Haluatko tietää, miten nimesi kirjoitetaan sumerilaisten keksimällä nuolenpääkirjoituksella? Marja-Leena Rathjen kautta.
Suomi-sumeri -sanasto löytyy täältä.
Sivut
- Etusivu
- Vakoilijoita pikkukkaupungissa info Weebly
- Suomen Nuorisokirjailijat/Annna Amnell
- Lucia ja Luka (2013)
- Vaahteralaakson Aurora. Yhteispainos. Arvosteluja
- Anna Amnell: Vaahteralaakson Aurora. 2014 Kansi ja info
- Anna Amnell's historical novels
- Anna Amnell in Wordpress.com
- Art deco, vintage
- KOTISIVUBLOGI
- NOJATUOLIPUUTARHURI
- INFO & KAIKKI BLOGINI
- Broken Star -käsityöblogi
- Nukkekotiblogi Auroran talo
- Maria ja Jaakko. Suksimestarin suku
Mielenkiintoista lukea että cuneiform on nuolenpääkirjoitus suomeksi, ja että suomenkieli voi olla pohjaltaan sumeria, ehkä osaltakin. Kielet ja ihmisten esihistoria ovat ihmeen mielenkiintoisia, eikö olekin?
VastaaPoistaOn myös mielenkiintoista, että sillä aikaa kun Sinä kirjoitit minun blogiini, minä kirjoitin Sinun blogiisi!
VastaaPoistaKiitos hauskasta linkistä. Oli kiva nähdä oma nimi nuolenpääversiona. Aivan uutta minulle! : )
VastaaPoistaEn ole mitenkään vakuuttunut siitä, että suomen kielellä ja sumerin kielellä olisi yhteinen alkuperä. Ns. turanilainen liike on tällaista yrittänyt väittää, mutta huonolla menestyksellä.
Suomalaisten kielellistä alkuperää on tosiaankin etsitty myös idästä, "mikä käytännössä veisi Kaspian, Aralin ja nykyisen Iranin alueille. Historiassa tunnetuista sivistyskansoista sumerilaiset on oletettu tältä alueelta lähteneiksi. Heidän kielensä on agglutinoiva, eli sanoja taivuttava, kuten suomikin, ja suomi-sumeri -yhteys on puhuttanut tutkijoita Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisesta alkaen", kirjoitetaan tässä linkissä:
http://jumalasuomi.tripod.com/sumer1.htm
Se, että kaksi kieltä - kuten tässä suomi ja sumerilainen kieli - ovat agglutinoivia, ei tee kielistä kuitenkaan automaattisesti ssukulaisia. Tarvitaan paljon enemmän yhteistä, kuten kielen rakenteet (kielioppi), Myös sanaston ja äännehistoriallisten ym. muutosten tutkiminen on tärkeää. Pitää tosiaankin löytää muitakin yhteisiä seikkoja kuin agglutinoivuus.
On tosiaankin esitetty tällaisia väitteitä, että suomi ja sumeri voisivat olla sukua toisilleen. Mm. Suomalaisuuden liitossa toimiva Panu Hakola vuonna 1989 on esittänyt tällaisia väitteitä, että kaikki viisi suurta agglutinoivien kielten kielikuntaa ovat toisilleen sukua. Nämä kielikunnat ovat Intian dravidakielet (tamili, telugu, kannada jne.), uralilaiset kielet, (suomi, viro, unkari jne.), altailaiset kielet (turkki, mongoli jne.) japanin ja korean ryhmä sekä Andien kielet, joista tärkein on muinaisten inkojen kielen jälkeläinen ketšua. (http://www.suomalaisuudenliitto.fi/hakola2.htm)
Edes tuhannen sanan "yhteislöydös" ei tee kielistä sukulaisia keskenään. Hakola ei puhu mitään kieliopista, ei äännehistoriallisista tutkimuksista, ei mistään sellaisesta seikasta, joka saisi ainakaan minua vakuuttuneeksi sumerin ja suomen sukulaisuudesta. Suomalaiset ovat lainanneet vierailta kulttuureilta esimerkiksi maanviljelyksen. Luonnollisesti samalla omaksuttiin myös muista kielistä sanastoa, joilla kuvata ilmiötä. Tavallisesti lainanantajana on ollut jokin germaaninen kieli. Monesti kielimuoto, josta kehittyi sittemmin ruotsi ja sen sukukielet. Kuitenkaan nämä lainasanat eivät tee suomea ja ruotsia sukukieliksi. Kielioppi on niin paljon erilainen.
Mitä tiedän Panu Hakolasta? En yhtään mitään! Ainoastaan sen, että hän toimii Suomalaisuuden liitossa ja on emeritusprofessori. Googlettamalla löysin joitakin viittauksia siihen, että Panu Hakola voisi olla henkilö, joka on aikoinaan toiminut lääketieteen parissa. Ei siis mitenkään uskottava kielitieteilijäksi.
Mitä me sitten tiedämme sumerilaisen kielen rakenteesta? En ainakaan minä mitään! Tällaista tietoa löysin googlettamalla.
http://koti.japo.fi/~opoysti/apinat.htm -linkin mukaan sumerilainen kieli kuului turanilaiseen kieliryhmään, ei indoeurooppalaiseen. Turanilaisesta kieliryhmästä en kuitenkaan löytänyt googlen avulla muita viittauksia, kuin että ns. turanilainen liike oli poliittinen suuntaus, joka ei johtanut yhtään mihinkään. Turanilainen liike oli joukko ihmisiä, jotka Panu Hakolan tavoin halusi yhdistää mahdollisimman monta kielikuntaa saman alkuperän alle. Tämä ei kuitenkaan ole saanut vakuuttumaan vakavasti otettavia kielitieteilijöitä. Enkä tätä yhtään ihmettelekään. Japani ei voi olla sukua suomen kielelle. On nimittäin niin erilainen kieli, ettei japanille ole löytynyt sukukieliä.
Muuten, tästä viimeisestä linkistä löytyy muutakin mielenkiintoista: Raamatussa on paljon sumerilaista alkuperää olevia tarinoita.
Niin, ja ei tämä turanilainen liike olisi tosiaankaan Suomen historiassa ensimmäinen poliittinen liike, jossa on ryhdytty etsimään suomalaisille "hienompaa" alkuperää. Näitä tiedemiehiä kyllä riittää, on riittänyt parin kolmen sadan vuoden aikana, miksei sitten tulevaisuudessakin : D
Näyttää siltä, että nuolenpääkirjoituksista puhutaan USA:ssa nyt kouluissakin. Pennsylvanian yliopiston linkistä löytyy hauskoja askarteluideoita myös suomalaisiin koteihin ja kouluihin.
VastaaPoistaLouhi, kiitos kielitieteellisistä tiedoista.