Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
maanantaina, tammikuuta 04, 2016
Yllätysamaryllis
Marraskuun lopussa ostettu amaryllis kukki vain hetken. Laitoin sen joulukuun alussa kuusen taakse "häpeämään" . Tänä aamuna siihen oli tullut yllätyskukka. Tuo taitaa olla talon viilein kohta, mutta kukka on kuitenkin vedolta ja liialta kylmyydeltä suojassa paksun lasikuution sisällä.
sunnuntaina, tammikuuta 03, 2016
Uudet värikollaasit 18
lauantaina, tammikuuta 02, 2016
Mihin on maailma menossa?
"Me and my significant other" = My husband and I.
Tunnen, että olemme kuin lumiukkoja, täysin pihalla, tästä maailmantilasta. Maailma vuoden 2016 alkaessa on täysin sekaisin. Uutiset kertovat toinen toistaan järkyttävimmistä ilmiöistä: terroritekoja, palava pilvenpiirtäjä - taas, mutta onneksi ilman kuolonuhreja - rajut muutokset säässä - vaikka niitähän on ollut ennenkin, entisaikojen suuret nälkävuodet ja pienet jääkaudet. Järkyttävimpiä, painajaismaisia ovat yhä lisääntyneet tiedot kannibalismista.
Mihin maailma on menossa? Koti ja läheiset ovat meille kaikille tärkeitä tässä tilanteessa. Ehkä silloin voimme keksiä, mitä me voimme omalta pieneltä osaltamme tehdä tällaisessa maailmassa.
"Me and my significant other"
perjantaina, tammikuuta 01, 2016
Uusi vuosi, uusi puhdas sivu
Meillä kotona äiti laittoi aina uudeksi vuodeksi juhlavaa ruokaa ja teki herkullisen täytekakun jälkiruuaksi. Me sytytimme pieniä raketteja eli tähtisadetta ja valoimme tinaa. Tiesimme, että tinan valaminen oli vain hauska leikki. Mielen taustalla tiesimme kuitenkin, että sekä hyviä että pahoja asioita tulee tapahtumaan. Oli mukavaa olla kotona uutena vuotena. Kirjoitin päiväkirjaan, tein uudenvuodenlupauksia ja suunnitelmia. Uudenvuodenlupauksia en ole tehnyt enää aikoihin, sillä olen huomannut, että ne eivät pidä.
Mutta olen tehnyt kuitenkin koko ikäni suunnitelmia, vaikka tiedän, että vain osa suunnitelmistani toteutuu ja tulee koko ajan yllättäviä asioita, jotka mullistavat kaiken. Mutta pohjalla on kuitenkin elämän kokonaissuunnitelma. Kauheita asioita tapahtuu jokaisen elämässä, suunnittelipa elämäänsä eteenpäin tai ei. Suunnittelu saattaa auttaa kestämään ainakin osan niistä paremmin kuin suunnittelemattomana. Aina tulee joka tapauksessa yllätyksiä: suvun tervein sairastuu yhtäkkiä vakavaan sairauteen, ihana loma muuttuu kauhuksi luonnonmullistuksen tai onnettomuuden vuoksi.
Tapahtuu myös hyviä asioita: joku suvun jäsenistä saa mieluisan opiskelupaikan, toinen rakastuu, kolmas menee naimisiin, johonkin perheeseen syntyy kaksoset, toinen perhe ostaa uuden asunnon, joku parantuu vakavasta sairaudesta.
Pidän kalentereista. Valitsen huolella kauniita kalentereita, joissa on taidekuvia. Yleensä tarvitsen vuoden aikana monta kalenteria, sillä ne täyttyvät kaikesta mahdollisesta epäoleellisesta, pursuvat niin, että niistä ei tahdo saada selvää.
Uusi vuosi on kuin uusi puhdas sivu.
