Kuva: Jindrich Krejčan kuvitusta Jaroslav Kresánekin kirjaan "Lääkekasveja luonnosta ja puutarhasta." Gummerus 1990.
1700-luvulla ei rahvaalla ollut lupaa käyttää nokkosesta valmistettuja alusvaatteita, pitsiä tai pöytäliinoja. Ne olivat aatelistolle varattuja. Tämän täysin uuden asian opin Nylands Hantverkin kotisivuilta, joilla on tietoa uusmaalaisista käsityöläisistä ja kiinnostavista retkikohteista. Aloita vaikka neitinokkosesta (vasemmalla ylhäällä 'startin' jälkeen)
Helsingissä on Jugendsalissa näytteillä uusmaalaisia käsitöitä Frö-näyttelyssä lokakuun 9. päivään asti, su 11-17, ma-pe 9-17. Helsinki-info kertoo, että siellä näkee "miten arjesta voi tehdä kauniimman".
Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
Jos nokkonen on ollut vain ylhäisölle sallittu vaatekuitu, niin onko sitten ollut niin, että pellava ja hamppu ovat sopineet rahvaalle? Pellavahan on nykyään melko kallista ja hamppu taas on jo niin harvinainen vaatemateriaali, että siitä joutuu maksamaan itsensä kipeäksi. Tosin esimerkiksi Hesarissa kesällä oli juttu hamppuvaatemallistosta. (En vain muista malliston tai firman nimeä.)
VastaaPoistaPitää muistaa, että nokkonen on myös ravitseva vihannes. Pinaatin tapaan käytettynä se on varsin herkullista. Olen paistanut pinaattilettuja ja tehnyt sämpylöitä, joissa olen käyttänyt aikaisin keväällä poimittuja, kevyesti ryöpättyjä nokkosenlehtiä.
Pellavaa viljeltiin omassa pellossa. Se oli tavallinen materiaali. Puuvillaa tuli jo 1500-luvulla Eurooppaan, mutta se oli harvinaista ja kallista.
VastaaPoista