Luuliko joku nähneensä viime yönä haamuja Blogisiskon virtuaalimökin vaiheilla? Ei, pölyä se vain oli. Mutta raportoikaa rauhassa Blogilistassa ne haamuiksi.:) Blogisisko siivosi paikkoja, pakkasi tavaroita ja pohti, pitäisikö muuttaa uuteen, entistä ehompaan (ja varsinkin entistä vahvempaan) virtuaaliasuntoon tai jopa kokonaan pois Blogistaniasta.
Sen jälkeen kun esitin kunnioitukseni rohkeille lontoolaisille, minun virtuaaliasuntoni on käynyt levottomaksi. Onko ajankohta vain sattuma? Olenko joutunut virussuojaohjelmista huolimatta sattumalta jonkun uuden tietokoneviruksen [Kun kerran BBC:kin, niin minäkin elän poikkeustilaa, jätän erään sanan pois. Ks. Saaran blogia] uhriksi niin kuin monet muutkin maailmassa vai onko tämä virtuaalista selkäänpuukotusta?
Internetin pitäisi olla tavallisen kansalaisen paikka saada kertoa mielipiteensä. Mutta mistään virtuaalisesta mummonmökistä ei voi kirjoittaa, paitsi jos kertoo pelkistä kissoista ja käsitöistä, jolloin saa osakseen kohteliaimmilta leppoisaa myhäilyä ja ilkeiltä letkautuksia niin kuin Virginia Woolf neulomisharrastuksestaan. Pitää olla nähtävästi suojattuna kuin joku suurfirma.
Keskiaikana ihmiset piiloutuivat korkeiden muurien taakse ja pitivät aina mukanaan asetta tai henkivartijaa, sillä kaduilla ja teillä riehui väkivaltaista joukkoa. Pitääkö meidän nykyajan ihmistenkin piiloutua neljän seinän tai nimimerkin taakse? Eikö todellakaan ole muuta mahdollisuutta?
On ikävää, että jotkut ihmiset käyttävät älykkyyttään rikollisiin puuhiin. Sitähän tietokonevirusten levittäminen on. Se saattaa jopa tuottaa iloa tai ainakin vahingoniloa noille naisille ja miehille. Sääliksi käy, jos ihminen sellaisesta ilonsa joutuu ottamaan.
Olen ehtinyt jo muutaman päivän surra mahdollista alkuperäisen blogini loppumista. Mutta eilen illalla luin lehteä, jossa eräs nainen kertoi menettäneensä sekä miehensä että molemmat lapsensa tsunamin uhreina. Mitä ihmettä on yksi blogin menetys suurten surujen rinnalla?
Rakas Anna, älä anna periksi.
VastaaPoistaVuokratontilla antoi juuri periksi ja suren sitä, kuin omaakin periksi antamistani. Ymmärrän toki, jos tahdot jatkaa uudessa, tuttua on tuo. Ihailen sinun kirjoituksiasi ja hienoa tietoa, joita niistä saan. Älä ainakaan häviä minulta.
Ja poista kommenttini luvallani, jos siltä tuntuu -kk-
VastaaPoistaÄlä Anna kulta anna mänteille periksi. Maailman mänttiyttä vastaan on velvollisuus taistella. Jos haluat nähdä, miten asiattomaksi keskustelu voi mennä, poikkea katsomaan keskustelupalstaa nimeltä Suomi24. Olen heittäytynyt itsekin siellä taisteluun mukaan ja oppinut hiomaan kynsiäni. Mieheni on riemastunut niistä lisistä sanavarastooni (ei häneen kohdistettuina), joita olen siellä oppinut, sellaisia kuin "ajatusrajoitteinen alkulima".
VastaaPoistaTsemppiä, Pirkko, ja jatka, jatka, jos aikasi riittää, se kai meillä on suurimpana ongelmana. Tämä blogeissa surfailu on vähän kuin huume, tai oikea surffailu, josta voi myös tulla "tapa". Toivottavasti muukin kirjoitustyösi sujuu yhtä luistavasti.
VastaaPoistaOlen muuten itsekin huomannut, että outoja kävijöitä on ollut näiden terrorilastujen jälkeen. Lieneekö sattumaa vain. Viruksia tarttuu muuten helposti vierrailluilta saiteilta, joten varmista, että viirusohjelmasi toimii oikein.
Kiitos ystävällisistä kommenteista.
VastaaPoistaKunhan tämä helle on ohi, aikaa ei tule todellakaan tule olemaan enää yhtä paljon, mutta tulen jatkamaan blogin pitämistä. Siinä tulee kirjoitettua. Onneksi flunssa on ohi.
