilkasliikenteisen kadun varrella.

Tämä näkymä on vielä outo, mutta se tulee vähitellen liittymään elämämme maisemiin, joita on ollut paljon: Kyrenian vuoret, jotka näin siintämässä etäisinä Nikosian keittiömme ikkunasta, kun tiskasin, Suomenlinnan puisto ja vanhat rakennukset, metsä Herttoniemessä, Huopalahden rautatieasema, junanraiteet ja puistomainen Etelä-Haagan "dachamme", puutalomme piha, jossa kasvoi kuusikymmentä puuta, Tehtaankadulla Italian suurlähetystö, jonka iltapukuista juhlaväkeä katsoin sisareni kanssa leveällä ikkunalaudalla istuen kauan sitten. Ja monet muut näkymät, joita voi katsella valokuva-albumeista.

Uusi orkidea, uudet ideat

Uusi orkidea, originally uploaded by Anna Amnell.

Olen ihaillut lähikukkakaupan ikkunasta orkideoja. Tänään yksi niistä muutti meille. Kaipasin taloon kukkivaa orkideaa.

Jostain syystä orkideat eivät menesty tässä asunnossa. Entiset pohjoisenpuoleiset vedolta suojatut ikkunalaudat ja kasvulamput saivat orkideani kukoistamaan vuodesta toiseen. Nyt tarvitsen uusia keinoja.

Erkkeriin tulee valoa monelta suunnalta. En osaa ottaa siinä valokuviakaan kunnolla. Keittiössä on ylin pieni tuuletusikkuna aina auki. Siitä tulee varmaankin vetoa. Ikkunalaudat olivat niin kapeita, että ne otettiin pois. Ruukut eivät olisi mahtuneet niihin.

Nyt täytyy vanhan koiran oppia uusia temppuja. Pitäisikö muuttaa taas?
Samaa väriä oleva  orkidea oli jonkin aikaa sekä tämän blogin että uuden Nojatuolipuutarhuri-blogini otsikkokuvana. Mukana myös orkideasateenvarjoni.
P.S. Huomasin, että Nojatuolipuutarhuri-blogiini ei päässyt Blogilistalta. Saattoi johtua siitä, että laitoin  liian monta kuvaa peräkkäin Flickrin kautta. Blogger ottaa vastaan vain tietyn määrän yhteen blogiin. Picasasta siihen voi laittaa edelleen kuvia.:)
Lisäys: Poistin Nojatuolipuutarhurin joksikin aikaa Blogilistalta.
UUsi lisäys: Se palasi Blogilistalle pian sen jälkeen.

Iltakävelyllä nähdyt orkideat

IMG_3953, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Lähikukkakauppamme näyteikkunat ovat ilon aihe.



Vielä phaleonopsis




Erikoisia värejä ja lajeja




Tätä olen yrittänyt kuvata usein. Nyt taisi tulla oikea väri kuvaan.

Kävijämäärä 2016 asti

Syyskuuhun 2010 mennessä tässä blogissa oli edellisten mittareiden mukaan käynyt noin vuodesta 2005 alkaen 300000 lukijaa. Bloggerin mittari aloitti vasta toukokuusta 2010 ja näyttää ajalta 5/2010-4/2016 yhteensä 611 652 kävijää tälle blogille. Voisi olettaa, että kymmenessä vuodessa olisi kertynyt jo yhteensä miljoonaa kävijää, mutta yhtä koko ajan käynyttä mittaria ei ole.

En ole seurannut tarkkaan kävijämääriä, mutta sillloin tällöin merkitsen jotakin muistiin. Minulla on useita muitakin blogeja , kaikissa blogeissani on ollut vuoden 2010 jälkeen vähän yli miljoona katsomista. Sitten ovat vielä Vuodatuksen blogit, joiden kävijä ja katsojamääriä en tiedä.
Muut blogit: Katso blogit linkissä olevan info-blogin sivupalkista. On tullut kirjoitettua jotakin joka päivä, mikä olikin päämääränä aloittaessani bloggaamisen.

Viime aikoina kuvat ovat tulleet blogeissani ja yleensä blogeissa entistä tärkeämmiksi, jopa kaikkein tärkeimmiksi. Suosituin kirjoitus tässä blogissa on ollut Amarylliksen hoito-ohjeet vuodelta 2006.  Minulla oli ensimmäiset 20 vuotta Kanadasta paluun jälkeen paljon leveitä ikkunalautoja, joilla saatoin kokeilla kukkien kasvattamista. Ylhäällä oleva kuva on vuodelta 2008.




