Pirkko, nämä silminnäkijäkertomukset ovat yleensä täysin epäluotettavia onnettomuuksien kulun selvittämiseksi. Näin on varsinkin lento-onnettomuuksien suhteen.
Salama ei tuhoa konetta eikä aiheuta sen "putoamista". Ukonilman yhteydessä esiintyy voimakkaita alaspäin suuntauvia ilmavirtauksia, joita voidaan kutsua joko sanalla "downdraft", "downburst", "micro burst" tai "wind sheer" riippuen siitä miten ne syntyvät. (kts: http://www.weather.com/glossary/d.html ) Useimmiten näissä laskeutumisvaiheen onnettomuuksissa on tällaisesta kysymys. Näistä ei viitsisi spekuloida, mutta tässäkin näyttäisi syynä olevan juuri tämä.
Tämä A340 (niin kuin muutkin Airbussit) ovat "itsepäisiä" koneita, joilla on jonkinlainen "oma tahto", eivätkä anna ohjaajien virheiden näissä extreme tapauksissakaan paljoa vaikuttaa tapahtumiin, joka on tietysti hyvä juttu. Eli onnettomuuksia pyritään lieventämään huvällä suunnittelulla.
Salamoista vielä sen verran, että ne eivät vaikuta edes pienkoneiden onnettomuuksiin (purjekoneet lasikuituisina ovat eri juttu, niin kuin purjeveneetkin). Konehan on sellainen metallinen "Faradayn häkki", että se suojaa sisälläolijat. (kts: http://www.forumlehdet.fi/yksinkertainenkin_ukkossuojaus_p.htm
Kesäukkosten aikana, jolloin ei voi aina välttää ukkospilviä, iskuja koneisiin sattuu vähän väliä. Koneen sisällä ne yleensä tunnistaa joko kolahduksesta (niin kuin lekan iskusta pelteihin) tai jonkinlaisesta nopeasti "kolisevasta" (vaikea löytää kuvaussanaa tälle) äänestä, joka tuntuu kulkevan koneen pituussuunnassa. Joskus haistaa myös voimakkaan otsoonin hajun (sama haju, joka tulee laser-tulostimista), joka tosin häviää nopeasti.
Löisin vetoa, että jos olet matkustellut edes jonkin verran (niin kuin sinä olet), olet ollutkin tällaisessa mukana, ehkä huomaamattasi.
Tässä on minusta hyvä esimerkki siitä, että kannattaisi keskittyä kirjoittamaan ja uutisoimaan sellaisista asioista, jotka hallitsee. Internetistä saadun tiedon oikeellisuuteen kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti.
Halusin kuvata blogissani sitä, mitä TV:n katsojalle kerrottiin asiasta juuri sillä hetkellä. Ei tiedetty, mitä oli oikeasti tapahtunut. Tiedetäänkö sitä vieläkään?
Tapaus järkytti minua kovasti, sillä tapahtumapaikka on kovin tuttu.
Ukkosmyrskyä sanottiin onnettomuuden syyksi.
Olen ollut kerran koneessa, joka kierteli tunnin Tel Avivin yläpuolella ennen laskeutumista. Syyksi sanottiin ukkosta. Mitähän se sitten oli? Eikö ukkonen sitten olekaan vaarallista?
Minä en pidä lentämisesta. Tavallisissa lentokoneissa on ahdasta, ja ilma menee aina pitkillä lennoilla huonoksi.
Rakastan junia. Niissä voi nukkua kunnolla, liikkua, katsella maisemia.
Valitettavasti uudet junat kulkevat niin nopeasti, että niistä ei ehdi nähdä mitään. Vanhoilla raiteilla uudet junat lisäksi keinuvat niin, että niissä tulee melkein merikipeäksi.
Atlantin yli on parasta mennä laivalla. Vaikka olin välillä merikipeä, nautin suunnattomasti siitä, mitä näin merellä noiden matkojen aikana.
Edellä oleva vastaa myös Sinulle, Prospero. Se oli minun päiväkirjaani.