Se saattaa sisältää mitä hyvänsä. Mutta suunnitelmat tuovat ryhtiä elämään, ne eivät poista luovuutta eivätkä kahlitse. Niin kauan kun on unelmia, on elämää.
torstaina, joulukuuta 31, 2015
Rauhallista uutta vuotta 2016
keskiviikkona, joulukuuta 30, 2015
Siirtolaisina vieraassa maassa
Asuimme alueella, jossa oli paljon meitä siirtolaisia: korealaisia, afrikkalaisia. Seinänaapurit olivat venäjänjuutalaisia poliittisia pakolaisia, yläkerrassa asui unkarilaisia poliittisia pakolaisia. Talomme omisti aikaisemmin inkerinsuomlainen pakolainen, ja sen osti italialainen siirtolainen. Perhelääkärimme oli samalla pinen juutalaisen seurakunnann rabbi. Luetteloa voisi jatkaa. Tultiin hyvin toimeen. Vanhemmat puhuivat lastensa kanssa omaa äidinkieltään, ja seurusteltiin omassa etnisessä tai kulttuurisessa yhteisössä. 60% Toronton lapsista ja nuorista puhui kotonaan jotain muuta kieltä kuin englantia. Englanti opittiin koulussa opettajilta ja koulutovereilta. Tunnekieli opittiin kotona.
Mieheni on käymässä Ikeassa ja kertoi puhelimessa, että siellä on samanalaista kuin oli Torontossa: ihmisiä kaikkialta maailmasta. Uskon, että ne turvapaikanhakijat, jotka jäävät Suomeen ja joilla on hyvää tahtoa, muuttavat monin tavoin Suomea myönteiselllä tavalla. Heillä on tietoa ja taitoa monista asioista, joista me emme tiedä. Pitkä rikas kulttuuri takanaan. Esim. joku suku alkaa valmistaa itämaisia mattoja, toiset perustavat ruokakioskeja, kukkakauppoja, kahviloita, ravintoloita, pesuloita, antavat kielikoulutusta, opettavat maalausta, musiikkia jne. Toivon, että heidän oma kielensä ja kulttuurinsa saa säilyä eikä heitä yritetä väkisin muuttaa "suomalaisiksi" tai ruveta nimittämään heti suomalaisilla oudoilla nimillä ym hassutusta. Olen ollut itse perheeni kanssa yhdeksän vuotta siirtolaisena ja tiedän, miltä se tuntuu. Tiedän, miten tärkeää on suomaklaisille Suomi-talo ja omat seurakunnat ja kuorot. Jos he palaavat omaan alkuperäiseen kotimaahansa, heistä tulee Suomen ystäviä. Kärsivällisyyttä.
tiistaina, joulukuuta 29, 2015
2015: 'Muistoja' Memories'
Tammikuussa kirjoitin siitä, että tämä vuosi 2015 on ollut minulle Kymmenes vuosi bloggaajana. 2005 oli "bloggaajien vuosi", ja myös Helsingin Sanomain toimittaja perusti blogin ja sanomalehti julkaisi kuukausiliitteenään Suuren bloginumeron. Anssi Miettinen kertoo siinä pitämästään blogista ja havainnoistaan suomalaisesta blogimaailmasta: Anssi Miettinen: Perustin tiedotusvälineen. (linkki tarkistettu 1/2016, odota hiukan, mene nuolilla eteennpäin)Helsingin Sanomat/kuukausiliite Blogit marraskuu 2005, sivut 36-47. Artikkeli on luettavissa Helsingin Sanomain arkistossa, ja siinä kerrotaan monista edelleen toimivista blogeista. Olin perustanut blogin kesäkuussa ja pääsin mukaan artikkeliin kuten kuvastakin näkyy. Annoin myös ideoita bloggaamisen onnistumiseen (Sivuilla 45 ja 46 arkistossa). (Klikkaa kuvaa suuremmaksi tai lue arkistoa.)
Ensimmäinen blogikirjoitukseni oli nimeltään Blogisiskot (2.6.2005)
Osallistun näillä kuvilla Pieni lintu blogin 'Muistoja' haasteeseen. (Klikkaa kuvia suuremmiksi.)
