maanantaina, helmikuuta 11, 2013

Harmin paikka

Nyt iski vatsaflunssa. Sitä on kuulemma liikkeellä.
Tuli huonoon aikaan. Olisi ollut tärkeä meno.
Tulee bloggaustauko ja muukin tauko. Hyvää laskiaista ja ystävänpäivää.

Kun mustepullo kaatui pöydälle



Hyvää ystävänpäivää! Happy Valentine's Day! Olen muutaman päivän poissa koneen ääreltä, joten toivotan jo nyt hyvää ystävänpäivää.

Muistatko, kun istuttiin pulpetissa, jossa oli pieni lokero mustepullolle? Musteella kirjoittaminen oli painajainen monelle lapselle. Ei uskoisi, että suurin osa maailman kaunokirjallisuudesta on kirjoitettu mustekynällä, pitkään sulkakynällä.

Hannelen blogissa muistellaan mustekynällä kirjoittamista kouluaikana.
1. kommentti
Oli outoa, että pikkulapsia kiusattiin mustekynillä, kun oli lyijykynätkin ja kosmoskynät. Mustekynän käyttö olisi voinut olla vasta ylemmillä luokilla. Vielä oppikoulussa mustekynä oli painajainen. Pistin monta kertaa erästä opettajaa mustekynällä, kun järjestäjänä piti "tarjota" kynä hänelle.

Soittotuntinikin loppuivat mustekynän käyttöongelmiin. Äitini ystävä kustansi ne, ja kävin hänen hänen hienossa kodissaan tunneilla. Eräänä päivänä soitto-opettaja käski kirjoittaa paperille nuottiviivaston mustekynällä.  Tietenkin minä kaadoin mustepullon, ja hieno liina meni pilalle pöydältä, ehkä myös mahonkipöytä.

Minulle sanottiin, että ei se mitään, mutta en mennyt enää sen jälkeen soittotunneille. Laitoin nuotit halkopinon väliin ja menin leikkimään ajopeliä toisten lasten kanssa.

Siitä tuli puhetta kotona, mutta mummo ratkaisi asian: Miksi lasta pitää kiusata soittotunneilla? Toivon, että tilanne olisi selvinnyt paremmin ja olisin jatkanut soittotunteja. Amerikassa tehdyn testin (Seashore) mukaan olisi ollut taipumustakin.:)

Vanhan ajan koulut

Ystävänpäiväkuva: Antique Images

2. kommentti

En tainnut pitää soitto-opettajastakaan. Metodit eivät olleet erityisesti lapsille sopivat. Sen myöntää miehenikin, joka oli 6-vuotiaasta asti hänen oppilaansa, ja hänestä tuli hyvä pianisti. Yhteisen soitto-opettajamme, mieheni kummitädin häälahjaksi antama design-maljakko on vieläkin tallella.

Muuten olen sitä meiltä, että USA:ssa asia oli hyvin järjestetty. Koulu tarjosi oppilaalle soittimet ja musiikkiopetuksen, jos oppilas valitsi sen oppiaineekseen. Eräs luokkatoverini oppi soittamaan  koulun sellolla ja soitto-opetuksella hänestä tuli ammattilainen, musiikin professori.

3.
Mustetäytekynä ja mustekynä, jossa on irrotettava yksinkertainen terä:

Mustetäytekynät olivat hienoja - ja ovat edelleen - mutta tavalllinen mustekynä oli sellainen, että terä piti kastaa vähän väliä musteeseen juuri sopivasti. Liika muste pyyhittiin mustekynänpyyhkeseen, jollaisesta Leena Lumi kertoo yllä keskustelussa Hannnelen blogissa. Niitä tehtiin lahjaksi aikuisillekin.



lauantaina, helmikuuta 09, 2013

Numerokuvat 24: 33

books by Anna Amnell
books, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Eteisen kirjahyllyssä on lähinnä 1500-luvun historiaa käsitteleviä kirjoja. Tässä niistä 33.
Kuva suurena

Oikealla alhaalla Josephine Teyn hieno salapoliisiromaani Ajan tytär, jonka kansikuvassa oleva kuningas on ollut esillä viime päivinä. 1990 Crime Writers Association valitsi Teyn Ajan tyttären kaikkien aikojen parhaaksi rikosromaaniksi). Nimi tulee sanonnasta "Totuus on ajan tytär", ja se sopii hyvin Rikhardin kohtaloon.