Katselin mm BBC:n raporttia tapahtumapaikalta. Asiaa selostivat entinen Airbusin lentäjä, eräs matkustaja ja myöhemmin koneen lentoemäntä, joka kertoi, miten oli mahdollista saada matkustajat niin nopeasti ulos koneesta.
Mekin katselimme yömyöhillä tv-selostusta onnettomuudesta. Kotimaan tekstitv-uutisen lopussa mainittiin mahdollisena onnettomuuden syynä salama, eli yhtä lailla silminnäkijäraportti noteerattiin Suomessa valtakunnallisessa uutisoinnissa. Joka tapauksessa valtava onni, että matkustajat pelastuivat!
Onni tosiaan oli mukana. Näissä ilmailutapauksissa reportterit yleensä vain välittävät silminnäkijähavaintoja, jotka tekevät hyvää televisiota, mutta juttuja pitää kuunnella jäitä hatussa.
Suurimmistakin matkustajakoneista täytyy (kansainvälinen vaatimus) "todistettavasti" päästä jokaisen pois 90 sekunnissa (edellyttää, että kaikki varauloskäytävät ovat käytössä). Tuo "todistettavasti" tarkoittaa sitä, että sitä kokeillaan panemalla kone täyteen "matkustajia", valot pois (paitsi varateiden opastusvalot), savua matkustamoon ja sitten vaan liukumäet alas ja kellottamaan kuinka käy.
Salamaniskusta vielä sen verran, että uudet lentokonetyypit, kuten uusin Airbus 380 (maailman suurin matkustajakone)on tehty uusista materiaaleista, jotka eivät johda sähköä yhtä hyvin kuin alumiini. Mielenkiintoista nähdä tuleeko se vaikuttamaan turvallisuuteen. Ennenvanhaan näitä onnettomuuksia sattui siksi, että polttoainetankit olivat suojattomampia.
Eräs blogini lukija soitti ja kertoi, mitä eräs asiantuntija sanoi tuosta onnettomuudesta CNN:n raportissa viime yönä.
Tuon asiantuntijan mielestä erittäin voimakas salamanisku voi tuhota lentokoneen sähköjärjestelmän ja silloin jarrut eivät toimi ja laskeutuminen menee pitkäksi.
Airbusin lentoemäntä kertoi juuri tuota samaa, mitä Hanhensulka: aikaa matkustajien poistumiseen on puolitoista minuuttia.
Jos valot ovat sammuneet, lentoemäntä ohjaa matkustajia oikeaan suuntaan äänellään. Jos hän ei voi puhua, hän tuottaa ääntä muulla tavoin, nähtävästi lyömällä jotain esinettä seinää tms vastaan.
Oli kiinnostavaa, mitä hän sanoi happinaamareista. Tuollaisissa tilanteissa niitä ei käytetä, sillä ne lisäävät palonvaaraa. Ymmärsinkö oikein, Hanhensulka?
Tärkeintä on, että ihmiset pystyvät nähtävästi kovasti järkyttyneinä ja paniikissakin toimimaan tehokkaasti.
Minusta tuon onnettomuuden raportointi TV:ssä oli opettavaista ja rohkaisevaa.
Nykyaikaiset matkustajakoneet ovat "täysin" turvallisia salamaniskua vastaan, 340 on lentänyt jo useita vuosia ilman mitään (tiedossa olevaa) ongelmaa tämän syhteen. Tämä "taataan" varmistamalla, että salama pääsee pois koneen rakenteista pääsemättä sisälle esimerkiksi sähkölaitteisiin. Kukin matkustajakone joutuu, tässä on tietysti eroja, salamaniskun kohteeksi ehkä noin kerran vuodessa.
Matkustajat ovat kertoneet, että valot menivät pois päältä ennen laskua. Ne käännetään itseasiassa pois päältä kansainvälisten sääntöjen vuoksi, jotta varauloskäytäviä kohti osoittavat valot näkyisivät paremmin.
Happea ei voi missään nimessä päästää matkustamoon, koska se lisää syttymisvaaraa ja voimistaa tulta, tulihan on happireaktio.