2015 on ollut myös kymmenes vuosi digikuvaajana, sillä sain mieheltäni lahjaksi ensimmäisen digikamerani. Eräs ensimmäisiä valokuviani oli tämä kuva Nestor Burmasta eli Bubusta loikomassa ikkunalaudalla joulukukkien vieressä.
Joulukukkia on hauskaa kuvata
Tammikuussa tulee sade, joka jäätyy ikkunaan kauniiksi kuvioiksi
Helmikuussa sää lämpenee, ja kadun varreen lehmuksen runkoon tulee sammalta ja oksiin pieniä punaisia silmuja, joita kuvaan ylhäältä erkkerin ikkunasta.
Kevättalvi on tulppaanien aikaa. Jostain syystä lila miellyttää aina tähän aikaan.
Tässä talossa oli ensimmäinen opiskelijaboksini. Olen kirjoittanut siitä usein blogeissani. Historiantutkija FT Tero Halonen oli lukenut niitä ja pyysi minulta tekstiä kirjaan pari sivua. Blogeilla on kumulatiivinen vaikutus. Ne ovat nykyajan ja tulevaisuuden historioitsijoiden aineistoa.
Lisää talosta blogissanini. (ks myös hakusanat Iso Roobertinkatu 17-19)
Orkideaan ei kyllästy koskaan. Helppohoitoinen, vaatimaton kaunotar.
15.3.2015
Britanniassa asuva tyttäremme oli työmatkalla Suomessa. Japanilaisella pakkausmenetelmällä hän saa paljon vaatetta mahtumaan yhteen lentolaukkuun.
Tällä paikalla asuivat jo 1400-1500-luvulla ensimmäiset "töölöläiset". Töölöntorin ja Mannerheimintien välille on jätetty suuren hotellin viereen heidän asuinsijojaan.
(Klikkaa kuvani kalliosta suureksi! Se tarkentuu hetkessä. )
2015 on pakolaisten, turvapaikkaa hakevien vuosi. Kuvasin tämän graffitin monta vuotta sitten slovenialaisessa pikkukaupungissa, joka eli rauhallista hiljaiseloa pitkän kommunistisen miehityksen jälkeen.
Käyn syksyllä 2015 ensimmäistä kertaa elämässäni Moskovassa. Löydän hienot museot ja kodikkaan vanhankaupungin keskustan keskiaikaisine rakennuksineen ja häikäisevän kauniine kirkkoineen, joita oli käytetty Neuvostoliitossa halkovarastoina ja perunakellareina. Muualla emme ehdi kahdessa viikossa käydäkään. Kuvassa Kristus Vapahtajan katedraali, jonka Stalin räjäytytti maan tasalle 5. joulukuuta 1931, mutta kansa rakensi uudestaan kommunismin romahtamisen jälkeen (1994-1996).
Tätä kyyhkyskuvaa ei olisi, jos miehelläni ei olisi ollut päässään mustaa Stetson-hattuaan, jonka päälle kyyhkynen laskeutui istumaan. Venäläinen rauhankyyhkynen piti amerikkalaisesta hatusta. Rauhallista uutta vuotta 2016! Peace! Mir! Мир!
Kuvia Moskovan matkaltamme ja Pietarin matkamme -kuvia
maanantaina, joulukuuta 28, 2015
Kaivopuisto on ollut oma puistoni kauan
Varsinainen puisto alkaa vasemmalla kuvassa.
Vastaus Facebookissa kommenttiiin, jossa katsoja näkee kuvassa miellyttävää autiutta:
Enpä ole ajatellut, että Kaivopuistossa
on"autiutta", mutta siltä se tässä näyttää. Ja on tietenkin meri,
jossa on talvisin valkea luminen aukeus. Kaivopuisto on minulle läheinen, sillä
olin opiskeluaikana kahtena vuonna puolipäivätyössä Finnish British Societyn
lastentarhassa puiston laidalla ja veimme joka päivä lapset ulos juuri
Kaivopuistoon.