Erään englantilaisen parkkipaikan alta löytyi luuranko ja pääkallo, ja DNA-tutkimukset ja muut yksityiskohdat paljastivat, että ne olivat vuonna 1485 taistelussa kuolleen Rikhard III:n jäännökset. DNA-näyte saatiin Rikhardin sisaren jälkeläiseltä.
Rikhard III (suom., murhamysteeri, jota myös Tey käsittelee romaanissaan)
Rikhard kuului Plantagenet -sukuun, ja hänen jälkeensä tuli Tudor-suku (mm Henrik VIII, Maria "Verinen", Elisabet I) , joka mustamaalasi Rikhardin maineen, ja Shakespeare ikuisti Rikhardin rumana tyrannina. Tämä huono maine lienee ollut sen ajan propagandaa.

Numerokuvat 24: luku 33

Rikhard III ja skolioosi (engl,. arkeologialehti)

Ikävä takkaa

Ikävä takkaa by Anna Amnell
Ikävä takkaa, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Krakowalaisessa ravintolassa.
Meillä oli kaksikymmentä vuotta takka. Alussa käytimme sitä usein, sitten harvemmin. Jostakin syystä tämä on sellainen aamu, jolloin kaipaan takkaa.


Fireplace, 1930's, Helsinki

Valkoinen marmorinen sokeripalamme oli peräisin 1930-luvulta. Poltin siinä joskus paperia, esimerkiksi vanhat versiot jostain käsikirjoituksesta.

perjantaina, helmikuuta 08, 2013

Photo Friday: 'The Body'

Ivan Metrovic: John the Baptist

Ivan Mestrovic: John the Baptist. The Palace of Diocletianus. Split, Croatia.
Larger size/suurempi koko
Ivan Mestrovic: Johannes Kastaja. Diocletianuksen palatsi, Split, Kroatia.


Nikola Tesla

Ivan Mestrovic: Nikola Tesla, Zagreb, Croatia
See in a larger size
"The greatest sculptor since the Renaissance"


Strossmayer

Ivan Mestrovic: J. J. Strossmeyer
Zagreb, Croatia
a larger size

torstaina, helmikuuta 07, 2013

Jääkukkia. Window frost

Elämää Helsingissä talvella. Katso koko kansio jääkukista.
Life in a cold climate.
jääkukat, miten ne syntyvät  Frostcrystals (caltech.edu)

Kerran Helsingissä

Kerran Helsingissä

Tämä kuva voisi 100 vuoden takaa. Tunnistaisiko joku aikakauden raitiovaunun mallista? Entä talo? Milloin se valmistui? Autojen mallit?
Talo valmistui vuonna 1929. Se edustaa pohjoismaista uusklassista tyyliä, joka vallitsi lyhyen ajan jugendin ja modernismin välillä.

Kerran Helsingissä

Aamu kaupungissa

Aamu kaupungissa by Anna Amnell
Aamu kaupungissa, a photo by Anna Amnell on Flickr.
lunta puiden oksilla

keskiviikkona, helmikuuta 06, 2013

Tehtaanpuisto illalla

Tehtaanpuisto illalla by Anna Amnell
Tehtaanpuisto illalla, a photo by Anna Amnell on Flickr.
kännykkäkameralla otettu kuva

Siirtolaisen ja pakolaisen koti-ikävä

A lake in Carelia

Kuvassa järvi Karjalassa. Kuvasin tämän ensimmäisellä Pietarin ja Venäjän matkallani junan ikkunasta. Minun sukulaiseni ovat asuneet Viipurin lähellä Ala-Sommeessa joskus 1400-luvulla, joten minulla ei ole omaa tunnesidettä Karjalaan.

Saako siirtolainen tai pakolainen ikävöidä menettämäänsä kotiseutua? Pakolaisia on keskuudessamme: karjalaiset siirtolaiset, heitä olivat Venäjän vallankumousta paenneet emigrantit, nyt eri puolilta maailmaa Suomeen tulleet pakolaiset ja muut maahanmuuttajat. Monia romaaneja on kirjoitettu pakolaisuudesta ja muutosta toiseen maahan. Paljon muuttaneet ovat monen maan kansalaisia, monen kulttuurin ihmisiä. Tämä oli lisäys seuraavaan kommenttiini, jonka kirjoitin Ruotsissa asuvan suomalaissyntyisen Hannelen blogiin:

Vanhempi polvi vietti elämänsä tärkeät vuodet Karjalassa, joten sillä on heille aivan eri merkitys kuin niille, jotka eivät ole siellä koskaan asuneet tai vain pikkulapsina.