Toiseksi suosituin on kirjoitus Näin saan orkideat kukkimaan ja kuvassa on uskollinen kukkijani, jonka ostimme Kalliosta Ympyrätaloa vastapäätä olevasta kukkakaupasta tämän vuosituhannen alussa. Olimme kaikki kerrostalon asukkaat putki- ja yleisremonttia paossa kokonaisen vuoden evakkoina Suonionkadun ja Neljännen linjan kulmatalossa. Orkidea kyllästyi kukkimiseen vasta sitten, kun muutimme Töölöön.



Kolmanneksi suosituin on värikollaasi, jonka olen muodostanut Töölön korttelimme toisessa päässä olevasta vihreästä seinästä ja peikonlehdestä keittiömme ikkunalla. Peikonlehti onkin ainoa huonekasvi, joka kukoistaa täällä.

Ja neljäntenä tulee yllätyksekseni aika tuore blogikirjoitus, kuva ja tiedot vuonna 2014 ilmestyneestä yhteisniteestä, jossa ensimmäiset kolme kirjaani ovat yksissä kansissa: Vaahteralaakson Aurora. Se on ohittanut jopa joulupukin

Orkideat

Puna valkoinen orkidea, iloinen väri.

Suuri koko/A large size

Kukkatilanne tammi 2014

Kaksi valkoista orkideaa, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Orkideat kukkivat uudestaan pidettyään muutaman kuukauden taukoa, vasen 11.1.2014- , oikeanpuoleinen 18.12. 2013 - .

Täydessä kukassa edelleen valkoinen azalea (31.12.2013 -).  Jouluruusukin kukkii vielä, vähemmän kukkia jo.

Joulukukat: Valkeitten kukkien joulu : amaryllis, azalea, jouluruusu, joulutähti, orkidea.

Orkideain aika

Orkideat viihtyvät keskuslämmitysasunnoissakin ja kestävät kauan.
 

Orkideat ja aasinkorva

Ihania orkideoja

 

Iltakävelyllä näin nämä upeat orkideat Korkeavuorenkadun kukkakaupan ikkunassa. Uskaltaisinko ostaa tällaisen orkidean? Juuri tällainen oli ensimmäinen orkideani viime vuosituhannella. (Eikö kuulostakin jännittävältä tuo 'viime vuosituhannella'?) En kuitenkaan tiennyt silloin mitään orkideoista ja hoidin kukkaa aivan väärin.

Se kukoisti kesän ajan olohuoneen keskellä sohvapöydällä. Siihen tuli tarpeeksi aurinkoa, ei liikaa. Mutta kastelin kukkaa väärin. Kastelin päältäpäin ja - mikä pahinta- vettä meni oksien väliin, kukka suorastaan mätäni. Kallis kukka.

Olin ostanut sen hetken innostuksesta, sillä olin nähnyt samanlaisen orkidean eräässä sistuslehdessä. Nyt tiedän, että orkideoihin täytyy tutustua ensin kirjallisuuden avulla ja sitten harkita, millaista on valmis hoitamaan. Minulle se tarkoittaa nykyään lähinnä perhoskämmeköitä, jotka ovat niin kovin helppohoitoisia ja lisäksi uskollisia kukkijoita.

Olavi Niemen kuvia orkideoista

Lue kirjoista ja netistä hoito-ohjeita, jos aiot hankkia jonkin orkidean. Suomen orkideayhdistyksen sivuilta löydät paljon ohjeita.

Kosteutta orkideoille

Moisture for orchids, a photo by Anna Amnell on Flickr.

Orkideat pitävät kosteudesta. Joskus aikaisemmin minulla oli tapana laittaa orkidearuukun alle iso lautanen, jossa oli hiukan vettä. Siitä nousi kosteutta kukille. Ruukuissa oli aluslautanen, tai ne olivat reiättömiä suojaruukkuja, sillä orkidea ei saa liota vedessä.

Nykyään teen niin, että jätän vesipullon pohjalle vettä seisomaan ja laitan pullon orkideoiden lähelle. Ne näyttävät pitävän tästä ideasta.
Moisture for orchids

Helmikuu. February in Helsinki

Sumua. Fog. Meri on lähellä
Kuvattu entisen asunnon ikkunasta. Asuin siellä 20 vuotta.Edellisessä asunnossa sumu täytti kerran koko asunnon. Se tuntui ihmeelliseltä: kuljin tiheässä sumussa kotona.
Miten voi kestää jatkuvaa sumua? Luomalla oman ilmaston kotiin.
Hyvää laskiaistiistaita ja tulevaa ystävänpäivää!
Teemaviikko Helmikuu




Fog, fog, fog
It can be beautiful.



