Minulla on ollut jo pitkään työpöydällä artikkeli, joka on mietityttänyt. (Alan Riding: The gender equation and artistic recognition. – International Herald Tribune June 23, 2005.)
Olen odottanut, että siitä tulisi jotain puhetta Suomessakin. En ole nähnyt. Mutta eihän ainakaan minun kotipaikkakuntani lehdessä enää kirjallisuudesta paljonkaan kirjoiteta, ei varsinkaan naisten kirjallisuudesta.
Nouseeko joku ehkä heti takajaloilleen? Eihän sellaista olekaan kuin naisten kirjallisuus. On vain Kirjallisuus. Riding on myös ihmeissään: On alettu jakaa pelkästään naisille tarkoitettuja kirjallisuuspalkintoja kuten Orange Prize ja Mslexian naisten runopalkinto. Miksi näin?
Feminismin piti olla jo kuollut ja kuopattu. Ei pitänyt olla mitään eroa miesten ja naisten tuottamassa taiteessa. Postfeministisessä maailmassahan miehet ja naiset saavat samoja kirjallisuuspalkintoja. Naiset saavat niitä kuitenkin vähemmän kuin miehet. Ovatko naiset huonompia kuin miehet vai eikö naisilla ole yhtä hyvät mahdollisuudet palkintoihin? Riding kysyy.
Miesten maku määrää
kirjallisessa maailmassa
Miesten ja naisten kirjat vaikuttavat olevan sittenkin erilaisia. ”Miesten kirjoittamissa kirjoissa on ensinnäkin vähemmän intimiteettiä kuin naisten kirjoittamissa kirjoissa”, sanoo Debbie Taylor, englantilaisen kirjallisuuslehden Mslexian päätoimittaja (www.mslexia.co.uk). Lehden tekemän tutkimuksen mukaan miesten teksteissä kuvataan enemmän seksiä, väkivaltaa, työtä, työkaluja, ulkotiloja. Naisten kirjoissa taas on enemmän ihmissuhteiden, interiöörien, vaatteiden ja lasten kuvaamista.
Englannissakin naiset kirjoittavat, ostavat, lainaavat ja lukevat kirjoja enemmän kuin miehet, mutta kustantajien kirja-arvostelijoiden ja palkintojen antajien maku määrää – ja nämä ovat miehiä. Debbie Taylor sanoo, että miehet ovat hallinneet kirjallisuutta niin kauan, että miehinen maku on täysin vallitseva. ”We don’t know what is good anymore.”
Vain naiskirjailijoille luodut palkinnot eivät vie naista ghettoon, vaan tuovat edes jonkinlaista tasa-arvoa. Englannissa ne ovat tuoneet paremmin esille naiskirjailijoitten teoksia. Niitä arvostellaan nyt enemmän ja ostetaan enemmän. Naisten kirjoista puhutaan nyt ihan eri tavalla kuin esimerkiksi naisten arkkitehtuurista tai musiikista.
Näin Englannissa. Entä meillä?
Pirkko Anna Amnell. Julkaistu Blogisisko 1 -blogissa 29.7.2005
Meillä käytiin muutamia vuosia sitten keskustelua mm. Hesarin sivuilla siitä, miksi mieskirjailijoita kutsutaan kirjailijoiksi, mutta naiskirjailijat ovat naiskirjailijoita. Tultiin siihen tulokseen - ainakin minun mielestäni :D - että kutsumalla naiskirjailjoita naiskirjailjoiksi syyllistytään naisten syrjintään sukupuolensa vuoksi.
VastaaPoistaMutuna voisin väittää, että on tosiaankin olemassa naiskirjallisuutta ja mieskirjallisuutta. Itse naisena koen usein juuri naisten kirjoittamat teokset läheisemmiksi kuin miesten kirjoittamat. Aiheet ja käsittelytavat ovat usein minulle vieraita. Tämä ei kuitenkaan estä minua lukemasta myös mieskirjailijoiden teoksia. Sen sijaan tiedän miespuolisia henkilöitä (eri ikäisiä!), joille naiskirjailijan teokseen tarttuminen on paljon vaikeampaa kuin mieskirjailijoiden tuotantoon.