Pakosta henkensä kaupalla kotiseudun jättäminen on eri asia kuin vapaaehtoinen muutto uuteen maahan. Vaikkapa  Ruotsiin muuttanut on saanut käydä Suomessa silloin, kun haluaa. Toista oli karjalaisten kohtalo.

 Välimatkakin merkitsee. Pitkä matka kotimaahan on kallis ja mahdoton monille pakolaisille ja siirtolaisille.

Asuin yhdeksän vuotta pakolaisten keskellä Kanadassa, ja kyllä heidän surunsa ja koti-ikävänsä oli suuri. Tutkimusten mukaan vasta kolmas polvi siirtolaisia ja pakolaisia muuttui kanadalaiseksi. Onneksi Kanadassa sai kaivata vanhaa kotimaataan ja juhlia sitä, olla samalla aikaa vaikkapa ukrainalainen ja kanadalainen.

P.S. Sana 'mamu' on minusta maahanmuuttajia halventava sana. Vai sanoisitteko Suomesta ulkomaille muuttaneesta: Sisareni on mamuna Amerikassa?

Makroviikko 90: 'Ulkona' Ovi Istrialla

Ovi Istrialla by Anna Amnell
Ovi Istrialla, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Ovenkahva ja siinä oleva koristetupsu istrialaisessa talossa. Rovinj, Kroatia.
Makroviikko 90: Ulkona kuvattua

Katso myös tätä ikkunaa ja tätä ovea


Ovi Istrialla

Aamu kaupungissa

Aamu kaupungissa by Anna Amnell
Aamu kaupungissa, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Näky on niin ankean väritön, että täytyy muuttaa värit edes kuvasta.

tiistaina, helmikuuta 05, 2013

Alkukirjaimet 18: MO. Monot ja monosukat

Monot ja monosukat by Anna Amnell
Monot ja monosukat, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Monot ja monosukat. Nordiska Museet, Stockholm
old kind of skiing boots
Suurempi koko/a larger size

lisää kuvia
Alkukirjaimet 18 MO

Runebergin päivä 2013

Runebergin päivä 2013 by Anna Amnell
Runebergin päivä 2013, a photo by Anna Amnell on Flickr.
sää Helsingissä
Ulkona on kuitenkin raikasta, sillä maahan on satanut uutta lunta.


Lumisade Aleksin ja Keskuskadun kulmassa

Teemme iltakävelyt useimmiten Aleksin ja Pohjois-Esplanadin väliset korttelit kiertäen ja näyteikkunoita katsellen, sillä niillä kaduilla on lämmitys. Lumi sulaa pois. Ei tarvitse liukastella. Helsingissä ei  hiekoiteta katuja, ja ne ovat usein vaarallisen liukkaita.


IMG_0018

Lämmitys ei näytä toimivan nyt koko Aleksilla.

maanantaina, helmikuuta 04, 2013

Kauneuden katoamattomuus

009

Me sallimme kukalle oikeuden olla kaunis, mutta ihmisen kauneudesta meillä on ristiriitaisia käsityksiä.


Kommentti
--
toit esiin kiinnostavan asian, ihmisen kauneuden.

 Huomattava kauneus aiheuttaa monille ongelmia, sillä sitä kadehditaan, kaunista tyttöä tai naista halutaan käyttää tavalla tai toisella hyväksi.  Eräs kaunis nainen ei voinut mennä ranskan iltakurseille, sillä eräs mies oli hulluna häneen ja seurasi häntä joka paikkaan. Kouluaikana muuan aikuinen mies jahtasi koulutoveriani, kaunista tyttöä. jne. Kauniit teini-ikäiset tytöt ja pojat joutuvat palvonnan tai pilkan kohteiksi.

Olemme puhuneet mieheni kanssa usein siitä, että nuoret ihmettelevät, miten vanhat miehet ja naiset voivat rakastaa ja ihailla toisiaan, kun kumpikin on niin vanha ja 'ruma'. Todellisuudessa puolison näkee kuin filminä eri ikäkausissa yhtä aikaa. Samoin jos katsomme kuvia vanhasta Gregory Peckistä (jo kuollut hänkin), muistamme hänet eri ikävaiheissa. Hän on meille aina se ihanan näköinen Gregory.