Vaikka ei pitäisi näitä spekuloida, todennäköisin syy on hyvin matalalla kohdattu ukonilmaan liittyvä tuulen "sysäys", microburst tai wind sheer, joka "pakotti" koneen koskettamaan kiitotietä tavallista suuremmalla nopeudella, vaikeuttaen jarruuntumista ja näin vaara tällaiselle onnettomuudelle on suuri. Mutta onnettomuus tutkitaan tarkasti, tekninen syy on tietysti aina mahdollinen tai inhimillinen erehdys, tai syiden kombinaatio.
Muuten tässä on kaikille muistutus siitä, että lento-onnettomuudesta kiitotien läheisyydestä voi selvitä hengissä, kun vaan "muistaa" tulla ulos koneesta.
Tämän suhteen ihmisissä on suuria eroja: joku 15% auttaa itseään (ja muita), noin 15 % on aina autettava liikkeelle, ja loput noudattavat näissä tilanteissa käskyjä, mutta eivät pysty toimimaan omaaloitteisesti.
Kun luemme nyt lehdistä ja katsomme TV:stä selostuksia tästä onnettomuudesta, ymmärrämme niitä paremmin noiden antamiesi tietojen vuoksi.
Siihen asti kun tutkimustulokset tulevat, me maallikot tulemme arvailemaan suuntaan jos toiseen. Te asiantuntijat olette tietenkin varovaisempia lausunnoissanne.
Tärkeintä on, että kaikki nuo ihmiset pelastuivat.
Minulla on juuri vieraita Torontosta. He kertoivat, että kone putosi (liukui)onneksi niin matalaan pikkulaaksoon, että ei käynyt pahemmin.
TV-uutisissa puhuttiin alussa rotkomaisesta laaksosta (ravine). Sellainen olisi ollut tuhoisa. Suuri osa Toronton laaksoista on todellisia jyrkkäreunaisia rotkoja.
Pirkko, nämä silminnäkijäkertomukset ovat yleensä täysin epäluotettavia onnettomuuksien kulun selvittämiseksi. Näin on varsinkin lento-onnettomuuksien suhteen.
VastaaPoistaSalama ei tuhoa konetta eikä aiheuta sen "putoamista". Ukonilman yhteydessä esiintyy voimakkaita alaspäin suuntauvia ilmavirtauksia, joita voidaan kutsua joko sanalla "downdraft", "downburst", "micro burst" tai "wind sheer" riippuen siitä miten ne syntyvät. (kts:
http://www.weather.com/glossary/d.html )
Useimmiten näissä laskeutumisvaiheen onnettomuuksissa on tällaisesta kysymys. Näistä ei viitsisi spekuloida, mutta tässäkin näyttäisi syynä olevan juuri tämä.
Tämä A340 (niin kuin muutkin Airbussit) ovat "itsepäisiä" koneita, joilla on jonkinlainen "oma tahto", eivätkä anna ohjaajien virheiden näissä extreme tapauksissakaan paljoa vaikuttaa tapahtumiin, joka on tietysti hyvä juttu. Eli onnettomuuksia pyritään lieventämään huvällä suunnittelulla.
Salamoista vielä sen verran, että ne eivät vaikuta edes pienkoneiden onnettomuuksiin (purjekoneet lasikuituisina ovat eri juttu, niin kuin purjeveneetkin). Konehan on sellainen metallinen "Faradayn häkki", että se suojaa sisälläolijat.
(kts: http://www.forumlehdet.fi/yksinkertainenkin_ukkossuojaus_p.htm
Kesäukkosten aikana, jolloin ei voi aina välttää ukkospilviä, iskuja koneisiin sattuu vähän väliä. Koneen sisällä ne yleensä tunnistaa joko kolahduksesta (niin kuin lekan iskusta pelteihin) tai jonkinlaisesta nopeasti "kolisevasta" (vaikea löytää kuvaussanaa tälle) äänestä, joka tuntuu kulkevan koneen pituussuunnassa. Joskus haistaa myös voimakkaan otsoonin hajun (sama haju, joka tulee laser-tulostimista), joka tosin häviää nopeasti.