Tämä nyt tuli ensimmäisenä mieleeni. Pitänee vielä hieman miettiä aihetta laajemmalti.
Minusta tuntuu siltä, että meillä Suomessa tasa-arvo merkitsee hiukan kärjistetysti sanottuna sitä, että me naiset saamme olla miehiä.
VastaaPoistaOllakseen tasa-arvoinen suomalainen nainen pukeutuu niin kuin mies, kaljoittelee niin kuin mies, kiroilee niin kuin mies, pettää niin kuin mies. Jatkanko luetteloa?
Niin tietysti tasa-arvoinen nainen myös kirjoittaa niin kuin mies.
Esikuvana ei näytä olevan mikä hyvänsä mies, vaan mies jota edustaa parhaiten Viivin Wagner, sika mieheksi.
Minulle tuli mieleen, miten kirjoittajan sukupuoli ylipäätään vaikuttaa tekstitulkintoihin (ja samalla arvottamiseen). Pirkko Saisiohan esimerkiksi kirjoitti miehen nimellä, Jukka Larssonina. Ainakin kriitikot olivat tulkinneet Larssonin esikoiskirjaa pitkälti kirjoittajan oletetun taustan valossa, kuten käy ilmi mm. täältä:
VastaaPoistahttp://www.uta.fi/campus/983/jukka.htm
En tiedä, miten paljon näitä on tutkittu. Kiintoisaa olisi lukea joskus itsekin kirjaa tietämättä kirjoittajan sukupuolta ja nimeä, kokeilla onko sille tiedon puutteelle itselle lukijana väliä.
Äkkiseltään mietittynä mieskirjailijoilla toki on omanlaisensa kokemustapa ja -maailma ja keinot sen ilmaisemiseksi, mutta on myös kirjailijoita, jotka hipovat jonkinlaista yhteistä kokemuspintaa, jossa on muutenkin jotakin fantastisen universaalia.
Monet naiset "piilottavat" naisennimen kirjailijanimestään, mm P. D. James. A. S. Byatt, jopa tyttökirjojen kirjoittaja L. M. Montgomery. Tuija Lehtinen tekee samoin pojille kirjoittaessaan.
VastaaPoistaJames Tiptree Jr. otettiin aikanaan miehenä, hänen miehisestä tyylistään kirjoitettiin jopa tutkimuksia. Kun hän paljastui Alice Sheldoniksi, se oli scifimaailman sensaatio. Olen kummissani. Yksikään mies ei olisi voinut kirjoittaa esim. kirjaa "Houston, Houston", ellei ehkä John Varley (joka kyllä vielä joskus paljastuu salanimellä kirjoittavaksi naiseksi, lyön vetoa).
VastaaPoistaKiitos linkistä artikkeliin. Olen huomannut pitkän urani aikana että jos romaanin päähenkilö on mies,ja kun kirjoittaa miehen näkökulmasta, niin kirjan arvostelevat mieskriitikot,ja se saa muutenkin enemmän huomiota osakseen.
VastaaPoistaAsiasta toiseen oletko vaihtanut noin neljä viisi päivää sitten blogisi asetuksia? Joka kerta kun yritän avata blogiasi, Opera-selaimeni kaatuu. Sitä ei tapahtunut aikaisemmin. Explorer ei kaadu. mutta sitä selainta en mielelläni käytä tietosuoja-aukkojen takia.
Yst. terv. Anita Konkka
Mette, oletko lukenut miten James Tiptree -palkintorahoja kerätään? Myyjäisillä. Miesten ei tarvitse kerätä rahoja kirjallisuuspalkintoihin kakkuja leipomalla.