Sittemmin Kaivopuisto on ollut vuosikymmeniä lähipuistoni, sillä olen
asunut Rööperi, Kaartinkaupunki, Ullanlinna -alueella melkein aina. Ja tietenkin
Suomenlinnassa, josta oli ennen jäätie Kaivopuistoon ja ranskalaiselle
koululle, jota lapsemme kävivät sen sijaitessa Laivurinkadulla. Mieheni juoksi Kaivopuistossa 20 vuoden ajan
ja rullaluisteli tuossa meren lähellä olevalla asvalttikadulla.
Kaivopuisto talvella 2014
sunnuntaina, joulukuuta 27, 2015
No, onko tullut kesä näin talven keskelle?
Kerrottu valkea amaryllis. Taustana on Quebecistä tullut joululahjaesiliina.
Birds and flowers with white amaryllis. Photo: Anna Amnell
Kuuntele laulu "No, onkos tullut kesä näin talven keskelle?"y
Osallistun näillä kuvilla uudet värikollaasit 17 haasteeseen
yksityiskohta/a detail
suurennos mallista
Lisäys:
Joulun värejä nämäkin
Kolmas joulupäivä
perjantaina, joulukuuta 25, 2015
Merry Christmas! Hyvää Joulua! Bon Noël!
Bon Noël! Merry Christmas! Hyvää joulua!
Eräänä jouluaamuna mieheni ja minä saimme yllättävän, kauniin lahjan, jouluseimen. Sen olivat tehneet kaksi taideopiskelijaa. Joulun päähenkilöt oli muovannut askartelumassasta Montrealissa kuvanveistoa opiskellut miniämme Rosanne Lamarre käyttäen pohjana shampoopulloja ym. Ne oli maalannut Torontossa taidetta opiskellut poikamme Matti Amnell. He olivat opiskelleet kumpikin viimeksi Pariisissa Sorbonnessa ja käyttäneet muutamien henkilöiden esikuvina opiskelija-asuntolansa vahtimestaria ja muita naapuruston ihmisiä. Christmas creche made by our daughter-in-law and our son tells many stories.
P.S. Huomaa, että mukana on myös aasi ja Jeesus-lapsen koira. Katolisen perinteen mukaan seimessä on monenlaisia ihmisä ja eläimiä.
P. S. Vasemmalla on pieniä taloja, jotka on ostettu Suomesta ja muualta. Takimmaisena pienoismalli kirkosta, joka jäi Quebecissä veden alle patoamisprojektin vuoksi.
Bon Noël! Merry Christmas! Hyvää joulua!
torstaina, joulukuuta 24, 2015
Joulu tuo muistoja
Koruommeltu liina puolen vuosisadan takaa. Tämän liiinan ompeli äidilleni naapurimme Inkeri. Hän oli opettajan tytär, ammatiltaan konekirjoittaja, ja hän kirjoitti tärkeitä asiakirjoja, joiden tekeminen vaati tarkkuutta ja huolellisuuta. Vapaa-aikanaan hän teki kodin hoitamisen lisäksi koruompeleita.
maanantaina, joulukuuta 21, 2015
Eräänä jouluna olin vähällä olla tiukkapipoinen
Oli ensimmäinen joulu Kanadassa. Asuimme
pienessä Copper Cliffin kaupungissa 400 kilometrin päässä Torontosta
pohjoiseen. Kesä oli ollut hyvin lämmin, tuulikin oli kuuma ja kolibrit
lentelivät puutarhassa. Syksy jatkui pitkään lämpimänä. Ruska oli värikkäämpi
kuin Suomessa. Siihen ei oikein tottunut.
Kissan turkki tuli hyvin tuuheaksi. Miten se osasi aavistaa, mitä oli tulossa: korkeita lumikinoksia ja yli 40 asteen pakkasia?
Jo kauan ennen joulua ilmestyivät jouluvalot talojen eteen. Ne vaikuttivat räikeältä kitschiltä, sillä lamput olivat kaikenvärisiä, ja niitä oli laitettu sikin sokin. Jollakin oli talon edessä mahtava valoasetelma, jossa joulupukki ajoi reellä. Me päätimme, että emme ikinä hanki tuollaisia räikeitä valoja.