Aikuiselle ihmisen kauneus ei ole kuitenkaan tiettyjen mittojen vaatimista, vaan siihen sisältyy ihmisen hymy, luonne, tietyt toistuvat eleet ja ilmeet, joihin on kiintynyt, ääni, muistot. Näin kukaan ei ole ruma, sillä kauneus on katsojan silmissä eli asenteessa kuten runoilija sanoo.

sunnuntaina, helmikuuta 03, 2013

Värikollaasi 112: Hvitträskin kaakeliuuni ja matto

Hvitträsk 2 by Anna Amnell
Hvitträsk 2, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Hvitträskin sininen kaakeliuuni ja harmaasininen matto. Saarinen on käyttänyt muuallakin näitä värejä.
suuri koko/ a larger size

Katso kuvakansioni Hvitträskistä : Eliel Saarisen Hvitträsk (Eliel Saarinen was famous Finnish architect)











Värikollaasit 112

P.S. Eliel Saarisella oli punainen kihara tukka.:)

torstaina, tammikuuta 31, 2013

Amaryllis ja orkidea 2013

Amaryllis ja orkidea 2013 by Anna Amnell
Amaryllis ja orkidea 2013, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Sama valkoinen orkidea (ostettu 5.11. 2012, siis melkein 3 kk kukassa)  ja uudelleen kukkinut joululahjaksi saatu valkoinen amaryllis (22.12.2012).

Holokaustin uhrien muistoviikko

Jaroslav Róna : Kafka in Prague

Viime keväänä tutustuin mieheni kanssa Prahan vanhaan juutalaiseen kaupunginosaan ja muualla Prahassa oleviin juutalaisen Prahan kohteisiin. Yllä olevassa kuvassa Vanhassa kaupungissa sijaitseva Kafkan patsas ja taustalla Espanjalainen synagooga, jonka sisäosa on erittäin kaunis.


YK kunnioittaa koko tämän viikon ajan holokaustin uhrien muistoa monin tavoin.  Tapahtumat liittyvät kansainväliseen holokaustissa menehtyneiden muistopäivään, jota vietettiin 27. tammikuuta. Teemana on “Rescue during the Holocaust: The Courage to Care”. Kunnioitetaan niitä rohkeita ihmisiä, jotka pelastivat tuhansia juutalaisia kuolemasta toisen maailmansodan aikana. Tänään torstaina ovat vuorossa Tanskan juutalaiset.

Natsit murhasivat kaksi kolmasosaa Euroopan juutalaisista eli noin 5-7 miljoonaa juutalaista miestä, naista ja lasta. Heidän lisäkseen murhattiin suuri määrä muitakin ihmisiä. Yhteensä holokaustin uhreja oli 11-17 miljoonaa.

Pinkas Synagogue, the memorial

Pinkas Synagooga (kuvia myös muista synagoogista ja näyttelystä. Museon sivut.) on omistettu Böömissä ja Määrissä [nykyisen Tsekin alueella] murhattujen juutalaisten muistolle. Synagoogan seinille on kirjoitettu 80000 nimeä. Se jo oli niin järkyttävä kokemus, että en jaksanut lähteä Krakowan matkalla Auschwitchiin. Ehkä jaksan tehdä sen matkan jonain toisena kertana.



keskiviikkona, tammikuuta 30, 2013

Kirjaimet 17. NA. Naamiot

Naamiot by Anna Amnell
Naamiot, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Karnevaalinaamioita Prahan Vanhassa kaupupungissa keväällä 2012.
Kirjaimet 17 NA
naamiot= masks
Suuri koko/ A large size

Ja loppukirjaimina NA, haNA. Jos tulee hiki, voi ottaa naamion pois ja huuhdella kasvoja vedellä. Sillä kaivossa on haNA, josta tulee vettä.

283

Kaivo vuodelta 1555 Wittenbergissä.  Lutherin aikalaisen ja "hovimaalarin" taiteilija Lucas Cranathin ateljeetalon pihalla oleva edelleen toimiva kaivo .
Suurempi kuva

Vaihdoin kuvan tähän, jossa haNAsta tulee vettä!

maanantaina, tammikuuta 28, 2013

Arjen pieniä iloja

IMG_8996 by Anna Amnell
IMG_8996, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Amaryllis tuottaa yllätyksen. Keittiön loisteputken alla kasvoi kukkavarsi, jossa on nyt kaksi nuppua. Taustalla kuvassa tietokoneen hiirimatto, jonka olen ostanut nukkekotia varten.


toisen orkidean viimeinen kukka

Orkidean toisessa varressa on vielä monta kukkaa. Tämä on toisen, lyhennetyn varren viimeinen kukka, jonka pelastin veteen. Se ilahduttaa vielä kauan.  Orkidea ostettiin 5.11. 2012.  eli siis melkein kolme kuukautta sitten. Kukaan ei voi sanoa, että orkideat ovat kalliita, sillä ne kestävät näin kauan.


