tiistaina, heinäkuuta 26, 2005

Entä nykyajan anoreksia?











Photo: Ronnie Bergeron

Vähän aikaa sitten suomalaiset sanomalehdet kertoivat, että näyteikkunoiden mallinukeilla on anoreksiapotilaan mitat. Siinä on asetettu naisille ihanne. Nykyajan anoreksia vähenee vasta, kun sen syy poistuu, eli naiskauneutta ja vapaata menestyvää naista ei yhdistetä enää hoikkuuteen.

Koska anoreksia on niin vaarallinen sairaus ja voi johtaa kuolemaan, se halutaan parantaa mahdollisimman nopeasti eli potilaan henki halutaan pelastaa. Mutta ymmärretäänkö anoreksiapotilaita vieläkään?

Feministitutkija Carol Gilligan on sanonut, että psykologiset teoriat eivät tee useinkaan oikeutta naiselle, sillä ne perustuvat ensisijaisesti miehen kehitykseen.

Hänen mielestään esimerkiksi keskiajan anorektikkoja voidaan ymmärtää parhaiten naisina , joilla oli erityisen vahva naisellinen tarve liittyä toisiin ihmisiin ja olla myös syvällisessä yhteydessä omaan minäänsä. Kun useimmat tavalliset ihmissuhteet eivät pystyneet tyydyttämään tätä tarvetta, he ajautuivat käytökseen, joka voi vaikuttaa käsittämättömältä, jopa järjettömältä.


Liittymistarve
ja pätemisentarve

Toisaalta voitaisiin sanoa, että keskiajan anorektikot pelkäsivät, että heidän parannuttuaan heidän ruumiilliset tarpeensa veisivät heidät jälleen alistettuihin, hierarkkisiin suhteisiin, suvun, yhteiskunnan ja miesten valtaan. Anoreksiatutkija William H. Davis on sanonut, että muunnos tuosta keskiajan teemasta voi olla syynä nykyajan syömishäiriöiden syntymiseen ja lisääntymiseen.

Voimme sanoa sitä liittymistarpeen ja pätemistarpeen ristiriidaksi. Nykyajan nuori nainen haluaa olla vapaa, aggressiivinen, itsevarma ja menestyvä, mutta kaipaa myös läheisiä ihmissuhteita.

Susie Orbachin mielestä anoreksia on olennainen symboli naisen sorrosta miesten hallitsemassa yhteiskunnassa. Mutta hallitsevatko miehet nykyajan naisen maailmaa? Määräävätkö miehet muodin? Mistä pitäisi nykyajan nuoren anoreksian syitä etsiä?

6 kommenttia:

  1. Kiinnostavia nämä anoreksia pohdinnat. Lueskelin mökillä kirjaa, joka jäi kesken, jonka nimeä enkä kirjoittajaa en muista. No joku amerikkalainen feministi. Ja hänen näkemyksensä oli jotenkin sellainen että laihduttaminen ja ylenpalttinen huoli ulkonäöstä on naisille miesten salaliiton toimesta järjestetty kolmas työvuoro. Ja sen tarkoitus on estää naisia vapautumasta. Siis ensimmäinen työvuoro on koti ja perhe, se on se perinteinen. Sitten naiset alkoivat havahtua ja vaatia itselleen valinnanvapauksia. He menivät töihin, alkoivat menestyä, mutta joutuivat huolehtimaan edelleen myös kodista ja lapsista. Mikä on työlästä ja sitoo voimavaroja eikä välttämättä edistä emansipaatiota, koska sitä vain suorittaa ja suorittaa. Mutta siitä huolimatta naiset jaksoivat opiskella ja edetä ja alkoivat uhata miesten asemia. Joten sitten keksittiin tämä kolmas työvuoro. Ja naisihanteeksi asetettiin anorektinen malli, jollaiseen ihanteeseen yltää ehkä yksi nainen sadastatuhannesta. Hetkinen, Kauneuden myytti se kirjan nimi taisi olla. Pitäisi ehkä lukea loppuun. Kiinnostava opus kyllä, mutta hiukan yksipuolisen oloinen.

    Kirsti

    VastaaPoista
  2. Naomi Wolfhan se kirjoittaja oli.
    Sama

    VastaaPoista
  3. Hoikkuus on useimmille meistä ikuisesti saavuttamattoman unelman tavoittelua. Ainakin minulle.

    Olen ollut todella hoikka vain opiskeluaikana, jolloin jouduin rahanpuutteesta olemaan suurin piirtein nälässä. Silloinkaan ei naamani näyttänyt laihalta.