Eräänä päivä nuorin lapsista tuli koulusta synkkänä:
- Miksi meillä ei ole jouluvaloja? Kaikilla muilla on kotinsa edessä jouluvalot. Olisi iloisempaa tulla kotiin, jos meidänkin talon edessä olisi valot. Lue lisää--Kun meillekin ostettiin jouluvalot
Kissan turkki tuli hyvin tuuheaksi. Miten se osasi aavistaa, mitä oli tulossa: korkeita lumikinoksia ja yli 40 asteen pakkasia?
Jo kauan ennen joulua ilmestyivät jouluvalot talojen eteen. Ne vaikuttivat räikeältä kitschiltä, sillä lamput olivat kaikenvärisiä, ja niitä oli laitettu sikin sokin. Jollakin oli talon edessä mahtava valoasetelma, jossa joulupukki ajoi reellä. Me päätimme, että emme ikinä hanki tuollaisia räikeitä valoja.
Eräänä päivä nuorin lapsista tuli koulusta synkkänä:
- Miksi meillä ei ole jouluvaloja? Kaikilla muilla on kotinsa edessä jouluvalot. Olisi iloisempaa tulla kotiin, jos meidänkin talon edessä olisi valot. Lue lisää--Kun meillekin ostettiin jouluvalot
Kun jouluna oli lunta
Talvinen kaupunkinäkymä kotona 27.12.2005
Nämä ovat ensimmäisiä kuvia, joita otin digikameralla. Orkideat kukoistavat kasvilampun alla.
Tämä taitaa olla vielä aikaisempi.
Orkidea ja jääkukkia keittiössä. Orchid and ice flowers
Joulukaktus 2006
Labels:
Christmas,
family stories,
familystories,
Helsinki,
ice flowers,
joulu,
jääkukkia,
Korkeavuorenkatu 10,
kuurankukat,
lumi,
orchid,
orkidea,
snow,
talvi
sunnuntaina, joulukuuta 20, 2015
Joulussa on keskiajan loistoa
PHOTOS: ANNA AMNELL
Kuin postia keskiajalta ovat Moskovan keskiaikaisen osan Kremlin ja Pietarin värikkäät kirkot. Kuvassa moskovalainen Pyhän Vasilin katedraali 1555-1561. Click the photos larger.
Saint Basil's Cathedral in Moscow.
https://www.wikiwand.com/en/Saint_Basil's_Cathedral
Osallistun näillä kuvilla Uudet värikollaasit -haasteeseen no 16: Joulun erikoinen
http://uudetvarikollaasit.blogspot.fi/2015/12/varikollaasi-16-jouluerikoinen.html
Jouluviikon
kunniaksi joulunvärit: kirkas sininen, kirkas vihreä,
punaisen neljä sävyä ja lisäksi kulta ja valkoinen.
Jouluna vallitsee ainakin joulukuusessa väriloisto, kulta ja hopea kimaltavat. Mitä tämä symbolisoi?
Ensimmäistä kertaa Pietarissa ja Venäjällä yleensäkin. Muiden turistien lailla töllistelen korkealle, korkealle...Rakennuksessa on yli 7000 neliömetriä mosaiikkia
Oli lokakuu 2012 ja olin ensimmäistä kertaa elämässäni itäisessä naapurimaassamme. Koleana lokakuun lopun iltana tein mieheni ja siihen aikaan Pietarissa työssä olleen sukulaiseni kanssa pitkän "kirkkokierroksen".
Ajoimme ensin metrolla lähelle Iisakin kirkkoa, jota jo isoisäni oli ihmetellyt nuorena miehenä 1800-luvun loppupuolella. Seuraavaksi tuli Kazanin katedraali, josta kommunistit tekivät aikoinaan ateismin museon. Vilusta väristen kävelimme kanavan vartta ja saavuimme Verikirkolle, joka oli rakennettu terrorismin uhrina kuolleen vapauttajatsaarin muistolle.