Löisin vetoa, että jos olet matkustellut edes jonkin verran (niin kuin sinä olet), olet ollutkin tällaisessa mukana, ehkä huomaamattasi.
Tässä on minusta hyvä esimerkki siitä, että kannattaisi keskittyä kirjoittamaan ja uutisoimaan sellaisista asioista, jotka hallitsee. Internetistä saadun tiedon oikeellisuuteen kannattaa suhtautua äärimmäisen kriittisesti.
VastaaPoista- Prospero
Hanhensulka, odotinkin kiinnostuksella mielipidettäsi.
VastaaPoistaHalusin kuvata blogissani sitä, mitä TV:n katsojalle kerrottiin asiasta juuri sillä hetkellä. Ei tiedetty, mitä oli oikeasti tapahtunut. Tiedetäänkö sitä vieläkään?
Tapaus järkytti minua kovasti, sillä tapahtumapaikka on kovin tuttu.
Ukkosmyrskyä sanottiin onnettomuuden syyksi.
Olen ollut kerran koneessa, joka kierteli tunnin Tel Avivin yläpuolella ennen laskeutumista. Syyksi sanottiin ukkosta. Mitähän se sitten oli? Eikö ukkonen sitten olekaan vaarallista?
Minä en pidä lentämisesta. Tavallisissa lentokoneissa on ahdasta, ja ilma menee aina pitkillä lennoilla huonoksi.
Rakastan junia. Niissä voi nukkua kunnolla, liikkua, katsella maisemia.
Valitettavasti uudet junat kulkevat niin nopeasti, että niistä ei ehdi nähdä mitään. Vanhoilla raiteilla uudet junat lisäksi keinuvat niin, että niissä tulee melkein merikipeäksi.
Atlantin yli on parasta mennä laivalla. Vaikka olin välillä merikipeä, nautin suunnattomasti siitä, mitä näin merellä noiden matkojen aikana.
Edellä oleva vastaa myös Sinulle, Prospero. Se oli minun päiväkirjaani.
VastaaPoistaKatselin mm BBC:n raporttia tapahtumapaikalta. Asiaa selostivat entinen Airbusin lentäjä, eräs matkustaja ja myöhemmin koneen lentoemäntä, joka kertoi, miten oli mahdollista saada matkustajat niin nopeasti ulos koneesta.
Mekin katselimme yömyöhillä tv-selostusta onnettomuudesta. Kotimaan tekstitv-uutisen lopussa mainittiin mahdollisena onnettomuuden syynä salama, eli yhtä lailla silminnäkijäraportti noteerattiin Suomessa valtakunnallisessa uutisoinnissa. Joka tapauksessa valtava onni, että matkustajat pelastuivat!
VastaaPoistaOnni tosiaan oli mukana. Näissä ilmailutapauksissa reportterit yleensä vain välittävät silminnäkijähavaintoja, jotka tekevät hyvää televisiota, mutta juttuja pitää kuunnella jäitä hatussa.
VastaaPoistaSuurimmistakin matkustajakoneista täytyy (kansainvälinen vaatimus) "todistettavasti" päästä jokaisen pois 90 sekunnissa (edellyttää, että kaikki varauloskäytävät ovat käytössä). Tuo "todistettavasti" tarkoittaa sitä, että sitä kokeillaan panemalla kone täyteen "matkustajia", valot pois (paitsi varateiden opastusvalot), savua matkustamoon ja sitten vaan liukumäet alas ja kellottamaan kuinka käy.
Salamaniskusta vielä sen verran, että uudet lentokonetyypit, kuten uusin Airbus 380 (maailman suurin matkustajakone)on tehty uusista materiaaleista, jotka eivät johda sähköä yhtä hyvin kuin alumiini. Mielenkiintoista nähdä tuleeko se vaikuttamaan turvallisuuteen. Ennenvanhaan näitä onnettomuuksia sattui siksi, että polttoainetankit olivat suojattomampia.
Eräs blogini lukija soitti ja kertoi, mitä eräs asiantuntija sanoi tuosta onnettomuudesta CNN:n raportissa viime yönä.
