Useimmat ihmiset rakastavat lapsia, vaikka heillä ei ole niitä itsellään. He myös arvostavat naisia, jotka synnyttävät lapsia ja ihmisiä, jotka hoitavat ja kasvattavat heitä.
Sediksen blogissa käydään keskustelua, joka kertoo siitä, että jotkut voivat suhtautua hyvin kehittymättömällä ja narsistisella tavalla lasten hankkimiseen ja perhe-elämään. Kiitos, Sedis, hienoista kirjoituksista. Onko maailma muuttunut sellaiseksi, että vain miehet uskaltavat puolustaa äitiyttä ja lapsia?
Lisäys vuonna 2011, netistä luettua:
"Tosin Suomen "virallinen" lapseton Minna Hapuli, joka muutama vuosi sitten antoi aiheesta haastatteluja ja messosi blogissaan lapsiperheiden elämän kurjuudesta, on nykyään äiti. Joten voi se mieli muuttuakin;)"
Kuinka monelle naiselle ehti Hapuli aiheuttaa vahinkoa ?
Missä tuon lapsen isä on? Eikö hän ole oman luvun arvoinen?
VastaaPoistaIsääkin minä kaipailen kuvaan mukaan.
VastaaPoistaKyllä lapsen hankkiminenkin voi olla narsismia. Äiti voi olla täysin varma, ettei lapsen rakkaus lopu niinkuin puolison rakkaudelle saattaa käydä. Lapsista tulee tunnetyön tekijöitä 24/7.
JJ
Helen, se oli oikein hyvä kysymys.
VastaaPoistaIsä on koko ajan mukana ihmisen kehityksessä joko läsnäolevana tai poissaolevana isänä.
Näiden lasten isä on ensinnäkin ottanut ensimmäisen herkän valokuvan. Hän oli silloin 23-vuotias.
Lapsia on kolme. He ovat tässä edustamassa eri vaiheita lapsen kehityksessä.
Isä on ollut koko ajan mukana näitten lasten kehityksessä ja on yhä, edelleen isänä ja nyt myös aikuisten lastensa ja heidän puolisoittensa uskollisena ystävänä. Hän on myös edelleen lastensa äidin puoliso ja paras ystävä.
Tässä kuvakertomuksessa osallistuttiin keskusteluun äitiydestä.
Terveisin Pirkko
JJ,
VastaaPoistaolet oikeassa siinä, että onnettomat tai kypsymättömät vanhemmat voivat käyttää lapsia terapeuttinaan.
Kaikissa ihmissuhteissa on ongelmia, sillä olemme ihmisiä ja niin ollen epätäydellisiä.
Lapsen ja vanhempien suhde on elinikäinen. He eivät voi sanoutua irti toisistaan, vaikka niin yrittäisivätkin.
Joskus oli Amerikassa muotia liike "Divorce your kids". Vanhemmat olivat niin tympääntyneitä teini-ikäisiinsä, että hylkäsivät heidät.
Mutta vaikka vanhemmat ja lapset yrittävät millä tahansa keinolla sanoutua irti toisistaan, he ovat aina yhteennitoutuneita, hyvässä ja pahassa.
Monesti minusta vaikuttaa siltä, että myös puolisoiden suhde on samalla tavalla ikuinen. Ihmiset eivät näytä pääsevän emotionaalisesti eroon ex-istään.
Joskus tuntuu siltä, että aviollisten ongelmien selvittäminen ja avioliiton jatkaminen saattaisi olla viisaampaa (paitsi jos kysymyksessä on henkinen tai fyysinen väkivalta ja krooninen uskottomuus).
Kaikkien ihmssuhteiden hoitaminen vie aikaa ja energiaa.
Pirkko
"Lapsen ja vanhempien suhde on elinikäinen. He eivät voi sanoutua irti toisistaan, vaikka niin yrittäisivätkin."
VastaaPoistaMiten niin eivät voi? Minulla - ja varmasti muillakin - on ystäviä, jotka eivät omasta (tai molemminpuolisesta) halustaan ole olleet missään yhteydessä vanhempaansa jopa kymmeniin vuosiin. Jatkuuko suhde silloin yhtään sen kummemmin kuin kuolleen vanhemman kanssa?
Olen samaa mieltä, että ihmiset ovat epätäydellisiä. Ongelmat, ratkaisut ja onnen aiheet moninaisia. Siksi en ole kovin innoissani populaarin psykokulttuurin tavasta yksinkertaistaa asioita - en nyt väitä juuri niin teit.