VastaaPoistaAnita,
VastaaPoistaen tiedä, mistä tuo ongelma johtuu. Olen pahoillani siitä, että blogini on aiheuttanut Sinulle harmia.
Uusi koneeni on huollossa ja kirjoitan tätä meidän vanhalla koneella. Minulla on ajoittain outoja ongelmia blogini käytössä ja välillä taas kaikki on aivan hyvin.
Olen aika tietämätön näissä tietokoneasioissa, mutta saanen pojiltani taas ohjeita. En saanut nyt puhelinyhteyttä. (Tytärkin tietäisi, mutta on lomamatkalla.:))
Kiitos, että ilmoitit.
Voiko siihen Opera-selaimeen siirtyä noin vaan ja tilapäisesti?
Pirkko
Suosittelen Mozilla Firefoxia. Siihen voi siirtää vaivatta eXPLORERIN SUOSIKIT. Kyllä ne Operakin siirtyvät. Operan voi ladata netistä ilmaiseksi, kylkiäisenä tulee Googlen mainoksia sivun ylälaitaan. Ne ovat pieniä, eivät häiritse ainakaan minua. Joskus on hauska katsoa millaisia mainoksia eri blogien yhteyteen ilmestyy.
VastaaPoistaAnita
Nähtävästi tämä ongelma johtuu siitä, että Blogger ei ehkä tue enää kaikkia selaimia. Näin minulle selostettiin.
VastaaPoistaNämä muut selaimet olisivat varmaankin vähemmän häirittyjä ja kätevämpiä, mutta niitä pitäisi osata itse käyttää paremmin kuin minä, aloittelija, esimerkiksi osaan.
Tätä tilannetta pitää pohtia.
Onkohan muidenkin blogien kanssa samanlaisia ongelmia? Voisiko tämä johtua ihan jostakin muusta ongelmasta minun blogissani?
Ei tätä Operan kaatumista ole tapahtunut muiden Bloggerin blogien kanssa. Siksi ajattelin että liittyy joihinkin sinun blogisi asetuksiin, joita olet ehkä muuttanut menneellä viikolla.
VastaaPoistaTerv. Anita
Anita,
VastaaPoistaetsin Googlella "Opera kaatuu", ja löytyi paljon asiaa. Tutkin huomenna, tarkoitan myöhemmin tänään, mikä niistä kohdista voisi sopia minun blogiini.
Olisi kiinnostavaa tietää, onko muillakin ollut samaa ongelmaa minun blogini kanssa.
Erilaista on tietenkin se, että uusi koneeni on edelleen huollossa ja teen tätä meidän vanhalla koneella. Ja minähän olen täysi aloittelija tässä hommassa, joten epäilen, että olen tehnyt jotain ihan outoa.:)
No, minulla oli lauantaina vaikeuksia päästä sivustoillesi, juuri kun olin ihastuneena löytänyt tänne. - Olin aivan ihastunut, kuinka paljon kaikenlaisia ideoita blogisi pursuakaan! - Lopulta en päässyt omalle sivullenikaan, enkä sen puoleen minnekään muuallekaan. Ja käytän sentään Mozillaa.
VastaaPoistaMeillä olikin sitten ihan selkeä nettikatkos. En viitsinyt soitella, kuka tällä kertaa on käynyt kaivamassa kaapelit poikki jostakin päin Suomea, vaan jäin odottamaan kärsivällisesti. Sillä aikaa ajoin koneessani virustorjuntaohjelman, kun tällainenkin mahdollisuus pitää aina ottaa huomioon. Viruksi ei kuitenkaan löytynyt.
Niin sitten kävikin, että myöhemmin illalla nettilinjat taas toimivat moitteettomasti.
Tällaista tämä on. Aina tekniikka ei toimi, vaikka kuinka vakuutellaan sen olevan idioottivarmaa.