Tulostin vähän aikaa sitten kivan kasan tekstiä, jota ei olisi syntynyt muutoin tai tullut muokattua aikaisemmasta tekstistä, mitä teen kun on kiire.
Omistin kesäkuun bloginpidon alkeiden opettelulle vähän samalla tavalla kuin erään kaukaisen kesäkuun ranskan pron suorittamiselle kesäyliopistossa. Se on välistä minun tapaní viettää lomaa. Aikamoinen turistikohde tämä Blogistania onkin.
Viruksia tarttuu, kun kiertää tutustumassa erilaisiin tiedostoihin vai miksi niitä pitäisi sanoa. Virustorjuntaa täytyy tehostaa.
En kuitenkaan koskaan suostu sanomaan mitään rikoksen uhria syylliseksi.
Onneksi maailmassa on paljon tietokoneita. Oman tietokoneen kovalevyn tyhjentäminen kaikesta on nykyään entistä vaikeampaa, mutta ei mahdotonta. Googlella löytyy ohjeita.
Se on traagista, että jotkut huippuälykkäät ihmiset alentuvat keksimään viruksia. Monet ovat teini-ikäisiä, jotka voivat löytää myöhemmin paremmankin käytön lahjoilleen.
Toivon, että en ole tartuttanut viruksia muihin.
Onkohan Prosperon virtuaalikotikin käynyt levottomaksi tuon pitkän Lontoo-keskustelun vuoksi, kun siellä ei näy liikettä? Siitä poden syyllisyyttä, jos niin on käynyt, sillä tulin siellä jonkin verran höpötttäneeksi silloin.
VastaaPoistaÄlä vain lopeta Pirkko blogiasi, olet tehnyt siitä kiinnostavan visuaalisenkin: erityiskiitos Vanessa Bellin maalaamasta Virginia Woolfin kuvasta ja koko edwardiaanisen ajan taiteen sivustosta.
Siis linkistä, piti sanomani.
VastaaPoistaMirjam,
VastaaPoistaen tietenkään lopeta blogin pitämistä. Mutta saatan siirtää kamppeeni toisenlaiseen template-muodostelmaan (?), jotta voisin esim. laittaa paremmin asiaa sidebar-kohtaan.
Ennen kuin luin tuon tsunamissa omaisensa menettäneen naisen haastattelun, olin pahalla tuulella ja ajattelin, että olkoon koko roska.
Mutta tuon naisen elämään verrattuna nämä minun ongelmani vaikuttivat mitättömiltä. Suorastaan häpesin sitä, että suhteellisuudentajuni oli hetkeksi pettänyt.
Mirjam, jokaisen pitää saada rauhassa esittää mielipiteitään, "höpöttää" (niin kuin meistä naisista usein sanotaan), sekä Sinun että minun.
Jokainen bloginpitäjä voi - jos niin haluaa - laittaa blogiinsa kommenttien eston tai poistaa ne kommentit, jotka haluaa. Blogikeskustelut ovat julkisia. Uskon, että olemme vain mainostaneet Prosperon kirjaa.:)
Voimme esittää mielipiteitä kiivaastikin, mutta muistaa sittenkin toisen henkilön persoonan, omaisuuden, maailmankatsomuksen ja laillisten pyrkimysten kunnioittaminen.
Olen laittanut risun viereen uuden moton, joka koskee meitä kaikkia.
Jutellaan, väitellään, "höpötellään".
Pirkko
P.S. Tietenkin olen edelleen vihainen niille, jotka väsäävät viruksia. Käyttäkää älynne ja luovuutenne parempaan. Silloin voitte kokea vilpitöntä työniloa.
Oi voi, mitä minä näenkään?! Ei ei ei, ei pidä antaa niille periksi. Sitähän ne juuri tahtovat. Olihan niitä vaikeuksia minullakin aika tavalla alussa, mutta sittemmin minuun on kyllästytty ihan niin kuin minäkin kyllästyin niihin.
VastaaPoistaLuulin myös eilen saaneeni tartunnan, mutta Spy Sweeperillä löytyi vain joku vaivanen kävelykeppiinsä nojaava onneton harmaapääinen virusraunio, jonka saattoi pyyhkäistä olemattomiin yhdellä napin painalluksella.
Mielipiteitäni aion kyllä ilmaista vastakin. Höpöttämisellä tarkoitin, että tulin jatkaneeksi kirjoittelua kenties liian pitkään. Joskus käy niin.
VastaaPoistaHöpöttää-verbillähän on toki myös se merkitys, että se, mitä sanoo, ei kenties pidä täysin yhtä totuuden kanssa. Sitä en tarkoittanut.