VastaaPoistaLapsi kasvattaa myös vanhempiaan, joten narsistisista syistä hankittu lapsi voi olla hyvinkin terveellistä :-) Paul Auster kirjoitti kuinka lapsen saaminen pakottaa nostamaan katsetta omaa napaa kauemmaksi.
Kaikki voimakkaat ihmissuhteet ovat mukana jossain määrin koko elämän. Minulle jäi kuitenkin mieleen lukemani tositarina isättömästä lapsesta, joka ei pienenä osannut kaivata isäänsä ollenkaan. Kun aikuiset koulussa ja muualla voivottelivat isän puutetta, hän alkoi vähitellen kaipaamaan ihmistä jota ei ollut koskaan nähnyt. Kohta jo häpesikin isättömyyttään.
JJ
Anonymous,
VastaaPoistasuhde vanhempiin ei todellakaan ole vain elinikäinen, vaan jatkuu kuolemankin jälkeen. Se voi olla suuri onni -tai suuri tragedia, joka vaatii hoitoa, jotta ihminen voi elää mahdollisimman hyvää elämää.
Ensinnäkin jo perintötekijät vaikuttavat. Huonoja vaikutuksia (esim.perinnölliset sairaudet ja taipumukset) voidaan lieventää elämäntapojen, lääketieteen ja terapian avulla.
Sanotaan, että olisi ihanteellista, että olisi suvun terveystietoja viidestä edellisestä sukupolvesta. Suomessa näitä tietoja on saatavissa harvinaisen paljon.
Kasvatuksen vaikutus ja lapsuuden muistot eivät häviä. Jälleen - virheitä ja tragedioita voi käsitellä.
Ongelmat selviävät puhumalla (joko asianomaisen tai jonkun muun kanssa), ei vaikenemalla ja pakenemalla.
Jos ongelmia yrittää haudata ja jättää käsittelemättä, niiden vahingollinen vaikutus on entistä suurempi.
Pieni lapsi ei huomaa monia muitakaan puutteita tai ongelmia ympäristöstään.
VastaaPoistaPakostakin tulee mieleen Hesarissa äskettäin ollut kirjoitus, jossa kerrotaan natsijohtajien lasten muistelmista. Hitler oli näille kiltti ja ystävällinen setä, mutta tunnelmassa oli ehkä jotain outoa.
Samaa aihetta kuvaa dokumenttielokuva "Dark Lullabies", jonka näin Kanadassa.
Siinä sekä keskitysleireillä olleiden että natsien lapset käsittelevät lapsuuttaan.
Lapsen muisti on usein armahtavainen. Se sulkee pois pahimpia asioita, jotta lapsi kestäisi elämää.
Joskus käy niin, että käsiteltäviä asioita on niin paljon, että ne vaativat ikäänkuin monta huonetta, joissa niitä täytyy säilyttää. Voi tapahtua persoonallisuuden jakautuminen (multiple personality).
http://www.uta.fi/~tlmihap/celibacy/167.html
VastaaPoistaMinusta on uskomatonta, että tulkitset asian 'en halua omia lapsia, ja mielestäni ihmisten tulisi miettiä, onko heidän järkevää hankkia lapsia' lapsi/äitiyskielteiseksi.
Uskomattomampaa on se, että menet heittämään julki tuntemattomasta ihmisestä psykologisia arvioitasi sen pohjalta, ettei hän ole sinun kanssasi kaikesta samaa mieltä. Oletko ajatellut, että moisista lausunnoista joku voisi tehdä rikosilmoituksen herjauksesta ja kunnianloukkauksesta?
Minun mielestäni tuollainen teko kertoo erittäin suuresta tilannetajun ja käytöstapojen puutteesta. Iso Hyh Hyh ja toive nettikäytöksen parantamisesta.
Kuten sanoin Sediksenkin kommenttipalstalla, arvostan äitiyttä silloin, kun lapset on tehty harkiten ja hoidettu hyvin. Samoilla kriteereillä arvostan isyyttä. Pelkkää reisien levitystä ja raskaaksitulon kykyä en osaa arvostaa.
Terveisin 'narsistinen ja kehityksessään lapseksi jäänyt harhautuneen feminismin uhri' eli Birdy.
