Kuva: 120 Great Fashion Designs 1900-1950. Dover.
Eräs newyorkilainen äiti antoi debytanttityttärelleen hyvän neuvon: puhu vain sellaista, minkä voisit nähdä painettuna New York Timesin etusivulla. Tämä neuvo annettiin nähtävästi 1900-luvun alussa, mutta on hyvä vielä nyt, bloggaajillekin.
Kahdestakin syystä tässä kannattaa ajatella New York Timesia eikä esimerkiksi Helsingin Sanomia. Ensinnäkin Suomi poikkeaa edelleen mielipideilmastoltaan muista länsimaista, vaikka lähentymistä on tapahtunut. Se näkyy selvästi Hesarissa. Mutta mikään uutinen ei voi olla hätkähdyttävä lehdessä, jonka etusivu on uhrattu mainoksille. Pelkästään tuo kädenliike, sivun kääntäminen, laimentaa tunnelman lukijalta.
Jotkut ajattelevat, että nimimerkki tekee vapaaksi. Nimimerkin käyttäminen saattaa suoda julkisuuden henkilölle joksikin aikaa kirjoitusrauhan. Samoin se suojelee joissain erikoistilanteissa henkilön yksityiselämää.
Nimimerkit voivat olla myös hauskaa leikkiä, mutta lähihistoriakin kertoo, että henkilö paljastuu jossain vaiheessa nimimerkin takaa. Oikeaa demokratiaa ja sananvapautta on se, että ihminen saa ilmaista mielipiteitään nimenomaan omana itsenään. On selvää, että jokainen vastaa sanoistaan ja teoistaan.
Usko tai älä, Blogisisko, ostin tänään itselleni esiliinan. Järki taisi voittaa. se on sininen Unikko.
VastaaPoistaOnneksi olkoon, Sylvi!
VastaaPoistaPitäisköhän minunkin ostaa kunnon esiliina? Unikkokankaasta pidän kovasti.
Minulla on vain muooviessuja, kaikki kylläkin kauniita. Käytän niitä aika harvoin. Se kaunis Mariessu, joka minulla on tuossa kuvassa tyttäreni ja lapsuudenystäväni tyttären kanssa, on käynyt pieneksi.
Kaipaisin jotain Edwardin ajan taiteilijan esiliinan tyylistä tms.
Ja kun minä tykkäisin tuon mekon (ja kampaus ja hoikka vartalo myös!).
VastaaPoistaÄideiltä saa parhaimmat neuvot :)
VastaaPoistaItselläni on ollut blogin aloittamisesta asti neuvo itselleni:
kirjoitan vain sen, minkä voisin kertoa kaiken kansan kuullen ääneenkin.
Luonnollisesti se supistaa aihevalikoimia, mutta ei tarvitse elää "paljastumisen pelossa" tms.
t: -C-
Oikeaa demokratiaa ja sananvapautta on se, että ihminen saa ilmaista mielipiteitään nimenomaan omana itsenään.
VastaaPoistaTismalleen. Juuri siksi hämmästelenkin miksi sitä ei tunnuta arvostavan. Kuitenkin, miljoonat totalitäärimaiden kansalaiset antaisivat moisesta (edes) mahdollisuudesta toisen kätensä. Lintukoto-Suomessa on kuitenkin hienompaa laukoa hevonhuttua keksityn persoonallisuuden takaa?
Taidan olla peräti tosikko, mutta en oikein ymmärrä tyyppiselityksiäkään. Jos duunista uhkaisi kengitys, olisiko fiksumpaa vaihtaa työpaikkaa tai sitten pitää lättynsä sulki? :-p
Itse en voisi esiintyä kuin omana itsenäni, muu on falskia. Nimimerkin tai tekopersoonan takana väijyy vain pelkuri tai koijari, ja moiset saavat pääosin arvonsa mukaisen käsittelyn: ignore. Yritän keskittyä oikeisiin (tiedän, tiedän...) ihmisiin.
Mutta hyvä, että on vaihtoehtoja. Muutenhan kaikilla olisi oikea(ksi todennettu) nimi eikä false-tyyppejä voisi mitenkään heti havaita. :-)
Meillä ei ole avoimuuden perinnettä. Olemme olleet vasta vähän aikaa itsenäinen maa, ja oli niin pitkään niitä "vaaran vuosia", jolloin vain sipistiin ja supistiin. Kunnon itsenäisyys on vasta alkamassa.
VastaaPoistaMarja-Leena,
VastaaPoistatuo vuosisadan vaihde oli yksi pukuhistorian loistokausia. Vaatteet olivat jo hiukan kevyempiä kuin viktoriaanisella ajalla.