Yli 7000 neliömetriä mosaiikkia loi mykistävät seinämaalaukset. Tajusin, että olin saapunut keskiaikaan, jossa suunnaton loisto symbolisoi hyvyyttä ja taivaallista loistoa. Sitä on Euroopan laidalla elävien suomalaisten vaikea käsittää. Meille ehtivät tulla renessanssin vaikutteina vain riisipuuro, kinkku ja sekahedelmäsoppa.
Loisto ja ylellisyys keskiajalla ja nykyaikana.
Suomalainen toimittaja on tänään hämmentynyt siitä, että hän on ihastunut angloamerikkalaiseen jouluun. (Annamari Sipilä Oikein hyvää ja pinnallista joulua HS/Sunnuntai 20.12.2015.) Eikö hän tiedä, että angloamerikkalaisen kulttuurin loistossa on myös keskiaikainen piirre? Se on Suomessa tuntematonta ja ymmärrretään väärin.
""Luxury and material splendour in the modern world need be connected with nothing but money and are also, more often than not, very ugly. But what a medieval man saw in royal and feudal courts and imagined as being outstripped in 'faerie' and far outstripped in Heaven, was not so. The architecture, arms, crowns, clothes, horses, and music were nearly all beautiful. They were all symbolical and significant – of sanctity, authority, valour, noble lineage or, at the very worst, of power. They were associated, as modern luxury is not, with graciousness and courtesy. They could therefore be ingeniously admired without degradation for the admirer." C. S. Lewis, The Discarded Image
Lue lisää Narniassa-blogistani
http://narniassa.vuodatus.net/lue/2005/11/narnia-kirjojen-teemat-2-7
Kansiot venäläisistä bysanttilaisen perinteen mukaan rakennetuista kirkoista, joista voi nähdä nykyaikana jotain keskiajan kauneus- ja ylellisyyskäsityksestä.
Pietari:
Iisakin kirkko
Kazanin katedraali
Verikirkko
Moskova, etenkin kaupungin keskiaikaisen osan Kremlin kirkot.
Joulukuusi loistaa ja säteilee. Hyvää, mieleistäsi joulua!
Kansiot venäläisistä bysanttilaisen perinteen mukaan rakennetuista kirkoista, joista voi nähdä nykyaikana jotain keskiajan kauneus- ja ylellisyyskäsityksestä.
Pietari:
Iisakin kirkko
Kazanin katedraali
Verikirkko
Moskova, etenkin kaupungin keskiaikaisen osan Kremlin kirkot.
Joulukuusi loistaa ja säteilee. Hyvää, mieleistäsi joulua!
perjantaina, joulukuuta 18, 2015
Photo Friday: 'Small Scale'
torstaina, joulukuuta 17, 2015
Luminen joulu ilman lunta
Olen päättänyt, että en välitä enää siitä, onko enää jouluisin tai talvisin lunta vai ei. Ajattelen lunta, muistelen millaista on kävellä lumen narskuessa askelten alla, katson lumikuvia. Aivan samoin kuin voin nauttia jostain kaupungista, vaikka en ole siiinä käynyt. Todellisuus ei saa määrätä kaikissa asioissa elämäämme.
Bing Crosby: White Christmas
Katso jääkukkia, ice flowers - kansiotani
keskiviikkona, joulukuuta 16, 2015
Syksy ja talvi
sunnuntaina, joulukuuta 13, 2015
YLE: Punainen kolmio outo ja epäuskottava
Juri Trifonovin kirjassa "Talo rantakadulla" kerrotaan tuosta 1930-luvulla rakennetusta valtavasta mammuttirakennuksesta, kauhujen talosta. Lue myös Suomen Kuvalehti: Näin elivät Stalinin suojatit.., haastateltavana Trifonovin leski. Talossa asui mm Hertta K:n isä Otto W. Kiersimme katsomassa ulkoapäin tuon rantakadun talorumiluksen, joka on kuin linnoitus.
TV: "Punainen kolmio": Mitään sattumaahan ei ole. Mihin kolmikko[TV-sarjan tekijät] pyrkii?
Uudet kollaasit 15: Musteensininen ja puolukanpunainen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)