VastaaPoistaTuon asiantuntijan mielestä erittäin voimakas salamanisku voi tuhota lentokoneen sähköjärjestelmän ja silloin jarrut eivät toimi ja laskeutuminen menee pitkäksi.
Airbusin lentoemäntä kertoi juuri tuota samaa, mitä Hanhensulka: aikaa matkustajien poistumiseen on puolitoista minuuttia.
VastaaPoistaJos valot ovat sammuneet, lentoemäntä ohjaa matkustajia oikeaan suuntaan äänellään. Jos hän ei voi puhua, hän tuottaa ääntä muulla tavoin, nähtävästi lyömällä jotain esinettä seinää tms vastaan.
Oli kiinnostavaa, mitä hän sanoi happinaamareista. Tuollaisissa tilanteissa niitä ei käytetä, sillä ne lisäävät palonvaaraa. Ymmärsinkö oikein, Hanhensulka?
Tärkeintä on, että ihmiset pystyvät nähtävästi kovasti järkyttyneinä ja paniikissakin toimimaan tehokkaasti.
Minusta tuon onnettomuuden raportointi TV:ssä oli opettavaista ja rohkaisevaa.
Nykyaikaiset matkustajakoneet ovat "täysin" turvallisia salamaniskua vastaan, 340 on lentänyt jo useita vuosia ilman mitään (tiedossa olevaa) ongelmaa tämän syhteen. Tämä "taataan" varmistamalla, että salama pääsee pois koneen rakenteista pääsemättä sisälle esimerkiksi sähkölaitteisiin. Kukin matkustajakone joutuu, tässä on tietysti eroja, salamaniskun kohteeksi ehkä noin kerran vuodessa.
VastaaPoistaMatkustajat ovat kertoneet, että valot menivät pois päältä ennen laskua. Ne käännetään itseasiassa pois päältä kansainvälisten sääntöjen vuoksi, jotta varauloskäytäviä kohti osoittavat valot näkyisivät paremmin.
Happea ei voi missään nimessä päästää matkustamoon, koska se lisää syttymisvaaraa ja voimistaa tulta, tulihan on happireaktio.
Vaikka ei pitäisi näitä spekuloida, todennäköisin syy on hyvin matalalla kohdattu ukonilmaan liittyvä tuulen "sysäys", microburst tai wind sheer, joka "pakotti" koneen koskettamaan kiitotietä tavallista suuremmalla nopeudella, vaikeuttaen jarruuntumista ja näin vaara tällaiselle onnettomuudelle on suuri. Mutta onnettomuus tutkitaan tarkasti, tekninen syy on tietysti aina mahdollinen tai inhimillinen erehdys, tai syiden kombinaatio.
Muuten tässä on kaikille muistutus siitä, että lento-onnettomuudesta kiitotien läheisyydestä voi selvitä hengissä, kun vaan "muistaa" tulla ulos koneesta.
Tämän suhteen ihmisissä on suuria eroja: joku 15% auttaa itseään (ja muita), noin 15 % on aina autettava liikkeelle, ja loput noudattavat näissä tilanteissa käskyjä, mutta eivät pysty toimimaan omaaloitteisesti.
Hanhensulka,
VastaaPoistakiitos viesteistäsi.
Kun luemme nyt lehdistä ja katsomme TV:stä selostuksia tästä onnettomuudesta, ymmärrämme niitä paremmin noiden antamiesi tietojen vuoksi.
Siihen asti kun tutkimustulokset tulevat, me maallikot tulemme arvailemaan suuntaan jos toiseen. Te asiantuntijat olette tietenkin varovaisempia lausunnoissanne.
Tärkeintä on, että kaikki nuo ihmiset pelastuivat.
Pirkko
Minulla on juuri vieraita Torontosta. He kertoivat, että kone putosi (liukui)onneksi niin matalaan pikkulaaksoon, että ei käynyt pahemmin.
VastaaPoistaTV-uutisissa puhuttiin alussa rotkomaisesta laaksosta (ravine). Sellainen olisi ollut tuhoisa. Suuri osa Toronton laaksoista on todellisia jyrkkäreunaisia rotkoja.