Tunsin usein asuvani metsässä korkealla vuorella




Lisää sumua, nykyään täällä Töölössä. Töölönlahti on aivan lähellä, 200 metrin päässä. Linnanmäki katoaa yleensä sumuun, kun pälyilen siihen suuntaan erkkerin ikkunasta. Tässä tammikuun lopussa otetussa kuvassa maisema muuttuu melkein utuiseksi maalaukseksi.




Kukat tuovat kesän sisälle talvella. Varsinkin orkideat pitävät kosteudesta. Kukat ovat väsymättömiä kuvauskohteita. Kirjoittamisen välillä voi aina napata jonkun kuvan kukista.




Kohta on ystävänpäivä.
Vielä kerran: Hyvää ystävänpäivää!
Happy Valentine's Day!

Blogisisko on nyt liittynyt Blogit.fi -hakuun

                                   
Helsingissä sattuu ja tapahtuu. Helsinki-kuva: Anna Amnell
(Blogger poisti panorama-kuvani jostain syystä:))

Blogisisko ® Anna Amnell on helsinkiläinen bloggaaja.

Olen blogannut vuodesta 2005, jota sanottiin Bloggaaajien vuodeksi. Bloggaaminen oli niin uusi ja kiinnostava asia, että Helsingin Sanomat eli toimittaja Anssi Miettinen perusti blogin, jossa hän kertoo alkuaikojen bloggaajista. Helsingin Sanomat ennusti, että bloggaamisesta oli tulossa pysyvä ilmiö. Artikkeli "Perustin tiedotusvälineen" julkaistiin alun perin Kuukausiliitteen numerossa 11/2005, ja se.on luettavissa HS.fi -arkistoista. Olen mukana siinä Blogisiskona ja nimelläni. Tässä lyhyt selostukseni  aiheesta.

Blogisisko-blogi on yleisblogini, johon kirjoitan kaikenlaisista aiheista: Helsinki, kukat, kirjoittaminen, ajankohtaiset ilmiöt, matkat - viime vuosina minulle aikaisemmin tuntemattomiin paikkoihin: Berliiniin, Kroatiaan, Sloveniaan, Serbiaan, Pietariin ja Moskovaan. Otan hyvin paljon valokuvia. Laitan useimmiten tähän blogiin myös kuvahaastekuvat ja kirjoitukset: Makrokuvat ja Uudet värikollaasit, joista minulle on ollut paljon iloa. Kirjoitan kirjoittamisen arjesta ja kirjoista, mutta en ole kirjabloggaaja.

Minulla on muitakin blogeja. Olen monibloginen - kuin mustekala. Blogisiskon lisäksi kirjoitan useimmiten kirjallisuus- ja historiablogeihini Aurora  (Viktorian ja Edwardin aika) ja Lucia Olavintytär (keskiaika/renessanssi/1500-luku), Nukkekotiblogiin ja Kotikissamme -blogiin. Käsityöblogini Broken Star on ollut unelias. Ehkä Nojatuolipuutarhuri-bloginikin virkistyy kesän tullen. Blogien nimet ja päivittyminen näkyvät tästä informaatiosivusta.

Jossain vaiheissa oli häiriköitä, ja lakimiehen neuvosta rekisteröin blogini nimen, joka on virallisesti Blogisisko ® Se rauhoitti tilanteen. Tiedot rekisteröinnistä
http://epalvelut.prh.fi/web/tietopalvelu/haku/?appNum=T201003680&regNum=251938

Tervetuloa!
Olen mukana myös Facebookissa ja Flickrissä.
anna.amnell.finland
https://www.flickr.com/photos/amnellanna/collections
mm kuvia nukkekodeistani
https://www.flickr.com/photos/amnellanna/collections/72157600875138530/

Vakiosuosikit näiden vuosien aikana:
Amaryllis- Hoito-ohjeita

Näin saan orkideat kukkimaan
 Seksismiä ja ikärasimia kielessä. Kukkahattutäti.  Se on päässyt Wikipediaankin linkkinä Kukkahattutäti-kirjoitukseen.

Minulla on ollut yleensä tässäkin blogissa mittari, mutta välillä se on lopettanut, välillä se on kadonnut. Bloggerin mittarin mukaan on tässä blogissa ollut vuoden 2010 alun jälkeen 604377 kävijää. Vuosina 2005-2010 arvelen olleen sen verran, että miljoona on ehkä tullut täyteen. Hyvä neuvo: Hankkikaa heti alkuun kunnollinen kävijämittari!

P.S. Teen lyöntivirheitä, sillä kuvittelen osaavani kirjoittaa katsomatta sormiini.