  Valkoinen orkidea
sama orkidea 6.11.

sunnuntaina, tammikuuta 27, 2013

Värikollaasi 11: City woman in the evening

in the evening by Anna Amnell
in the evening, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Kotiin työpäivän jälkeen.
Arki ja juhla.
 Tästä ensimmäisestä tuli hyvin arkinen, kun se on tehty pitkän työpäivän jälkeen (sunnuntaina). Katso suurena.Iltarusko Kroatiassa, city-asu Berliinistä. (koko asu)
suurempi koko/a larger size suoraan tästä

Arjen jälkeen juhla. Katso suurena!


party dresses

Suurempi koko/a larger size


Värikollaasi 111: 



lauantaina, tammikuuta 26, 2013

Kommentti: Koulutus vapauttaa henkisesti

IMG_2102
Koulutuksesta on muutakin kuin taloudellista hyötyä. Kielitaito avaa ovia maailmalle, voi lukea lehtiä, kirjoja ja nettiä muillakin kielillä, tietää mitä muualla ajatellaan ja voi muuttaa muualle, jos Suomesta ei töitä löydy. Tulee taloudellistakin hyötyä, sillä kirjat ovat muilla kielillä halvempia, työpaikka ulkomailla antaa mahdollisuuden parempaan elämään. Kielitaidottomus, huono koulutus - ja asuntolaina- sitovat "turpeeseen". Koulutus auttaa ihmistä tajuamaan omat lahjansa. Koulutus vapauttaa.

Kyllästyminen pimeyteen

without an umbrella by Anna Amnell
without an umbrella, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Katse kääntyy jo kevääseen. Olisi edes valoa.

Lasertulostin ja tuuletus

IMG_8956 by Anna Amnell
IMG_8956, a photo by Anna Amnell on Flickr.
Vaihdoin kasetin lasertulostimeen ja huomasin taas, että pahaa hajua tulee uutta kasettia käytettäessä enemmän kuin muulloin. Samaa kertoo mm tämä artikkeli. Tulee myös pienhiukkasia, joita en halua hengittää.

Muista tuulettaa, kun tulostat vähänkin enemmän:



"Työterveyslaitoksen tutkimus vahvistaa epäilyjä, joiden mukaan lasertulostimilla tulostettaessa ilmaan vapautuu ultrapieniä hiukkasia. Hiukkasten terveyshaitoista ei ole vielä tietoa, mutta tulostimia käytettäessä kannattaa huolehtia hyvästä huoneilman tuuletuksesta."
Jo vuosia sitten oli englantilaisissa sanomalehdissä varoitus tästä.

torstaina, tammikuuta 24, 2013

Uusi Midsomerin murhat


Midsomerin murhat kausi 18
Lisään kommentteja tähän sitä mukaa, kun katson uusia osia.

Olemme englantilaisten TV-sarjojen suurkuluttajia ja olemme ostaneet DVD-levyjä kaapillisen vuosien varrella. Odotimme kiiinnostuksella, millainen on uusi Barnaby (Neil Dudgeon, Midsomerin murhat kausi 18, Englannissa Midsomer Murders: Set 21). Oikein hyvä, ja hänellä on lystikäs koira, jonka hennolle selälle on lastattu liian paljon shown onnistumisesta. 
Alussa kritiikkiä.

On toki entistä hienompia taloja ja maisemia, mutta kaikki näkemämme alkuosat ovat olleet äärimmäisen inhorealistisen väkivaltaisia ja vastenmielisiä. Ensimmäinen osa, jonka katsoin,  oli tosin myös farssimaisen huvittava, jos pystyi olemaan säälimättä dementoitunutta hippipariskuntaa.



TV-sarjojen tekijät unohtavat toisinaan yleisönsä. Siinä käy yleensä huonosti. Sama koettiin erään Miss Marple-sarjan kanssa. Se herätti suorastaan vastalauseiden myrskyn brittien keskuudessa, ja sarjan tekijöiden täytyi palata perinteiseen linjaan, ja lahjakas Geraldine McEwan sai jatkaa Marplen esittämistä.

Näyttää siltä, että tässä on käynyt samoin. Jatko on parempi kuin alku. Esimerkiksi luostarissa tapahtunutta murhaa ja druideihin liittyvää murhaa käsiteltiin täysin korrektisti. Nunnien rohkeutta käsiteltiin hienosti. Hyvä, sillä pidän uudesta Barnabysta ja muista näyttelijöistä.
(olen tehnyt muutoksia ja lisäyksiä katsottuani lisää tätä sarjaa)