    Vallitsevan käsityksen mukaan laihduttaminen ei tuo vain kauneutta vaan osoittaa lujaa tahtoa, varallisuutta (laihduttavat ruoat ja lääkkeet ovat kalliita) ja jopa hyvää moraalia.

    Kuka se sanoikaan, ettei koskaan voi olla liian laiha ja liian rikas? Windsorin hertuatarko?

    Toisaalta kohtuullinen paino on terveellistä. Se on tietenkin hyvä tavoite.

    Vähältä piti, ettei lihavuutta ruvettu pitämään rikollisena toimintana. Mutta nyt näyttääkin uusin tieto olevan, että ei saakaan olla laiha.

    Vakuutusyhtiöiden tilastot kuolleisuudesta lienevät eniten faktaa tässä asiassa. Liikkuva ja iloinen, seurallinen, melko raitis ja täysin tupakoimaton lihava elää pitempään kuin tupakoiva, liikaa ryyppäävä, liikuntaa harrastamaton, erakoitunut ja synkkä laiha.

    Niin, sitten on vielä genetiikka.:)

    Pirkko

    VastaaPoista
  4. Piti kirjoittaa: Laihduttaminen on ikuisesti saavuttamattoman unelman, siis hoikkuuden tavoittelua. Menin asioiden edelle. Vai oliko se alitajunnan lipsahdus?

    Mitä tavoitellaan hoikkuudella? Ikuista elämää, kuolemattomuutta, onnea, menestystä?

    Juuri sama ajattelu järkytti minua lapsena, kun luin "Kuningas Salomonin kaivoksista" siitä naisesta, joka tavoitteli ikuista kauneutta ja nuoruutta, mutta muuttui tuhkaksi.

    Onkohan se siinä kirjassa juuri noin vai olenko jatkanut sitä mielessäni? En ole tarkistanut. Mutta luulen, että sitä kirjaa lukiessani tajusin ensi kerran, kuinka hauras ihmisen elämä on.

    VastaaPoista
  5. Valmistelen juuri lastua, johon Salomon kaivokset tulevat myös mainitana, enkä oikein muista siitä paljoakaan. Niin että en voi auttaa.

    Mutta anoreksiasta sen verran, että, niin kuin itsekin nyt olet osoittanut, se ei ole nykyajan vitsaus. Tämä viitannee siihen, että on kysymyksessä joku fyysinen (geneettinen?) vaiva, joka vain on kaapattu esimerkiksi feministien aseeksi. En usko, että kenestäkään tulee anorkstikko pelkästään siksi, että näkee kuvia ihannoiduista laihoista ihmisistä. Sitä paitsi miehethän eivät näistä laiheliineista edes paljoa välitä, siis jos on Loka-Laitiseen ja kump. uskomista. (No nyt tämäkin oli yleistys!!!)

    VastaaPoista
  6. Olet varmaankin oikeassa. On paljon sairauksia, joiden perimmäistä syytä ei tunneta. Sitten niille yritetään keksiä jokin järkevä selitys.

    Ajatellaan vaikkapa allergiaa. Olin alkanut opettaa, ja minulle tuli outoa yskää. Anoppini sanoi sitä "opettajan yskäksi". Torontossa minulle tehtiin allergiatesti. Osoittautui, että olen erittäin allerginen liitupölylle.

    Allergisuuteni yleensäkin puhkesi tuona aikana, jolloin opetin koulussa. Sitä olisi voitu selittää stressillä yms. Mutta kysymys oli pölystä. Runsas liitupöly aktivoi allergiageenin, joka olisi voinut jäädä muutoin uinumaan.

    Nythän kouluissa on aivan erilaiset taulut, joille kirjoitetaan erikoiskynillä.

    Myöhemmin, kun opetin aikuisia, minulla oli oppilas, joka oli niin herkkä liitupölylle, että kukaan ei saanut käyttää siinä luokassa tavallista pölyistä liitua edes samana päivänä, vaikka taulu olisi pyyhitty kuinka puhtaaksi.

    Tämä vain pienenä esimerkkinä sairauksista, joita on selitetty aikaisemmin milloin milläkin syillä.

    Mutta - kyllä nuo mainoskuvat vaikuttavat ainakin naisiin. Ja koko muoti on suunniteltu laihoille!

    Miehethän pitävät yleensä naisesta kiloista piittaamaatta: kauneus on katsojan silmissä kuten runoilija sanoo.

    VastaaPoista