Hyvä Birdy,
VastaaPoistaSinä kirjoitat "Blogisiskosta" omassa blogissasi: (Ks. Google/Blogisisko/Sadaskuudeskymmenesseitemäs tai www.uta.fi/~tlmihap/celibacy/167.html )
"Blogisiskon mielestä naisen tekee kypsäksi ja kehittyneeksi se, että hän osaa avata reitensä miehelle ilman ehkäisyä(omasta halusta viis)"
Voisitko kertoa, missä "Blogisisko" noin väittää? Blogisisko on nimittäin minun nimimerkkini (ja blogini nimi kuten näet) enkä ole tuollaista missään sanonut. En ole tuota mieltä.
Olen käyttänyt mieheni kanssa mitä erilaisimpia ehkäisykeinoja, joita lääketiede on pitkän avioliittomme aikana kehittänyt. Seksi on tuottanut meille kummallekin iloa ja tuottaa edelleen.
Birdy, tuo yllä oleva lainaus on yksi näyte Sinun kielenkäytöstäsi. Sinun kannattaa tutkia ensin omia lausuntojasi ja sen jälkeen vasta neuvoa muille hyviä nettitapoja.
Huomasitko muuten, että Sediksen blogissa minä kirjoitin "Mindystä".
Toivon Sinulle, Birdy, menestystä työssäsi ja onnea yksityiselämässäsi.
Blogisisko
Hyvä Blogisisko,
VastaaPoistajos mielestäsi lapsettomuuden oman halunsa mukaisesti valitseva nainen on kehityksestä jälkeen jäänyt narsisti, siitä on suoraan luettavissa, että mielestäsi normaalikehityksinen nainen on se, joka hankkii lapsia.
Lapsen hankkimiseen ei tietääkseni tarvita muuta kuin että makaa miehen alla, eikä käytä ehkäisyä (jos nyt miinustetaan ne hedelmällisyysongelmat tästä).
Jos olen ymmärtänyt väärin tuon kehityshäiriö/narsisti -lausunnon, voisitko selittää minulle, miksi olen kehityshäiriöinen narsisti, jollen sen takia, etten halua itse lapsia?
Se, että olen arvostellut tietyn marginaaliryhmän vanhempia, ei mitenkään johda siihen, etten arvostaisi harkittua ja hyvinhoidettua vanhemmuutta.
T.Birdy
Sellainen asenne, jossa väheksytään lapsen merkitystä ihmiskunnassa vaikuttaa hyvin kypsymättömältä.
VastaaPoistaSuhtautuminen pieniin, heikkoihin ja avuttomiin paljastaa hyvin paljon ihmisestä.
"Sellainen asenne, jossa väheksytään lapsen merkitystä ihmiskunnassa vaikuttaa hyvin kypsymättömältä"
VastaaPoistaBlogisisko, minä nyt yritän vielä kerran, vaikka en usko, että siitä mitään tulee.
Kykenetkö ymmärtämään mitenkään, edes pikkiriikkisen, että minä vain en halua omia lapsia? Minä en väheksy lapsen merkitystä joillekin ihmisille, minä en vain itse halua omia lapsia. Minulla on siihen omat syyni. Minä en potki ohikulkevia lapsia tai paista niitä pannussa aamiaiseksi: minä en vain halua omia lapsia. Onko tätä oikeasti NOIN vaikea ymmärtää vääntämättä sitä lapsivihaksi?
T.Birdy
"Sellainen asenne, jossa väheksytään lapsen merkitystä ihmiskunnassa vaikuttaa hyvin kypsymättömältä"
VastaaPoistaSe on matemaattinen tosiasia, että ihmisiä on jo nyt ihan liikaa maapallolla. Maailma tarvitsee muita tekoja kuin uusia ihmisiä. Ekokatastrofin ensimmäinen syy on liikakansoitus. On eri asia pitää huolta ihmisyydestä kuin kasvattaa räjähdysmäisesti ihmisten määrää.
Näitä teidän lapsisotianne lukiessanne alkaa tulla vääjäämätön olo siitä, että fiksuinta olisi tuottaa lapset TEHTAISSA ja ehdollistaa ne EHDOLLISTAMISLAITOKSISSA ja steriloida ne kategorisesti jottei omin päin lisiminen onnistuisi. ÄO:n säätäminen onnistunee jatkossa ihan hyvin geenimuokkauksella ja kasvuympäristöä säätelemällä.
VastaaPoistaSamaan syssyyn voidaan haudata perhe lopullisesti epäonnistuneena ja jälkijättöisenä historiallisena kummajaisena. Seksillä ei saisi olla mitään lisääntymissivuvaikutuksia.